Niinistö Puolaan osuneesta ohjuksesta: Sodassa sattuu sellaisiakin asioita, joita ei ole tarkoitettu

Presidentti Niinistön mukaan päähuomion pitäisi olla siinä, miten rajusti Venäjä hyökkää infrastruktuuria vastaan Ukrainassa. ”Se on varsin julma ja varmasti myös sitten sotarikoslainsäädännön kannalta tutkittavaa toimintaa.”

16.11. 8:58 | Päivitetty 16.11. 15:57

Presidentti Sauli Niinistö kommentoi Puolaan osunutta ohjusta keskiviikkona sanomalla, että sodassa tapahtuu sellaisiakin asioita, joita ei ole tarkoitettu. Hän kuvasi tätä osaksi ”sodan kauhuja”.

”Sota on karmea tilanne”, hän sanoi.

Niinistö kertoi aikovansa ”sikäli kuin suinkin onnistuu” puhua asiasta Puolan presidentin Andrzej Dudan kanssa.

Niinistö puhui asiasta tiedotustilaisuudessa Mosambikin presidentin Filipe Nyusin kanssa. Nyusi saapui keskiviikkona kaksipäiväiselle työvierailulle Suomeen. HS seurasi tiedotustilaisuuden tekstimuodossa hetki hetkeltä. Seuranta on tämän uutisen lopussa.

Puolan ulkoministeriö vahvisti varhain keskiviikon puolella, että venäläisvalmisteinen ohjus osui tiistaina Puolassa Przewodówin kylään ja tappoi kaksi ihmistä.

Niinistö totesi, että Puolaan päätyneen ohjuksen lentoradasta on esitetty arvioita, jotka viittaavat siihen, että se ei ole tullut Venäjän alueelta.

”Tässä väistämättä tulee mieleen, että erinomaisen hyvä asia on se, että pää säilyy kylmänä. Ainakin useimmilla kommentaattoreilla”, hän sanoi.

Lue lisää: Haavisto: ”Ilman Venäjän hyökkäystä alueella ei lentelisi kenenkään ampumia ohjuksia”

Lue lisää: Ohjus­räjähdys tappoi kaksi ihmistä Puolassa – Tämä tapauksesta tiedetään

Niinistö korosti, että vaikka nyt puhutaan paljon Puolan tapahtumista, päähuomion pitäisi olla siinä, miten Venäjä käy sotaa Ukrainassa.

Venäjä teki hänen mukaansa tiistaina ”massiivisen pommihyökkäyksen yhteiskuntaa, infrastruktuuria ja sitä kautta siviilejä vastaan”. Niinistö kuvasi tätä ”rajuimmaksi mahdolliseksi” sodankäynnin taktiikaksi”. Tavoitteena on hänen mukaansa tuhota niin paljon infrastruktuuria, että ukrainalaisten on vaikea elää.

”Mitä tapahtui eilen Ukrainassa, sitä ei pitäisi nyt unohtaa”, hän sanoi.

”Se on varsin julma ja varmasti myös sitten sotarikoslainsäädännön kannalta tutkittavaa toimintaa.”

Niinistö sanoi, että sotarikosten tuomitseminen kuuluu tuomioistuimille.

”Totean sen, että sota ei oikeuta siviiliväestön pommittamiseen tai ahdistamiseen pommittamalla infrastruktuuria. Siinä suhteessa sotalainsäädäntö kyllä tuomitsee sellaisen toiminnan.”

Lue lisää: Venäjä teki suuren ohjushyökkäyksen ainakin kolmeen kaupunkiin Ukrainassa – ”Noin sata ohjusta on ammuttu”

Myös Nyusilta kysyttiin Euroopassa tapahtuvan Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksista Mosambikiin. Nyusin mukaan vaikutus on ollut merkittävä. Sota on vaikeuttanut viljan saatavuutta Mosambikissa. Nyusin mukaan Mosambik kannustaa Ukrainaa ja Venäjää vuoropuheluun.

Mosambik pidättäytyi äskettäin YK:ssa äänestämästä päätöslauselmasta, joka tuomitsi Venäjän laittomat alueliitokset Ukrainassa. Miksi, häneltä kysyttiin.

”Olemme ottaneet tällaisen aseman, koska emme olisi uskottavia neuvottelemisen suosittelijoita, jos kuuluisimme toiselle puolelle. Emme voi silloin olla tuomareita”, Nyusi vastasi.

Suomen ja Mosambikin presidentit keskustelivat keskiviikkona Presidentinlinnassa muun muassa Suomen ja Kaakkois-Afrikassa sijaitsevan Mosambikin kahdenvälisistä suhteista. Muita keskusteluaiheita ovat ainakin Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, Mosambikin tuleva jäsenyys YK:n turvallisuusneuvostossa, ilmastonmuutos sekä ruokaturvakysymykset.

Nyusi tapaa tänään Niinistön lisäksi eduskunnan puhemiehen Matti Vanhasen (kesk), pääministeri Sanna Marinin (sd) ja ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr).

Torstaina Nyusin ohjelmassa on Business Finlandin seminaari, jossa aiheena on Mosambikin ja Suomen yritysmahdollisuudet. Nyusi tutustuu myös suomalaisiin yrityksiin. Lisäksi Nyusin ohjelmassa on perehtymistä suomalaiseen koulutusjärjestelmään Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulussa sekä Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omniassa.

Mosambik on Suomen pitkäaikainen kumppani kehitysyhteistyössä, ja Suomi on tukenut erityisesti peruskoulutuksen kehittämistä Mosambikissa.

Edellisen kerran Mosambikin presidentti on vieraillut Suomessa vuonna 2008, jolloin presidentti Tarja Halonen emännöi presidentti Armando Guebuzan valtiovierailua.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat