Sdp:n Mäkynen ihmetytti ilmoittamalla, että Suomen talous onkin ylijäämäinen: Tästä on kyse

Tulot ovat tänä vuonna yllättäen toistaiseksi ylittäneet menot. Tilanne muuttunee loppuvuodesta, mutta valtion alijäämä voi silti jäädä selvästi budjetoitua pienemmäksi.

Sdp:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Matias Mäkynen eduskunnassa.

21.11. 17:20 | Päivitetty 21.11. 20:13

Suomen valtiontalous on talousarviokirjanpidossa ollut tänä vuonna toistaiseksi ylijäämäinen. Tulot ylittivät menot tammi–lokakuussa noin 2,8 miljardilla eurolla, käy ilmi Valtiokonttorin tilastosta.

Asian nosti esiin sosiaalisessa mediassa Sdp:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Matias Mäkynen. Mäkynen vertasi yllättävää ylijäämää tälle vuodelle budjetoituun 18,9 miljardin euron alijäämään.

Asiasta nousi viikonloppuna ihmetystä ja väittelyä, koska Suomen paisuva alijäämä ja velanotto on herättänyt päättäjissä huolta.

Lue lisää: Valtio­varain­ministeriö ehdottaa poliitikoille meno­sääntöjä, jotka toisivat Suomeen niukkuuden vuosi­kymmenen

Lue lisää: Puolue­johtajat kommentoivat VM:n vaatimusta talous­kurista: kaksi vastausta erottuu

Valtiontalous voi vielä loppuvuodesta painua alijäämäiseksi, mutta alijäämä kasvaa tuskin läheskään niin suureksi kuin on budjetoitu.

Ennusteiden mukaan valtion velkaantuminen jatkuu myös tulevina vuosina, vaikka tänä vuonna velkaa otettaisiin ennusteita vähemmän.

Mistä tuntuva myönteinen ero tämän vuoden budjetin ja toteutuman välillä johtuu? Syitä on kolme.

1. Energiayhtiöiden hätärahoitusta ei ole käytetty eikä ehkä käytetäkään

Isoja tälle vuodelle varattuja määrärahoja oli lokakuun loppuun mennessä jätetty nostamatta.

Keskeisin on energiayhtiöiden hätärahoitukseen syksyllä varattu 10 miljardin euron erä, jota ei välttämättä käytetä ainakaan tänä vuonna lainkaan. Siksi määräraha ei näy toteutuneessa alijäämässä.

Budjetointitekniikan vuoksi energiayhtiöiden hätärahoitus tulee kuitenkin valtion tilinpäätöksessä näkymään kokonaisuudessaan tämän vuoden alijäämässä, vaikkei sitä käytettäisi tänä vuonna lainkaan.

2. Loppuvuonna rahaa käytetään yleensä enemmän kuin alkuvuonna

Määrärahojen käyttö on parin viime vuoden aikana ollut loppuvuonna suurempaa kuin alkuvuonna, Valtiokonttorista kerrotaan. Sama ilmiö voi toistua tänä vuonna, joten marras- ja joulukuussa toteutunut ylijäämä voi vaihtua alijäämäksi.

Esimerkiksi hyvinvointialueiden käynnistämiseen talousarviossa varattuja eriä ei vielä lokakuun loppuun mennessä ollut maksettu.

Valtiokonttori ei etukäteen pysty arvioimaan eri ministeriöiden rahankäyttöä loppuvuoden aikana.

3. Tänä vuonna on käytetty myös takavuosina käyttämättä jääneitä määrärahoja

Valtiokonttorin tilasto ei huomioi aiemmilta vuosilta siirtyneiden määrärahojen käyttöä.

Tilaston mukaan määrärahoja oli lokakuun loppuun mennessä käytetty noin 46 miljardin euron edestä. Jos kuitenkin lasketaan mukaan myös aiemmilta vuosilta siirtyneiden määrärahojen käyttö, kokonaismenot nousevat runsaaseen 51 miljardiin euroon.

Tammi–lokakuun ylijäämässä on siis osin kyse kirjanpidollisesta ilmiöstä.

Tänä vuonna myös valtion tulot ovat kehittyneet paremmin kuin viime vuonna alkuperäistä budjettia laadittaessa ennakoitiin.

Tämä on ainakin osin huomioitu budjetoidussa alijäämässä, sillä hallitus on tämän vuoden lisätalousarvoesitysten yhteydessä päivittänyt tuloarviota.

Sdp:n Mäkysen nosto Valtiokonttorin tilastoista herätti viikonloppuna viestipalvelu Twitterissä keskustelua.

Juho Romakkaniemi

Muun muassa Keskus­kauppakamarin Juho Romakkaniemi väitti ensin Mäkysen tulkinneen tammi–lokakuun tilastoja väärin. Romakkaniemi esitti talous­arviotalouden ylijäämän johtuvan siitä, että tilastossa myös valtion nostamat lainat lasketaan tuloksi.

Valtiokonttorista vahvistetaan, että nostettuja lainoja ei tilastoissa lasketa tuloiksi. Romakkaniemi totesi itsekin maanantaina, että Mäkynen oli asiassa oikeassa.

Oikaisu 21.11. kello 20.10: Poistettu virheellinen virke, jonka mukaan tälle vuodelle varatut määrärahat eivät näy toteumassa, jos ne siirtyvät ensi vuodelle. Siirtomäärärahat näkyvät jälkikäteen valtion tilinpäätöksessä sen vuoden menona, jolloin ne on myönnetty. Samasta syystä tarkennettu energiayhtiöiden hätärahoitusta koskevaa kohtaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat