Veromuutokset kaatuivat, vain harva esitys etenee – HS käy läpi hallituksen laihan sovun sisällön

Kiistanalaisista esityksistä eduskuntaan etenevät vain sote-rahoituksen muutokset, riitainen saamelaiskäräjälain uudistus ja biopolttoöljyn käytön edistäminen. Esimerkiksi kaikki kaavaillut veromuutokset kaatuvat.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (selin) ja pääministeri Sanna Marin eduskunnassa viime viikolla.

17.11. 12:41 | Päivitetty 17.11. 17:12

Hallitus pääsi torstaina pitkien neuvotteluiden jälkeen sopuun siitä, mitkä lakiesitykset se vielä antaa eduskunnalle. Sopu on laiha, sillä vielä antamattomista esityksistä lähes kaikki kiistanalaiset kaatuivat.

Eduskuntaan etenevät vain sote-rahoituksen muutokset, biopolttoöljyn käytön edistäminen ja riitainen saamelaiskäräjälain uudistus. Kaksi viimeistä esitystä annettiin eduskunnalle torstaina, sote-rahoituksen muutosesitykset myöhemmin.

Kaikki hallituksen suunnittelemat veromuutokset kaatuvat. Esimerkiksi verosuunnittelun kitkemiseksi kaavaillut arvonnousuvero ja taloudellisen työnantajan käsite eivät siis etene, kuten ei myöskään tutkimus- ja kehittämistoiminnan verokannustin.

Verokannustimen kuoppaaminen herätti kovaa arvostelua opposition lisäksi myös hallituksen sisällä.

Sdp:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen sanoi harkitsevansa oppositiopuolue kokoomuksen asiasta tekemän lakialoitteen allekirjoittamista. Vielä poikkeuksellisempaa on, että valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) sanoi koko keskustan eduskuntaryhmän voivan tukea kokoomuksen aloitetta. Aloitteen sisältö noudattelee hallituksen kuopattua esitysluonnosta.

HS:n tietojen mukaan hallituspuolueista vain vasemmistoliitto vastusti verokannustinta.

Lue lisää: Hallitus laihaan sopuun: lähes kaikki kiistellyt esitykset kaatuvat

Sen lisäksi kaatuvat muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan euroistaminen, alueellinen opintolainahyvitys, palkka-avoimuuden lisääminen ja muukalaispassi.

Pääministeri Sanna Marin (sd) puhui toimittajille eduskunnassa torstaina.

Vaikeista kiistoistaan huolimatta hallitus on yhä toimintakykyinen, vakuutti pääministeri Sanna Marin (sd) puhuessaan toimittajille eduskunnassa. Hän syytti sotkusta keskustaa, joka alkoi avata jo aiemmin sovittuja asioita. Tästä seurasi, että muutkin puolueet alkoivat vastustaa itselleen epämieluisia hankkeita.

”Siinä vaiheessa, kun yritetään irrottaa rusinoita pullasta, eli tässä tapauksessa saada itselle epämieluisia lakihankkeita estettyä, on selvää, että se avaa sovut hankkeiden osalta. Itse olisin mielelläni pitänyt alkuperäisistä sovuista kiinni.”

Lue lisää: Marin: Keskusta yritti ”irrottaa rusinoita pullasta”

Keskustan Saarikko sanoi olevansa tyytyväinen siihen, että suuri osa kiistanalaisista lakiesityksistä kaatui hallituksen neuvotteluissa. Hänen mukaansa toimintakykyisen hallituksen tae on se, että hallituksen listoilla ei enää ole poliittisesti kiistanalaisia lakiesityksiä.

”Se töyssy ja kuoppa, joka hallituksen työhön tästä muodostui, ei tietenkään ollut toivottava, mutta se taisi olla välttämätön, jotta tähän lopputulokseen päästiin.”

Lue lisää: Saarikko on tyytyväinen, että lähes kaikki riidellyt laki­esitykset päätyivät ”poliittiseen roskakoriin”

HS käy läpi, mitkä kiistanalaiset esitykset etenevät ja mitkä kaatuvat.

Nämä lakiesitykset etenevät eduskuntaan:

1. Saamelaiskäräjälaki

Hallitus antoi torstaina eduskunnalle esityksensä saamelaiskäräjälain uudistamiseksi. Hallituksen päätös ei ollut yksimielinen, vaan keskustan kolme ministeriä äänesti lakia vastaan.

Lakiesityksen mukaan vastaisuudessa vaalikelpoisuus saamelaiskäräjillä määritettäisiin kielen perusteella. Tätä kelpoisuutta ehdotetaan ulotettavaksi yhdellä uudella sukupolvella taaksepäin niin, että määritelmä ulottuisi vastaisuudessa myös isoisovanhempiin. Laista poistettaisiin niin kutsuttu lappalaispykälä, joka takaa pääsyn luetteloon vanhan maa-, veronkanto- tai henkikirjan merkinnän pohjalta.

Nykyiseen vaaliluetteloon on joidenkin saamelaisten mielestä päässyt henkilöitä, jotka eivät ole saamelaisia. Tähän ongelmaan lakiesityksellä halutaan puuttua.

Keskusta vastustaa esitystä, koska sen mielestä se syrjii osaa itsensä saamelaisiksi mieltävistä.

Koska keskusta vastustaa lakiuudistusta, se tarvitsee eduskunnassa edetäkseen tuekseen myös opposition kansanedustajia.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) puhui saamelaiskäräjälain uudistuksesta tiedotustilaisuudessa torstaina.

Lue lisää: Perustuslaki­valiokunnan Ojala-Niemelä: En voi luvata, että saamelais­­käräjälaki ehdittäisiin käsitellä

Lue lisää: Hallitus antoi esityksen saamelais­käräjälaista – Kolme keskustan ministeriä äänesti vastaan

Lue lisää: Saamelais­käräjien jäsenet kertovat, mitä he ajattelevat laki­uudistuksesta

2. Biopolttoöljyn käytön edistäminen

Hallitus sopi budjettiriihessään syksyllä 2021, että biopolttoöljyn jakeluvelvoite nostetaan 30 prosenttiin vuonna 2030.

Kevyttä polttoöljyä käytetään talojen lämmittämisessä, työkoneissa ja kiinteästi asennetuissa moottoreissa. Jakeluvelvoite tarkoittaa, että kevyen polttoöljyn jakelijoiden tulee huolehtia, että tietty osuus markkinoille jaetusta polttoöljystä on biopolttoöljyä.

Velvoitteen nostamisella tavoitellaan 0,5 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin päästövähennyksiä.

Hallitus sopi torstaina myös jakeluvelvoitteen korottamiseen liittyvästä maatalouden kustannusten kompensoinnista vuodesta 2026 alkaen.

Tampereen yliopistollinen sairaala.

3. ja 4. Sote-rahoitus: Yliopistosairaala-alueiden lisäraha ja pysyvän siirtymätasauksen muutos

Muun muassa Helsingin asemaa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksessa parannetaan. Yliopistosairaalakuntia koskeva uusi laki ja siihen liitettävä siirtymätasausta koskeva lisäys etenevät.

Yliopistosairaala-alueet ovat alustavien laskelmien mukaan saamassa noin 300 miljoonaa euroa lisää rahaa.

Lisäksi sote-alueiden rahoituksen niin sanottua siirtymätasausta muutetaan. Alue häviää, jos sen nykyiset sote-kustannukset ovat korkeammat kuin sen uudistuksen voimaantulon jälkeen saama rahoitus. Yleisesti rahoitus kuitenkin kasvaa, sillä siinä otetaan huomioon kustannusten kasvu.

Uuden sovun mukaan tappio voi olla korkeintaan 50 euroa. Alue voi siis jatkossa menettää korkeintaan 50 euroa asukasta kohden, kun se aikaisemman linjauksen mukaan oli sata euroa asukasta kohden.

Nämä lakiesitykset kaatuvat :

1. Arvonnousuvero

Arvonnousuverolla oli tarkoitus estää osaltaan varakkaiden ihmisten verosuunnittelua. Hallitus sopi sen säätämisestä budjettiriihessään syksyllä 2021.

Verolla olisi haluttu estää tilanteita, joissa Suomesta pois muuttamalla varakas ihminen pystyy välttämään myyntivoittojen verot kokonaan tai lähes kokonaan.

Jos henkilö muuttaisi Suomesta alhaisen verotuksen maahan ja myisi omaisuuttaan siellä, Suomi saisi verottaa Suomessa asumisen aikana tapahtunutta arvonnousua. Uusi vero koskisi tilanteita, joissa nykyisin Suomen verotusoikeus katkeaa.

Keskusta ja valtiovarainministeriö vastustivat veroa. Arvostelijat ovat kutsuneet sitä maastapoistumisveroksi.

Lue lisää: Tutkijat yllättyivät VM:n kanslia­päällikön lausunnoista: ”Näyttää melkoiselta liioittelulta”

Lue lisää: ”Olen oikeasti huolissani”, sanoo VM:n kanslia­päällikkö hallituksen valmistelemista uusista veroista

2. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan verokannustin

Hallitus linjasi viime kevään kehysriihen yhteydessä, että yrityksille tarkoitettu tutkimuksen ja tuotekehityksen verokannustin otetaan käyttöön ensi vuodesta alkaen.

Kyseessä olisi ollut taloudellisilta vaikutuksiltaan 100 miljoonan euron arvoinen kannustin. Tiettävästi hallituspuolueista verokannustinta vastusti ainoastaan vasemmistoliitto.

Pysyvän verokannustimen säätäminen oli parlamentaarisen eli eduskuntapuolueiden yhteisen työryhmän esitys. Silti se jää ainakin toistaiseksi toteuttamatta.

Lue lisää: Verokannustimen kuoppaamisesta sotku: hallituspuolueiden edustajat uhkaavat allekirjoittaa kokoomuksen lakialoitteen

3. Taloudellisen työnantajan käsite eli ”työmatkavero”

Hallitusohjelmassa sovittiin, että Suomessa otetaan käyttöön niin sanottu taloudellisen työnantajan käsite. Tarkoituksena oli, että Suomessa ei voisi välttää veroja työskentelemällä näennäisesti ulkomaisen työnantajan lukuun.

Uudistusta kutsuttiin työmatkaveroksi. Se olisi koskenut käytännössä joitakin henkilöitä, jotka tulevat ulkomailta Suomeen työskentelemään tilapäiselle taloudelliselle työnantajalle. Vaikka muodollinen työnantaja olisi ulkomailla, Suomen verotusoikeus ulottuisi suomalaiselle taloudelliselle työnantajalle tehtyyn työhön.

Keskusta ja valtiovarainministeriö vastustivat julkisesti tätäkin veroa.

4. Kiinteistörahastojen verosuunnittelu

Hallitus sopi budjettiriihen yhteydessä syksyllä 2021, että kiinteistöihin sijoittavien erikoissijoitusrahastojen verotusta laajennetaan.

Suomen verotusoikeus näiden rahastojen Suomeen tehtyjen kiinteistösijoitusten tuottamiin tuloihin olisi laajentunut, jos esitys olisi viety läpi.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan ”euroistaminen”

Hallitus sopi viime helmikuussa, että jatkossa ansiosidonnaisen päivärahan saaminen sidotaan ansaittuun palkkaan eikä työtuntien määrään.

Muutoksen myötä ansiosidonnaiseen oikeutettujen ihmisten määrä olisi voinut kasvaa, mutta samalla joidenkin pätkätöitä tekevien ansiosidonnaisen turvan määrä laskea.

Uudistus olisi ollut viimeinen hallituksen työllisyystoimista. Sen olisi arvioitu vahvistavan julkista taloutta 54 miljoonalla eurolla, ja sillä oli laskettu olevan myös pieni työllisyysvaikutus.

Etenkin vasemmistoliitto vastusti euroistamista, koska joidenkin ihmisten ansiosidonnainen olisi heikentynyt nykyisestä.

Liikennettä Tuusulanväylällä syyskuussa.

6. Ruuhkamaksut

Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Siihen liittyvistä, sovituista toimista puuttuu vielä kaksi, ruuhkamaksuja ja biopolttoöljyn jakeluvelvoitetta koskevat lait.

Hallitusohjelman mukaan hallitus säätää lain, joka mahdollistaa kaupunkiseutujen liikenteen hallintaan tähtäävien ruuhkamaksujen käyttöönoton.

Itse käyttöönotosta säädettäisiin erikseen myöhemmin. Puitelailla ei ole välttämättä vaikutusta Suomen hiilineutraalisuustavoitteeseen.

7. Alueellinen opintolainahyvitys

Hallitus sopi budjettiriihessään tänä syksynä, että Suomessa järjestetään alueellisen opintolainahyvityksen kokeilu. Hanke oli tärkeä erityisesti keskustalle, mutta se joutuu luopumaan siitä.

Kokeilussa Itä- tai Pohjois-Suomeen muuttava vastavalmistunut olisi voinut saada opintolainastaan hyvityksen. Esitysluonnoksen mukaan se olisi voinut olla jopa 8 800 euroa.

8. Muukalaispassi

Oleskeluluvan saaminen edellyttää, että sen hakijalla on voimassa oleva matkustusasiakirja eli esimerkiksi passi. Joissakin tapauksissa oleskeluluvan ainoaksi esteeksi voi tulla se, ettei hakijalla ole voimassa olevaa kansallista passia ja sen hankkiminen on vaikeaa.

Sisäministeriön lakiluonnoksen mukaan tästä edellytyksestä olisi voitu poiketa. Oleskelulupa ja muukalaispassi olisi voitu myöntää hakijalle, jolta puuttuu oleskeluluvan edellytyksistä ainoastaan matkustusasiakirja.

Esitys kaatui.

9. Palkka-avoimuuden lisääminen

Hallitusohjelmaan kirjattiin alun perin, että palkka-avoimuutta lisättäisiin lainsäädännön avulla. Tavoitteena oli poistaa perusteettomia palkkaeroja ja palkkasyrjintää.

Pöydällä oli uudistus, jonka myötä syrjintää epäilevä työntekijä olisi voinut saada kollegansa palkkatiedot suoraan työnantajalta.

Uudistuksen valmistelu kuitenkin keskeytettiin kesällä, sillä hallituspuolueet eivät päässeet sen sisällöstä sopuun. Vasemmistopuolueet pitivät sitä yhä esillä, mutta esitys ei edennyt.

Ammattikoulusta valmistuneita opiskelijoita kuvattiin valmistujaisjuhlatilaisuudessa Espoossa kesäkuussa.

10. Ristiin opiskelun helpottaminen ja ammatillisen koulutuksen rahoitus

Hallitus aikoi lisätä mahdollisuutta opiskella ammattioppilaitoksissa ja lukiossa yhtä aikaa sekä kaksoistutkinnon suorittamista osana laajempaa toisen asteen koulutusuudistusta.

Niin sanottua ristiin opiskelua yli koulumuotojen oli kaatuneessa esityksessä määrä helpottaa siten, että ammatillisen perustutkinnon opiskelija voisi halutessaan opiskella myös enemmän kuin nykytutkinnon maksimipistemäärän, joka on 180 osaamispistettä.

Esitys olisi muuttanut ammatillisen koulutuksen rahoitusta. Ammatillisen koulutuksen määrärahat olisi lakiluonnoksen mukaan jaettu kahteen erilliseen rahoitusväylään. Ne olisivat olleet oppivelvollisuuskoulutuksen rahoitus ja jatkuvan oppimisen rahoitus. Käytännössä näistä ensimmäinen olisi koskenut nuoria ja jälkimmäinen aikuisopiskelijoita.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat