Presidentti patistelee edus­kuntaa käsittelemään Nato-lain jo ennen Turkin ja Unkarin ratifiointeja

Tasavallan presidentti haluaa varmistaa, että Suomi on valmis liittymään Natoon heti, kun viimeinen ratifiointi on selvä.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö haluaa, että Suomi ja Ruotsi kulkevat rinta rinnan Nato-prosessin loppuun asti.

24.11. 13:00 | Päivitetty 24.11. 20:13

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kehottaa eduskuntaa käsittelemään niin sanotun Nato-lain tarvittaessa jo ennen kuin Turkki ja Unkari ovat ratifioineet Suomen liittymispöytäkirjat.

Näin voi päätellä tasavallan presidentin kanslian lausunnosta, joka koskee hallituksen esitysluonnosta Suomen liittymiseksi Pohjois-Atlantin liittoon eli Natoon.

Hallituksen esitysluonnoksen keskeinen sisältö on, että eduskunta hyväksyisi Pohjois-Atlantin sopimuksen siten kuin se on muutettuna liittymispöytäkirjoilla.

Mitään jäsenyyteen liittyviä varaumia ei Suomi aio tehdä.

Hallituksen esitysluonnoksen mukaan päätös Natoon liittymisestä voitaisiin tehdä eduskunnassa yksinkertaisella enemmistöllä eli päätökseen riittää se, että yli puolet kansanedustajista kannattaa sitä.

Hallituksen esitysluonnosta koskevien lausuntojen viimeinen jättöpäivä oli keskiviikkona.

Lausuntoja oli kertynyt valtioneuvoston hankeikkunaan ennen puoltapäivää jo kolmisenkymmentä, mutta lausuntoja täydennettiin sivulle lisää päivän mittaa.

Ulkoministeriön kirjaamosta kerrottiin HS:lle, että sähköpostilla on myös tullut suuri määrä lausuntoja. Niissä on mukana yksityisten ihmisten kantoja, jotka eivät tule julkisiksi.

Tähän mennessä 28 Nato-maata 30:stä on ratifioinut Suomen ja Ruotsin liittymispöytäkirjat. Vain Turkin ja Unkarin ratifiointi uupuu.

Varsinkin Turkin ratifioinnin on pelätty venyvän jopa pitkälle ensi vuoteen.

Vielä runsas kaksi viikkoa sitten presidentti Niinistö ei halunnut ottaa kantaa Nato-lain eduskuntakäsittelyyn, kun HS kysyi siitä valtakunnallisten maanpuolustuskurssien avajaisissa.

Tasavallan presidentin kanslian lausunnossa sanotaan, että se ”pitää asianmukaisena, että hallituksen esitys Pohjois-Atlantin sopimuksen hyväksymisestä annetaan eduskunnalla riippumatta edellä mainituista puuttuvista ratifioinneista, jotta valmius sopimusten hyväksymiseen on olemassa heti kun sen edellytyksen täyttyvät”.

Kanslia pitää myös tarkoituksenmukaisena, että ”Suomi ja Ruotsi tallettavat liittymiskirjansa samaan aikaan, jolloin Suomi ja Ruotsi eivät hyväksy toistensa liittymispöytäkirjoja erikseen”.

Tasavallan presidentin kanslia on presidenttiä avustava elin. Kansliaan kuuluvat muun muassa presidentin kansliapäällikkö ja kabinettipäällikkö Hiski Haukkala sekä oikeudellinen neuvonantaja Päivi Pietarinen.

Hallituksen esitysluonnosta koskevan lausunnon ovat allekirjoittaneet Haukkala ja Pietarinen.

Presidentin kanslian lausunnossa huomautetaan, että keskeiset Natoa koskevat ulko- ja turvallisuuspoliittiset asiat olisi jatkossakin linjattava valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan ja tasavallan presidentin yhteiskokouksissa eli niin sanotussa tp-utvassa.

Lausunnossa arvioidaan myös, että tp-utvassa käsiteltävien asioiden määrä kasvanee Nato-jäsenyyden myötä.

”Tp-utvaan on käytännössä tuotu myös asioita, joilla on ulkopoliittista ulottuvuutta, mutta jotka eivät päätöksentekoasioina kuulu tasavallan presidentin toimivaltaan vaan liittyvät esimerkiksi budjettiin tai ylipäällikön toimivaltaan”, lausunnossa muistutetaan.

Oikaisu 24.11. kello 20.13: Artikkelissa luki aiemmin, että lausuntoja kertyi valtioneuvoston hankeikkunaan kolmisenkymmentä. Ennen puoltapäivää lausuntoja oli kertynyt kolmisenkymmentä, mutta niitä kertyi senkin jälkeen lisää.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat