Suomi haluaa osaajia erityisesti neljästä maasta, mutta vain yhden eteen on tehty töitä

Suomeen houkutellaan osaajia nyt erityisesti neljästä maasta: Intiasta, Brasiliasta, Turkista ja Vietnamista. Sen sijaan yritykset saada muuttajia Kalifornian Piilaaksosta ovat sujuneet kehnosti.

Nokia-yhtiö työllistää Suomessa kansainvälisiä osaajia noin 80:stä kansallisuudesta. Kuvassa yhtiön pääkonttori Espoon Karaportissa vuonna 2019.

25.11. 2:00 | Päivitetty 25.11. 10:23

Suomen heikkenevän huoltosuhteen sekä työvoimapulan ratkaisuksi on esitetty useaan otteeseen laajamittaista työperusteista maahanmuuttoa. Toteutuksesta puhutaan kuitenkin huomattavasti vähemmän – eli siitä, mistä maista sankat määrät tulijoita saadaan Suomeen houkuteltua.

Suomella on neljä erityistä kohdemaata kiikarissa, kertovat asiantuntijat. Tärkein maista on tällä haavaa Intia.

”Pisimmällä työperusteisen maahanmuuton houkuttelutyö on Intiassa”, sanoo johtaja Laura Lindeman Business Finlandin Work in Finland -yksiköstä.

Business Finlandin Work in Finland -yksikön johtaja Laura Lindeman kertoo, että Suomea markkinoidaan houkuttelevana kohteena esimerkiksi korkeakouluissa, startup-yhteisöissä ja teknologiatapahtumissa.

Intiasta Suomi on houkutellut väkeä vuodesta 2019 alkaen, ja nyt intialaisosaajien saatavuutta pidetään viranomaiskielellä jo ”erinomaisena”. Maasta on tänä aikana tullut Suomeen 5 800 oleskeluluvan hakijaa. Heistä suurin osa on ollut erityisasiantuntijoita, ja toiseksi suurin ryhmä ovat opiskelijat.

Tulijoita tarvitaan kuitenkin huomattavasti enemmän, jotta Suomen työvoimapulaa, kestävyysvajetta ja huoltosuhdetta tulevina vuosina voitaisiin korjata.

Teknologiateollisuus esitti viime viikolla jopa tavoitteen 1,3 miljoonasta Suomeen työn perässä muuttavasta. Aiemmin 500 000 maahanmuuttajan tarpeesta on puhunut eläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto. Sanna Marinin (sd) hallituksen tavoite on ollut maltillisempi: 50 000 työperusteista maahanmuuttajaa vuoteen 2030 mennessä ja vuoteen 2050 mennessä yhteensä 250 000.

”Hallituksen tavoitteetkin ovat kovat, vaikka luvut eivät ole niitä kaikkein hurjimpia”, Lindeman arvioi.

Miten osaajia sitten on konkreettisesti Intiassa houkuteltu?

Suomi on pyrkinyt näkymään mediassa ja esittäytymään osaajille maana, jonne kannattaa tulla. Suomea on esitelty muun muassa korkeakouluissa, startup-yhteisöissä ja teknologiatapahtumissa, Lindeman kuvaa. Suomeen tulleissa it-osaajien määrä onkin ollut suhteessa suuri.

”Määrä on kasvussa mutta ei niin suuressa kasvussa kuin pitäisi”, Lindeman myöntää.

Intiassa Suomi kilpailee muiden maiden houkutusten kanssa, sillä moni muukin haluaa Intiasta osaajia.

”Syy on se, että Intiassa on korkeatasoista koulutusta ja valtavaa ylitarjontaa osaajista. Intialla on myös kykyä kouluttaa osaajia. Lisäksi siellä on isoja yrityksiä, jotka lähettävät työntekijöitä ulkomaille”, kertoo johtava asiantuntija Katri Niskanen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Työ- ja elinkeinoministeriön johtavan asiantuntijan Katri Niskasen mielestä piilaaksolaisten sijaan Suomen kannattaa panostaa niihin osaajiin, jotka haluavat tänne tulla.

Niskanen toimeenpanee ministeriössä Talent Boost -ohjelmaa, joka edesauttaa kansainvälisen työvoiman rekrytointia.

Intian lisäksi Suomella on kiikarissa muitakin maita, joista Suomeen voisi löytyä työntekijöitä – ja joissa houkuttelu ehkä myös uppoaisi hedelmälliseen maaperään.

Esimerkiksi Kaliforniasta on kyllä houkuteltu osaajia, mutta tulokset ovat olleet laihat, kertoo Laura Lindeman.

”Hyvinvointivaltio ei ole piilaaksolaisille houkutteleva verotuksen ja suhteellisen alhaisen palkkatason takia. Meidän hyviä puoliamme, kuten terveydenhuoltoa ja julkista koulutusta, ei hahmoteta siellä vetovoimatekijöinä.”

Suomalaiseen kulttuuriin ei myöskään kuulu tehdä punaisia mattoja tietyille ihmisille, jotka ovat tottuneet erityiskohteluun, Lindeman sanoo.

”Meidän kannattaakin kohdentaa houkuttelu väkeen, jolle suomalainen yhteiskunta tuntuu hyvältä.”

Kattavaa vastausta kysymykseen siitä, millaisia osaajia Suomeen tulisi houkutella, mistä maasta ja mille alalle, ei ole antaa.

Tällaista väkeä uskotaan löytyvän Intian lisäksi kolmesta ”kärkikohdemaasta”, joita ovat Brasilia, Turkki ja Vietnam. Maita yhdistää suuri väestömäärä, kohtalaisen hyvä koulutustaso sekä se, että maissa asuville Suomi voisi olla kiinnostava esimerkiksi elämänlaadun ja palkkatason näkökulmasta.

”Nämä maat ovat kaikkein potentiaalisimmat, jos ajatellaan kaikkia osaajakohderyhmiä”, Lindeman sanoo.

Business Finland on haarukoinut kärkimaat analysoiden ja yhdistäen tietoja sekä tulomaista että siitä, mikä Suomen vetovoima on tulijoiden silmissä. Analyysiin on otettu mukaan tietoja Suomeen jo muuttaneista, asiantuntijamääristä eri maissa sekä englannin kielen taitotasosta ja digitaalisista valmiuksista.

Lisäksi on tarkasteltu esimerkiksi sitä, miten elämänlaatu, palkkataso ja yrittäminen täällä kiinnostavat mahdollisia tulijoita ja millainen mielikuva Suomesta maassa yleisesti on. Myös Suomen vientitilastot on otettu analyysissä huomioon.

Brasilia on laaja maa, jossa osaajia on paljon eikä maastamuuton esteitä viranomaisten analyysin perusteella suuremmin ole. Brasilia on Niskasen mukaan oikeastaan katsomaton kortti.

”Siellä on isoja yliopistoja sekä tutkimuksen, kehittämisen ja innovaation keskittymiä”, Niskanen arvioi.

Vietnamin puolesta puhuu se, että maasta on jo tullut osaajia Suomeen. Se edesauttaa lisämuuttoa. Lisäksi Suomen maine on Vietnamissa erinomainen. Kilpailu osaajista on kuitenkin kovaa.

Turkissa on Brasilian tapaan paljon osaajia mutta suomalaisanalyysin mukaan myös paljon maasta työntäviä tekijöitä. ”Eikä Filippiinejä voi jättää huomiotta sote-osaajissa. Muilta osin Filippiinit ei ole toistaiseksi niin merkittävä meille”, Niskanen arvioi.

Kattavaa vastausta kysymykseen siitä, millaisia osaajia Suomeen tulisi houkutella, mistä maasta ja mille alalle, ei ole Niskasen mukaan vielä antaa.

”Emme ole työssä vielä niin pitkällä, mutta siihen pyritään. Jos kuitenkin olet riittävän kova osaaja, sinut halutaan Suomeen riippumatta alasta. Matalamman tason ammattiosaajien ryhmässä osaajapula-alat taas korostuvat enemmän”, Niskanen sanoo.

Maahanmuuttajien houkuttelu on erilaista eri ryhmissä. Niskasen mielestä ammattiosaajien puolella houkuttelun sijasta pitäisi puhua tien tasoittamisesta kansainväliselle rekrytoinnille.

”Huippukoodari voi työskennellä Suomessa englanniksi, kun taas sotealalla työ on vaikeaa ilman suomen kielen osaamista. Tätä pystytään tasoittamaan lähtömaakoulutuksella, jossa opetetaan kieltä. Valtion tukema sotealan lähtömaakoulutus on luotu EU- ja Eta-alueille, ja sitä on tarkoitus laajentaa”, Niskanen sanoo.

Suomi aikoo palkata tuleviin rekrytoinnin kärkimaihin talent managereita, osaajahoukuttelun yhteyshenkilöitä. Heidän tehtävänsä on tehdä Suomen työmarkkinoita tunnetuksi ja luoda verkostoa. Intiassa on ollut talent manager jo usean vuoden. Tulokset näkyvät Niskasen mukaan siinä, että maasta Suomeen tulevien opiskelijoiden määrä on isossa kasvussa.

”Yksi talent manager maata kohden voi kuulostaa vähäiseltä. Mutta virkamatkapohjalta tätä on vaikea tehdä, sillä paikalla pitää pystyä uimaan rakenteisiin”, Niskanen muistuttaa.

Muutakin tehdään. Te-toimisto on vastikään alkanut tarjota yrityksille kansainvälisen rekrytoinnin neuvontaa, ja Business Finland on avannut Work in Finland -sivuston, jossa on esillä myös Suomen konkreettinen työpaikkatilanne.

”Nämä ovat konkreettisia isoja askeleita, vaikka ei ehkä siltä kuulosta”, Lindeman sanoo.

Pitää kokeilla ja nähdä, mikä toimii, sanoo Katri Niskanen.

”Voidaan suoraan myöntää, että Intiaa lukuun ottamatta houkuttelutoimissa ollaan alkuvaiheessa.”

Brasilia on Niskasen mukaan katsomaton kortti. ”Siellä on isoja yliopistoja ja tutkimuksen, kehittämisen ja innovaation keskittymiä.”

Entuudestaan tiedetään, että maahanmuutto vaihtelee voimakkaasti tulomaan mukaan. Tilaston mukaan pääkaupunkiseudulle jo muuttaneista virolaismiehistä yli puolet työskentelee rakennuksilla, kun taas kiinalaistaustaisten miesten suurin työllistäjä on majoitus- ja ravitsemispuoli. Maahanmuutto on myös sukupuolittunutta: Britanniasta muuttaneista yksi viidestä on nainen, kun taas thaimaalaisista tulijoita viisi kuudesta on naisia.

Myös työllistyminen vaihtelee. Korkein työllisyysaste on virolaisilla ja ruotsalaistaustaisilla, matalin Irakista, Somaliasta ja Afganistanista tulleilla.

Yksinkertaistetusti voi sanoa, että työllisyys kohenee, mitä pidempään maassa ollaan.

”Osaajat seuraavat osaajia, raha seuraa osaajia, investoinnit seuraavat osaajia”, Lindeman sanoo. Se on hänestä nyrkkisääntö.

Suomeen tuleminen ei ole aina vaivatonta. Lindemanin mukaan ensimmäinen pullonkaula on Suomen maakuva. Toisin kuin olemme luulleet, Suomea ja sen menestystä onnellisuuslistauksissa ei tunneta.

Suomen houkuttelutyö lähteekin nyt tunnettuuden kasvattamisesta. Lindeman korostaa, että työperusteisen maahanmuuton onnistuminen vaatii koko ketjun toimimista.

”Suomen pitää olla houkutteleva, maahantulon ja rekrytoinnin pitää toimia samoin kuin viranomaispalveluiden, tulijan puolisolle pitää löytää töitä ja lapset saada päiväkotiin”, Lindeman luettelee.

Lue lisää: Talouselämäkin on huolissaan Suomen houkuttelevuudesta: ”Maakuva ei ole ollenkaan niin vahva kuin ajattelemme”

”Jos puhutaan ihmisten muutosta, silloin pitää puhua koko yhteiskunnasta. Jokaisen ketjun osan pitää toimia. Avainkysymys on lopulta kuitenkin se, rekrytoivatko työnantajat oikeasti.”

Rekrytoinnissa tarvitaan myös rahaa, Niskanen muistuttaa.

”Pitää olla toki visiokin, mutta rahasta on paljon kiinni. Jalkaa ei saa oven väliin, jos ei ole rahaa”, Niskanen sanoo.

Hän muistuttaa, että tärkein asia on kuitenkin se, mitä maahan tulijalle Suomessa tapahtuu.

”Jos on syrjintää, rasistista kohtelua tai muuten työelämässä ja yhteiskunnassa on nihkeää, se sana kyllä kiirii. Silloin on ihan sama, mitä houkuttelutyötä on tehty.”

Lue lisää: Lisää maahanmuuttoa vaativien on kyettävä vastaamaan vaikeisiin kysymyksiin

Lindemanin mukaan Suomi on muita jäljessä asenteissa, ajattelutavassa sekä työnantajien valmiudessa rekrytoida ulkomailta.

”Meillä ei ole tässä historiaa tai osaamista, eikä meillä ole luotettu osaamiseen, jota on Suomen ulkopuolella”, Lindeman sanoo.

Tutkimukset kertovat myös että nykyisellään maahanmuuttajien asema poikkeaa Suomessa kantaväestöstä. Esimerkiksi tulotaso on matalampi ja poliittinen aktiivisuus heikompaa.

Vuonna 2021 Suomen väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia hieman alle 470 000 eli 8,5 prosenttia. Suomalaistaustaiseksi lasketaan, jos vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Jos teknologiateollisuuden esittämä ajatus 1,3 miljoonasta työperusteisesta maahanmuuttajasta toteutuisi, maassa noin joka neljäs olisi ulkomaalaistaustainen.

”Nyt on tekemisen meininkiä eri tavalla kuin aikaisemmin työperusteisen maahanmuuton edistämisessä. Voimme saada tuloksia aikaan, eikä muuta vaihtoehtoa olekaan”, Katri Niskanen sanoo.

”Uskon, että osaajapulan pahentuessa ihmiset muuttavat käyttäytymistään avoimemmaksi, ja siitä lähtee versomaan hyvä muutos.”

Oikaisu 25.11. klo 10.22. Korjattu pääkuvan teksti, jossa virheellisesti väitettiin kuvan rakennuksissa toimivan intialaisyhtiöitä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat