”Oudoksi on työ­markkina­malli mennyt” – Teollisuus­liiton Aalto varoittaa laajoista lakoista

Keskeisen vientialan palkkaneuvottelut ovat jumissa. Aallon mukaan on kestämätön tilanne, että Teollisuusliitto neuvottelee korotuksista käytännössä noin miljoonalle suomalaiselle palkansaajalle.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto puhui liiton valtuuston kokouksen Helsingissä maanantaina.

28.11.2022 12:10

Palkkaneuvottelut keskeisellä vientialalla eli teknologiateollisuudessa ovat jumissa, sanoi työntekijäpuolta edustavan Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto maanantaina.

”Teknologiateollisuuden työehtosopimukset päättyvät ylihuomenna, eikä meillä ole yksimielisyyttä työnantajan kanssa sopimusteksteistä saati palkankorotuksista. Päinvastoin, erimielisyydet ovat merkittäviä, eikä lukuisista neuvotteluyrityksistä huolimatta edistystä ole tapahtunut”, Aalto sanoi liiton valtuuston kokouksessa pitämässään puheessa.

Päätös työtaistelutoimiin voi Aallon mukaan tapahtua nopeasti, jos neuvottelut eivät ”lähipäivinä- tai viikkoina” johda toivottuun lopputulokseen.

Liittojohtajan mukaan voimakas hintojen nousu ja toisaalta uhka talouskehityksen heikkenemisestä tekevät neuvotteluasetelmasta vaikean.

Työntekijäpuolen mielestä hintojen nousun tulisi näkyä palkankorotuksissa, mutta työnantajapuolta edustava Teknologiateollisuuden työnantajat pelkää tuntuvien palkankorotusten uhkaavan yritysten menestystä.

Riku Aalto toisti puheessaan huolensa suomalaisen työmarkkinajärjestelmän tilanteesta.

Hänen mukaansa Teollisuusliitto neuvottelee palkankorotukset käytännössä noin miljoonalle suomalaiselle palkansaajalle. Aalto perustaa laskelmansa siihen, että kesäkuussa solmitussa kunta-alan sopimuksessa palkankorotukset sidottiin vientialojen määrittämään linjaan.

Lisäksi työnantajapuolelta Kaupan liitto ilmoitti, että se ei neuvottele palkoista ennen kuin teknologiateollisuudessa ja kemianteollisuudessa on sovittu palkankorotuksista. Käytännössä Teollisuusliitolla ja Teknologiateollisuuden työnantajilla on siis keskeinen rooli myös muiden alan palkankorotusten määrittämisessä.

”On hyvä ymmärtää, että tässä [miljoonan palkansaajan] joukossa metallimiehet, sahurit, peltisepät, korjaamotyöntekijät ja monet muut teollisuuden ammattilaiset ovat vähemmistössä. Enemmistön muodostavat lähihoitajat, lääkärit, sairaanhoitajat ja opettajat. Oudoksi on suomalainen työmarkkinamalli mennyt”, Aalto sanoi.

Hän varoitti, että edessä voi olla laajoja lakkoja.

”Kemianteollisuuden sopimukset ovat katkolla joulukuun lopulla. Satamissa ja ilmeisesti Kaupan alalla työrauhavelvoitteet päättyvät tammikuun lopulla. Jos Teollisuusliitolla ei ole tuolloin sopimuksia, saattaa työnantajan vastassa olla laajempi palkansaajarintama yhtenäisin vaatimuksin.”

Aallon mielestä yksi ratkaisu olisi ottaa mallia Ruotsissa.

Siellä ammattiliittojen keskusjärjestö määrittää hänen mukaansa työmarkkinoille palkankorotustavoitteet.

”Tämän jälkeen teollisuuden työntekijäjärjestöt neuvottelevat asetetun tavoitteen pohjalta työehtosopimukset, joista muodostuu yleinen linja työmarkkinoille. Näin vienti määrittää linjan mutta yhteisesti sovitun pohjalta.”

Aallon mukaan julkisen sektorin kesällä solmiman ratkaisun vuoksi puhtaaseen vientivetoiseen palkkakoordinaatioon ei enää ole paluuta. Ratkaisu jäytää Teollisuusliittoa, koska kunta-ala sitoi liitolta kysymättä palkankorotustensa perälaudan vientialojen korotuksiin.

Jos vientialoilla sovitaan esimerkiksi kolmen prosentin palkankorotuksista, niin kunta-alalla palkat nousevat automaattisesti yli neljä prosenttia. Tällaista mallia Teollisuusliitto vierastaa, koska se käytännössä tulee neuvotelleeksi muiden liittojen jäsenille paremmat palkankorotukset kuin omilleen.

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat