Ohisalo: ”Ekosysteemien tila heikkenee nopeammin kuin koskaan”

YK:n luontokokous alkaa Kanadassa kahden viikon päästä. Haussa ovat lukuihin perustuvat tavoitteet luontokadon pysäyttämiseksi.

Ilmasto- ja ympäristöministeri Maria Ohisalo (vihr) puhui keskiviikkona medialle Helsingissä Montrealin luontokokouksen odotuksista.

23.11. 18:33

Ympäristöministeri Maria Ohisalon mukaan Suomen tavoite YK:n luonto­kokouksessa on, että maat onnistuisivat sopimaan selkeistä, mieluusti numeroin ilmaistavista tavoitteista luontokadon pysäyttämiseksi.

Luonnon Pariisin-kokoukseksi kutsuttu kokous alkaa tasan kahden viikon kuluttua Kanadan Montrealissa. Ohisalo edustaa kokouksessa Suomea. Neuvottelemassa on yli 190 maata.

Vuonna 2015 sovittua Pariisin sopimusta pidetään ilmastopolitiikan merkkipaaluna, vaikka siinä sovitusta 1,5 asteen tavoitteesta ollaan lipsumassa.

Ohisalo piti Montrealin kokouksesta keskiviikkona Helsingissä tiedotustilaisuuden, jossa hän korosti, että neuvotteluiden panoksena ovat ihmiselämän edellytykset.

”Ekosysteemien tila heikkenee nopeammin kuin koskaan”, hän sanoi.

Ministeri totesi, että luonnon köyhtyminen köyhdyttää myös ihmisiä, kun esimerkiksi maaperän viljavuus kärsii ja eroosio etenee, pölyttäjät vähenevät ja pääsy puhtaaseen veteen vaikeutuu. Terveet ekosysteemit auttavat lisäksi ilmastonmuutoksen torjunnassa ja puhtaan hengitysilman tuottamisessa.

Miljoonien vuosien saatossa kehittyneillä eliöillä on myös itseisarvonsa.

”Monet menetyksistä ovat peruuttamattomia”, Ohisalo sanoi.

Montrealin kokouksen päätavoite on sopia toimista, joilla luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen eli luontokato saataisiin pysäytettyä vuosikymmenen loppuun mennessä.

”Ei tässä meillä paljon muita vaihtoehtoja ihmiskuntana olekaan”, Ohisalo sanoi.

”Välillä tuntuu unohtuvan, että olemme yksi laji muiden joukossa.”

Luontokato tarkoittaa sitä, että luontoa ja sen kirjoa häviää ihmistoiminnan seurauksena. Tunnetuin esimerkki ovat sukupuutot eli eliölajien peruuttamaton häviäminen.

Luontokatoa on kuitenkin myös elinympäristöjen kutistuminen ja niiden kirjon väheneminen. Luontokadoksi voidaan lukea myös lajien populaatioiden pieneneminen ja niiden sisäisen geenivaihtelun väheneminen.

Luontokatoa aiheuttavat elinympäristöjen hävittäminen, lajien liika suora hyödyntäminen, ilmastonmuutos, saastuttaminen ja vieraslajien levittäminen.

Merkkipaalut olivat ja menivät, mutta tavoitteeseen ei ole päästy.

Aiemmin YK-kokouksissa on sovittu samasta tavoitteesta eli luontokadon pysäyttämisestä ensin vuoteen 2010 ja sitten vuoteen 2020 mennessä. Nämä merkkipaalut olivat ja menivät, mutta tavoitteeseen ei ole päästy.

Luonnon kirjo köyhtyy kokonaisuutena katsoen yhä myös Suomessa. Suomen eliölajeista noin joka yhdeksännen arvioidaan olevan uhanalaisia.

Suomessa lajien ja luontotyyppien uhanalaistumista ovat aiheuttaneet muun muassa voimallinen metsätalous, soiden ojitukset, vesivoima sekä vesien rehevöityminen maa- ja metsätalouden päästöjen seurauksena.

Myös rakentaminen, teollisuus, saasteet ja vieraslajit ovat heikentäneet luonnontilaa.

Lue lisää: Luonnolta loppuu tila – hätkähdyttävät grafiikat näyttävät, kuinka ihminen dominoi planeetta Maata

Yksi kokouksen näkyvimmistä lukutavoitteista tulee olemaan niin sanottu 30/30-tavoite. Se tarkoittaa, että maailman maat sopisivat suojelevansa 30 prosenttia maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä.

Ei ole selvää, löytyykö tavoitteesta yksimielisyyttä.

Ohisalon mukaan luku ei ole niin suuri kuin miltä se pintapuolin voi näyttää, sillä suojelu tullaan neuvotteluissa ymmärtämään laajasti.

”Sillä ei tarkoiteta suojelua kapeimmassa mielessä, että alueella ei mikään taloudellinen toiminta olisi sallittua.”

Suomen pääneuvottelijan, ympäristöneuvos Marina von Weissenbergin mukaan vastaavilla kriteereillä laskettuna Suomi pääsee nykyään noin 17 prosentin suojelu­alaan.

Lue lisää: ”Jos Kiina ei ole tämän takana, me olemme pulassa” – Suomen pää­neuvottelija odottaa YK:n luonto­kokouksesta vääntöä, jossa rahallista vastuuta yritetään sysätä kokonaan länsimaille

Tiedotustilaisuudessa ei vielä saatu kattavaa vastausta siihen, mitä nämä ”muut” lievemmin suojellut alueet voisivat käytännössä olla. Vastaus tähän kysymykseen riippuu neuvotteluiden tuloksesta.

Suomea sitovassa EU:n biodiversiteetti­strategiassa tavoitteet ovat saman suuntaisia. Siinä halutaan saada oikeudellisen suojelun piiriin vähintään 30 prosenttia EU:n maa- ja merialueista. Tiukan suojelun tavoite on EU-strategiassa kymmenen prosenttia.

Amazonin sademetsä on yksi maailman rikkaimmista ekosysteemeistä. YK:n luontosopimuksen neuvottelijoissa Brasilian tuore vallanvaihto on herättänyt toiveita siitä, että Brasilia olisi jälleen halukkaampi yhteistyöhön.

Suomi neuvottelee Montrealissa osana EU-rintamaa. Suomen valtuuskuntaan kuuluu yli 40 henkeä. Mukana on virkamiesten lisäksi yritysten ja etujärjestöjen edustajia.

Kokouksen puheenjohtaja on Kiina, jonka piti alun perin järjestää kokous maaperällään Kunmingissa. Kokousta kuitenkin lykättiin Kiinan koronavirusrajoitusten vuoksi monta kertaa, ja lopulta kokouspaikkaa oli pakko vaihtaa.

Weissenbergin mukaan Kiinan rooli tulee neuvotteluiden tuloksellisuuden kannalta olemaan todella suuri, mutta maa ei ole vielä näyttänyt korttejaan.

Suojelualojen lisäksi määrällisiä tavoitteita voi olla luvassa esimerkiksi muovi­saasteisiin ja hyönteismyrkkyihin liittyen. Ruuantuotannon hyönteismyrkyt ovat yksi pääepäillyistä, kun tutkitaan syitä maailman hyönteis- ja pölyttäjäkatoon.

Pääneuvottelija Weissenbergin mukaan hyönteismyrkkyjen suhteen myös kehittyneet maat ovat keskenään riitaisia. Osa haluaisi selkeän numeerisen vähentämistavoitteen, osa ei.

”Suomi ei onneksi nykyäänkään käytä hyönteismyrkkyjä niin paljon kuin moni muu”, hän totesi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat