EU-komissio ehdottaa Schengen-alueen laajentamista Romaniaan, Bulgariaan ja Kroatiaan

Päätös vaatii jäsenmaiden yksimielisyyden, josta ei ole varmuutta. Suomi tukee maiden liittymistä Schengeniin.

Schengen-alue on saanut nimensä Schengenin sopimuksesta, joka allekirjoitettiin samannimisessä kylässä Luxemburgissa.

16.11. 12:34 | Päivitetty 16.11. 13:19

Bryssel

EU-komissio ehdottaa Schengen-alueen laajentamista Bulgariaan, Romaniaan ja Kroatiaan.

Tämä on ollut maiden pitkäaikainen toive. Bulgaria ja Romania liittyivät EU:hun vuonna 2007, Kroatia vuonna 2013.

Schengen on 26 maan ja noin 420 miljoonan asukkaan alue, jonka sisällä voi matkustaa vapaasti ilman rajatarkastuksia. EU-komissaari Ylva Johansson kertoi ehdotuksesta keskiviikkona EU-komission kokouksen jälkeen.

”Nyt on korkea aika toivottaa nämä maat tervetulleiksi. Ne ansaitsevat olla täysiä eurooppalaisia maita. Ne täyttävät kaikki ehdot ja pystyvät valvomaan EU:n ulkorajoja”, Johansson sanoi.

Maiden liittyminen alueeseen vaatii EU-jäsenmaiden yksimielisen päätöksen, joka pitäisi tehdä sisäministerikokouksessa 8. joulukuuta. Yksimielisyys ei ole itsestäänselvyys.

Suomessa hallitus linjasi kesäkuussa, että se on valmis tukemaan Schengenin soveltamista Romaniassa, Bulgariassa ja Kroatiassa.

Myös eduskunnan hallintovaliokunta tuki maiden jäsenyyttä, mutta valiokunnan perussuomalaiset jäsenet jättivät eriävän mielipiteen. Heidän mukaansa sisärajatarkastusten poisto Romanian ja Bulgarian osalta tulee helpottamaan etenkin järjestäytyneiden rikollisryhmien toimintaa koko EU-alueella.

Bulgaria ja Romania yrittivät liittyä jo vuonna 2011, mutta muun muassa Suomi oli silloin sitä vastaan. Suomen lisäksi maiden pääsyä Schengeniin ovat aiemmin vastustaneet Ranska, Saksa, Ruotsi, Hollanti ja Belgia.

Perusteena on ollut se, että Bulgaria ja Romania eivät olleet tehneet tarpeeksi korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi.

Alueessa ovat mukana kaikki EU-maat paitsi Bulgaria, Romania, Kroatia, Kypros ja Irlanti. EU:n ulkopuolisista maista siihen kuuluvat Islanti, Norja, Sveitsi ja Liechtenstein.

Rajatarkastukset maiden väliltä on poistettu, mutta esimerkiksi koronapandemian aikana sisärajavalvonta teki tilapäisen paluun.

Bulgarian, Romanian ja Kroatian liittyminen Schengeniin sai vauhtia Ranskan puheenjohtajakaudella tämän vuoden alussa, ja nykyinen puheenjohtajamaa Tšekki otti sen yhdeksi painopisteekseen.

Myös Saksan liittokansleri Olaf Scholz on liputtanut Schengenin laajenemisen puolesta. Scholz sanoi Prahassa elokuussa pitämässään puheessa, että Romania ja Bulgaria täyttävät kaikki Schengeniin liittymisen tekniset edellytykset, ja hän lupasi henkilökohtaisesti tehdä kaikkensa, että maat pääsevät alueeseen.

Hollannin parlamentti sen sijaan äänesti lokakuussa voimaan julkilausuman, jonka mukaan Hollannin tulisi vastustaa Bulgarian ja Romanian liittymistä Schengeniin. Parlamentti toisti tutut epäilyt korruptiosta ja rikollisuudesta.

EU-parlamentti on tukenut Bulgarian, Romanian ja Kroatian Schengen-jäsenyyttä voimakkaasti. Parlamentti toivoo omassa lausunnossaan, että jäsenmaat hyväksyisivät alueen laajennuksen loppuvuodesta 2022, jolloin rajatarkastukset voitaisiin poistaa vuoden 2023 alusta.

Bulgarian, Romanian ja Kroatian kansalaisilla on EU-jäsenyyden takia oikeus matkustaa, elää ja työskennellä muissa jäsenmaissa. Schengen-alueen kansalaiset eivät tarvitse oleskelulupaa yli kolmen kuukauden asumiseen toisessa Schengenin jäsenmaassa, mutta heidän pitää silti rekisteröidä oleskelunsa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat