Arvonnousuvero ja työttömyys­turvan euroistaminen eivät ole etenemässä

Hallituksen puheenjohtajien tiistai-illan tilaisuudessa kuvaillaan vallinneen rakentava henki. Arvonnousuvero ja työttömyysturva euroistaminen eivät etene.

Pääministeri Sanna Marin ja valtiovarainministeri Annika Saarikko tapasivat tiistaina yhdessä muiden hallituksen puheenjohtajien kanssa. Kuva eduskunnan täysistunnosta 28. syyskuuta.

16.11. 9:00 | Päivitetty 17.11. 8:48

HS:n tietojen mukaan vasemmistopuolueille tärkeä arvonnousuvero ja keskustalle mieluinen työttömyysturvan euroistaminen eivät etene tällä hallituskaudella.

STT:n tietojen mukaan liioin tutkimus- ja kehittämistoiminnan verokannustimesta ei hallitus ole antamassa esitystä.

Nämä kuuluvat kiisteltyihin lakihankkeisiin, joita ei vielä ole jätetty eduskunnalle ja joista hallitus on etsinyt sopua viime päivät. Neuvottelut annettavista esityksistä olivat myöhään keskiviikkoiltana kesken hallituksen niin sanotussa varjoviisikossa.

Kaikkiaan kiistanalaisia lakihankkeita on noin 15. Ne pitäisi saada hyväksyttyä ja annettua eduskunnalle torstaina, jotta eduskunta ehtisi käsitellä ne ennen kevään vaalitaukoa.

Euroistaminen tarkoittaa, että ansiosidonnaisen päivärahan saaminen sidottaisiin ansaittuun palkkaan eikä työtuntien määrään.

Arvonnousuverolla taas oli tarkoitus estää osaltaan varakkaiden ihmisten verosuunnittelua. Hallitus sopi sen säätämisestä budjettiriihessään syksyllä 2021.

Verolla halutaan estää tilanteita, joissa Suomesta pois muuttamalla varakas ihminen pystyy välttämään myyntivoittojen verot kokonaan tai lähes kokonaan.

Lue lisää: Hallituksella on enää muutama päivä aikaa ratkoa riitansa – Näistä 15 laki­esityksestä kiistellään

Hallituksen lakihankkeet menivät lukkoon sen jälkeen, kun keskusta ilmoitti, ettei se aio hyväksyä harvoille rikkaille suunnattua arvonnousuveroa, vaikka sen säätämisestä oli jo sovittu hallituksessa.

Sen jälkeen myös muut puolueet alkoivat ampua jo sovittuja lakihankkeita alas.

Yksi eniten kiistaa aiheuttaneista lakiesityksistä on saamelaiskäräjälain uudistus, jota keskusta vastustaa. Pääministeri Sanna Marin (sd) sanoi tiistaina, että se annetaan tästä huolimatta eduskunnalle tällä viikolla.

Asia on valtioneuvoston yleisistunnon asialistalla huomenna torstaina.

Lue lisää: Saamelais­käräjien jäsenet kertovat, mitä he ajattelevat laki­uudistuksesta

Hallituksen puheenjohtajista koostuva viisikko pui kiistoja tiistai-iltana. HS:n eri puolueista saaman tiedon mukaan kokouksessa vallitsi vaihteeksi ”rakentava henki”.

Kokouksessa käytiin läpi, miten hallitus jatkaa loppukautensa ja miten jumissa olevia lakihankkeita edistetään.

HS:n tietojen mukaan hallituksen on määrä saada asiat ratkaistua keskiviikkoiltana tai torstaina jossakin muodossa.

Valmistelua on keskiviikkona jatkanut etenkin perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd) johtama ”varjoviisikko”, jonka tehtävä on koota riitaisista lakipaketeista kompromissi.

Keskiviikkopäivän mittaan tuli selväksi, että ratkaisut avoimista kohdista voivat siirtyä torstaiaamuksi. Neuvottelut olivat myöhään keskiviikkoiltana kesken.

HS:n tietojen mukaan pääministeripuolue Sdp on pyytänyt keskustalta ratkaisua tai ainakin ratkaisuaihioita kiistaan. Sdp on halunnut keskustalta ennen kaikkea ratkaisua saamelaislakiin.

Muut hallituspuolueet ovat tyrmänneet keskustan ehdotuksen, että jo 12 vuotta eri puolueiden valmistelema saamelaislaki siirrettäisiin jälleen työryhmään.

Kahden hallituslähteen mukaan keskusta esitti ehdotuksensa, miten lakeja edistetään, jotta jumista päästäisiin eteenpäin. Paljolti tämän ratkaisun pohjalta hallitus nyt työskentelee.

Keskusta on moittinut jatkuvasti pääministeri Marinia siitä, ettei hän ole yrittänyt itse ratkaista jumia. HS:n tietojen mukaan Saarikko esitteli ensin ajatuksensa Marinille kahden kesken tiistaina, jonka jälkeen solmu alkoi aueta.

Hallituslähteiden mukaan keskustan asenne oli tiistaina selvästi ratkaisuhaluisempi kuin neljän viime viikon aikana.

Keskustan voimakas kipuilu hallituksessa alkoi lokakuussa sen jälkeen, kun Helsingin Sanomat julkaisi kannatuskyselyn, jossa keskustan kannatus oli laskenut kaikkien aikojen alhaisemmalle tasolle.

HS:n tuoreimmassa kannatuskyselyssä keskustan tilanne on edelleen heikentynyt.

Lue lisää: Keskustan kannatus laski taas uusiin pohja­lukemiin

Neljän muun hallituspuolueen mukaan nimenomaan keskusta aloitti hallituskauden lopun lakipaketin jarruttamisen, joten siltä on myös pyydetty ratkaisua, johon se voi myöntyä.

Lue lisää: Keskusta ajaa hallitusta kovaa vauhtia karille

HS:n tietojen mukaan nyt valmisteltavassa sovussa ei ole mukana keskustan esittämää noin 210 miljoonan euron tukipakettia maataloudelle ja Sdp:n vaatimaa noin 700 miljoonaa euroa hoitojonojen purkamiseen.

Keskusta haluaa, että maataloustuesta päätetään pian, jotta eduskunta ehtii päättää tukea koskevista laista.

Rahat jaettaisiin todennäköisesti ensi helmikuun lisätalousarviossa, mutta päätökset tehdään ehkä aikaisemmin.

Valtiovarainministeriö ei ole kaikilta osin suostunut sijoittamaan maataloustukia hallituksen keskenään sopiman valtion menokehyksen ulkopuolelle.

Viime kevään 300 miljoonan euron maataloustuet arvioitiin poikkeusmenoiksi, mutta nyt tuista yritetään tehdä paremmin kohdentuvia. Vielä ei ole lopullisesti selvää, miltä osin ne voidaan sijoittaa kehyksen ulkopuolelle.

Vielä kriittisemmin se on suhtautunut hyväksymään menokehyksen ulkopuolelle Sdp:n vaatimaa 700 miljoonan euron sote-alueiden lisärahoitusta.

Lue lisää: Kiuru: Hoito­velan purkamiseen tarvitaan 700 miljoonaa euroa jo ensi vuonna

Valtiovarainministeriön mielestä ylipäätään menokehyksen ulkopuolelle sijoittaville rahoille pitää olla erittäin tiukat kriteerit, jotta hallitus ei voi kasvattaa valtion velkaa suhteettomasti kiertämällä itse määrittelemiään menokehyksiä.

Menokehyksellä yritetään estää valtion liiallinen velkaantuminen.

Poliitikot haluavat usein sijoittaa rahoja kehyksen ulkopuolelle, sillä näin niiden ei tarvitse leikata muista menoista jotta luvattu menokehys pitää.

Hallitus on sopinut, että kehyksen ulkopuolelle voi sijoittaa äkillisiä pakollisia menoja, jotka johtuvat muun muassa koronapandemiasta, Ukrainan sodasta ja huoltovarmuuden varmistamisesta.

Ensi vuodelle on jäämässä noin 350 miljoonaa euroa jakamattomia varoja, jotka ovat varattu äkillisiin ja pakollisiin menoihin. Nämä rahat saatetaan jakaa maataloudelle ja sote-alueille.

Lue lisää: Kiuru: Hoito­velan purkamiseen tarvitaan 700 miljoonaa euroa jo ensi vuonna

Kahden lähteen mukaan hallituksen kompromissihalukkuutta edelleen lisäsi tiistai-iltana tullut tieto ohjuksen osumisesta Nato-maa Puolaan, mutta tätä ei pidetä syynä rakentavaan henkeen.

Ensitietojen perusteella ohjuksen epäiltiin olevan venäläinen, mutta keskiviikkona kerrottiin, että kyseessä on todennäköisesti Ukrainan ilmatorjuntaohjus.

Hallitus pääsi jo tiistaina sopuun ensi vuoden budjetin noin 800 miljoonan euron täydentävästä lisätalousarviosta.

Oikaisu 16.11.2022 kello 14.40. Kirjoituksesta mainittiin aluksi, että hallitus suunnittelee tiedottavansa asiasta, mutta uusien tietojen mukaan ainakaan tiedotustilaisuudesta ei ole sovittu.

Oikaisu 16.11. kello 18:00: Valtiovarainministeriö ei ole suostunut kaikkia esitettyjä maataloustukia kehyksen ulkopuolelle. Aluksi kirjoituksessa sanottiin kategorisemmin, ettei se ole hyväksynyt maataloustukia kehyksen ulkopuolelle.

Lue lisää: HS:n tiedot: Hallituksessa sopu satojen miljoonien lisä­talous­arviosta – Keskusta ei vaadi päätöstä maatalous­rahoista heti

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat