Hallituksessa uusi kiista sote-rahoista: ”Olen ymmälläni”, Saarikko vastaa Marinille

Valtiovarainministeri Saarikon mukaan pääministeri Marinin esittämä 700 miljoonan euron lisärahoitus voisi tarkoittaa menokehyksen rikkomista. ”Muu Suomi on huolissaan velasta.”

Pääministeri Sanna Marin (sd) ja valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) eduskunnan täysistunnossa syyskuussa.

28.11.2022 14:34

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) kummeksuu pääministeri Sanna Marinin (sd) vaatimusta sosiaali- ja terveyspalveluiden 700 miljoonan euron lisärahoituksesta. Summa tulisi hyvinvointialueille jo päätetyn 22,5 miljardin euron rahoituksen päälle.

”Olen ymmälläni. Pääministeri tietää oman hallituksensa talouden raamit. Hän tietää, että meillä on käytössä jyvittämätöntä rahaa yhteensä 350 miljoonaa euroa. Silti hän toistuvasti esittää kaksinkertaista summaa sote-rahoitukseen”, Saarikko sanoo.

Jyvittämättömällä rahalla hän viittaa hallituksen itselleen asettamaan menokehykseen eli menojen enimmäismäärään. Määrärahoja on normaaliin tapaan jätetty käytettäväksi loppukaudelle, mutta vain 350 miljoonan euron edestä.

”Onko pääministeri tekemässä tietoisen esityksen talousraamin rikkomisesta?”

Saarikon mukaan keskustakin on valmis ohjaamaan hyvinvointialueille lisärahaa hoitovelan purkuun.

Marinin esittämä 700 miljoonan euron mittakaava on kuitenkin hänen mukaansa mahdoton, sillä ilman leikkauksia se edellyttäisi kehysten rikkomista jälleen kerran.

Se ei keskustalle käy, Saarikko sanoo.

”En ole kuullut esityksiä leikkauksista. Eli kysymys kuuluu, onko pääministeri tekemässä tietoisen esityksen talousraamin rikkomisesta ja lisävelasta. Muu Suomi ympärillä on huolissaan velasta.”

Marin sanoi pääministerin haastattelutunnilla Ylellä sunnuntaina uskovansa, että ennaltaehkäisevien ja perustason palveluiden riittävä rahoitus maksaisi itsensä takaisin.

”Jos emme pysty varmistamaan sitä, että hyvinvointialueilla on riittävä rahoitus ja emme pysty hoitojonoja purkamaan, ongelmat jatkuvat. Ihmiset menevät sitten päivystykseen ja erikoistason palvelut kuormittuvat”, pääministeri perusteli.

”Kuulen jo opposition huutavan korvissani ja talousviisaiden syyttävän minua vastuuttomaksi, kun nyt sanon, että kyllä meillä pitäisi olla rohkeutta satsata lisää rahoitusta paljonkin siihen, että saisimme nämä perustason palvelut kuntoon ja jonot saataisiin purettua.”

Saarikko sanoo pitävänsä hoitojonojen purkamista tärkeänä, muttei silti osta pääministerin perusteluja täysin.

Hänen mukaansa valtiovarainministeriön arvio hyvinvointialueiden lisärahoitustarpeesta on ”moninkertaisesti pienempi” kuin Marinin esittämä 700 miljoonaa euroa.

Saarikko sanoo kummeksuvansa pääministeripuolueen linjan muuttumista: vielä lokakuun lopussa Sdp:n kuntaministeri Sirpa Paatero sanoi, ettei hallitus kaavaile hyvinvointialueille lisärahoitusta.

Saarikko nostaa esiin myös Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtajan Petri Virolaisen Helsingin Sanomille antaman tuoreen haastattelun.

”Virolainen totesi, että vaikka rahaa olisikin, niin ei ole tekijöitä.”

Lue lisää: Ministeri Paatero hoiva­yhtiöiden halusta korottaa hintoja: ”En ymmärrä”

Lue lisää: Terveyspalveluja on pakko karsia, sanoo hyvinvointialueen johtaja: ”Olemme aika pulassa”

Valtiovarainministerin mukaan tulisi puhua siitä, mihin lisärahaa hyvinvointialueilla ylipäätään käytettäisiin. Hänen mukaansa hoitojonoja voisi purkaa nopeasti lähinnä palveluseteleiden käyttöä lisäämällä.

Hän huomauttaa, että hyvinvointialueille ollaan jo ohjaamassa EU-rahoitusta hoitojonojen purkamiseksi.

Myös Marin totesi haastattelutunnilla sunnuntaina, ettei rahaa voi vain ”kipata” hyvinvointialueille. Hän myönsi olevan mutkikas kysymys, miten lisärahan kohdentuminen oikein voidaan varmistaa.

Keskusta on itse vaatinut on itse vaatinut lisätukea maataloudelle sähkö- ja lannoitekuluihin kriisitoimena sekä huoltovarmuuden vuoksi.

Saarikon mukaan erityisesti lannoitteiden poikkeuksellisen korkea hinta uhkaa ensi kevään kylvökauden alkua. Lisäksi tilat tarvitsevat tukea sähkön korkean hinnan vuoksi, hän sanoo.

”Mutta meidän vaatimuksemme mittakaava nyt on runsaat 100 miljoonaa euroa. Ei se ole samalla hehtaarillakaan kuin tämä pääministerin vaatimus.”

Marinin ja Saarikon erimielisyydestä kertoi sunnuntaina myös Yle.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat