Terveyspalveluja on pakko karsia, sanoo hyvinvointialueen johtaja: ”Olemme aika pulassa”

HS kertoi aiemmin marraskuussa, että lähes kaikki hyvinvointialueet tekevät ensi vuonna alijäämää. Se tarkoittaa, että alueiden täytyy sopeuttaa toimintaansa.

Petri Virolainen on Päijät-Hämeen hyvinvointialueen johtaja.

28.11.2022 2:00 | Päivitetty 28.11.2022 7:06

Nykyisiä sote-palveluja ei voida ylläpitää, koska hoitohenkilöstö ei riitä siihen. Näin sanoo Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen.

”Sote-sektorilla on sellaista toimintaa, joka ei tuota hirveän paljon hyvää yhteiskunnalle tai yksilöille. Meidän on pakko uskaltaa puuttua siihen.”

Virolainen sanoo suoraan, että Päijät-Hämeessä tullaan karsimaan palveluita. Siitä, mitä palveluja karsitaan, ei ole vielä tehty konkreettisia päätöksiä.

Hän pohtii tässä vaiheessa asiaa esimerkkien kautta.

”Meillä voi olla palveluja, joita saa nykyään neljä kertaa vuodessa. Jatkossa tällaisia palveluja voisi saada esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa.”

Virolaisen mukaan tällaiset palvelut voivat olla esimerkiksi kontrollikäyntejä. Myös edullisempien lääkitysten käyttö kalliiden sijaan voi olla yksi vaihtoehto, jos edullisemmalla lääkityksellä saadaan lähes sama vaikutus.

Virolainen pitää joka tapauksessa täysin selvänä asiana sitä, että tavalla tai toisella nykyisenkaltaisia palveluja tullaan vähentämään. Hänen mielestään Suomessa on puhuttu liian optimistiseen sävyyn tulevaisuuden sote-palveluista.

”Kun puhutaan hyvinvointialueista, niin meillä sanotaan, että mikään ei muutu, ja se on varmaan totta lyhyellä aikavälillä. Mutta fakta on se, että meidän henkilöstömme ei riitä sen palvelun tuottamiseen, johon jopa rahamme riittäisivät. Meidän on pakko alkaa saneerata sellaista palvelua, joka on vähemmän vaikuttavaa.”

Päijät-Hämeestä puuttuu tällä hetkellä Virolaisen mukaan 500 hoitajaa. Hoitajamitoitus vaikeuttaa hänen mukaansa työvoimapulaa, koska palvelunjärjestäjä on pakotettu ohjaamaan hoitajia erityisesti juuri ympärivuorokautiseen hoivaan.

Petri Virolainen

”Nyt lain­säädäntö pakottaa priorisoimaan yhden osan kokonaisuudesta. Olen peri­aatteessa mitoituksen kannalla, mutta jos meillä ei kerta kaikkiaan ole käsiä, pitäisi työntekijät pystyä ohjaamaan sinne, missä tarve on suurin.”

Hoitajapula tarkoittaa esimerkiksi sitä, että sairaansijoja on jouduttu maakunnassa sulkemaan.

”Eli sellaiset potilaat, jotka ideaalitapauksessa olisivat sairaalassa, ovat nyt kotona. Se taas tarkoittaa sitä, että hoito viivästyy ja hoitojonot kasvavat.”

Maantieteellisesti palveluja on jo Päijät-Hämeessä vähennetty.

Virolainen kertoo, että maakunnan sote-palvelujen kustannuksia on jo aiemmin karsittu yhdistämällä terveyskeskusten vuodeosastot ja vähentämällä avoterveydenhuollon toimipisteitä. Myös erikoissairaanhoidon vuodeosastopaikkoja on vähennetty ja hoidon painopistettä on siirretty kotiin. Virolaisen mukaan jokaisessa Päijät-Hämeen kunnassa on tulevaisuudessa sote-keskus, mutta osasta saa vähemmän palveluja.

Samanlaisia suunnitelmia saattaa olla muillakin hyvinvointialueilla. HS kysyi sähköpostitse hyvinvointialueiden johdolta, minkälaisia sopeutustoimia alueilla suunnitellaan. Useampi alueista mainitsi vastauksessaan, että palveluverkkoa tarkastellaan osana sopeutustoimia. Esimerkiksi Pohjois-Karjalasta kerrotaan, että ainakin joidenkin terveysasemien ilta- ja viikonloppuvastaanottoja tullaan luultavasti vähentämään.

Ennen tammikuun aluevaaleja palvelujen karsiminen ei saanut puolueilta kannatusta. Vaalikeskusteluissa puhuttiin pikemmin palvelun parantamisesta. HS:n vaalikoneessa kaikki puolueet sanoivat, että jokaisessa kunnassa tulee jatkossakin olla sosiaali- ja terveysasema.

HS kertoi aiemmin marraskuussa, että yhtä lukuun ottamatta kaikki hyvinvointialueet tekevät ensi vuonna alijäämää. Alijäämä on katettava kolmen vuoden taloussuunnittelukauden aikana, mikä tarkoittaa sitä, että jos alueiden rahoitus ei lisäänny, niiden on pakko tehdä jonkinlaisia sopeutustoimia.

Lue lisää: HS selvitti: Yhtä lukuun ottamatta kaikki hyvinvointi­alueet tekevät ensi vuonna tappiota

Pohjanmaan hyvinvointialueen johtaja Marina Kinnunen kertoo, että alueella aloitetaan ensi kevääseen kestävä kehittämistyö, jossa haetaan näillä näkymin 60 miljoonan euron säästöjä.

”Meidän täytyy lähteä uudestaan katsomaan, mitä me näillä eväillä pystymme tekemään. Iso haaste on se, että ei meillä ole tarpeeksi henkilöstöä, vaikka olisi rahaakin.”

Kinnunen ei kerro vielä konkreettisista suunnitelmista palveluverkon suhteen. Nykyisiin kiinteistöihin hyvinvointialue on sopimusten takia sitoutunut kolmeksi vuodeksi.

”Olemme velvoitettuja vuokraamaan kiinteistöjä vielä seuraavat kolme vuotta, eli emme voi puuttua niihin kustannuksiin. Palveluverkkoa katsotaan siitä näkökulmasta, että pystytäänkö muodostamaan vähän köykäisempiä palveluja kuitenkin niin, että lakisääteisistä tehtävistä selvitään.”

Kinnusen mukaan suuri ongelma on se, että sote-palvelut ovat kaikilta osin tukossa. Se tarkoittaa sitä, että hoidon painopiste on kalliissa erikoissairaanhoidossa.

Kinnusen mukaan olennaista onkin, että resursseja saadaan siirrettyä perusterveydenhuoltoon, minkä pitäisi vähentää kustannuksia pitkällä aikavälillä.

”Pitää rohkeasti uudistua niin, että palvelua on tarjolla perustasolla."

”Meidän täytyy karsia sellaista, mikä on vähiten hyödyllistä, jotta saamme turvattua tärkeimmät toimet.”

Päijät-Hämeen Virolaisen mukaan nyt on käsillä viimeiset hetket, kun työvoimapulaan täytyy koko Suomessa kunnolla havahtua.

”Ihan oikeasti, meillä ei ole hirveän kauaa aikaa katsella tätä. Olemme aika pulassa”, Virolainen sanoo.

Ensinnäkin sote-työn houkuttelevuutta pitää pystyä parantamaan. Toiseksi työn tekemisen tarvetta täytyy vähentää.

Virolainen nostaa esimerkiksi sen, että tällä hetkellä paljon työvoimaa menee erilaisten todistusten kirjaamiseen. Sairauspoissaolojen suhteen monilla työpaikoilla on siirrytty käytäntöön, jossa työntekijä voi olla jonkin aikaa pois omalla ilmoituksella.

”Vastaavia käytäntöjä pitäisi ennakkoluulottomasti pohtia. Meidän täytyy karsia sellaista, mikä on vähiten hyödyllistä, jotta saamme turvattua tärkeimmät toimet.”

Virolainen muistuttaa, että sote-palvelut ovat kasvaneet muistakin syistä kuin väestön vanhenemisen takia. Uusia hoitomuotoja, diagnostiikan keinoja ja palvelumuotoja on tullut lisää. Ihmisten vaivoja hoidetaan jatkuvasti laajemmin, ja terveydenhuollon velvoitteet ovat lisääntyneet.

Tulevaisuudessa ihmisten vastuun omasta terveydestään pitäisi olla myös suurempi, Virolainen sanoo.

”Meillä valistetaan paljon, mutta pitäisikö ihmisiä myös jollain tapaa velvoittaa pitämään itsestään parempaa huolta, jotta ongelmia ei tulisi niin paljon? Se ei saa olla syyllistävää, mutta jotain tällaista pitää ehkä uskaltaa miettiä.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat