Keskusta asettui opposition puolelle, osa hallitus­puolueista määrättiin poistumaan ­valiokunnan kokouksesta

Keskustalainen puheenjohtaja komensi hallituspuolueet ulos ympäristövaliokunnan kokouksesta. Vihreät ei mahdollisesti suostu hyväksymään keskustan ajamaa noin sadan miljoonan euron tukea maaseudulle.

HS:n tietojen mukaan keskusta aikoo yhdessä opposition kanssa vaatia muun muassa kahden pykälän poistoa luonnonsuojelulaista. Kuvassa keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko.

29.11.2022 10:50 | Päivitetty 29.11.2022 12:23

Hallitus on tiistaina ajautunut jälleen kriisin partaalle, tällä kertaa luonnonsuojelulain takia.

Ympäristövaliokunnan äänestyksessä keskustan edustajat asettuivat samaan rintamaan opposition kanssa. He vaativat muun muassa kahden pykälän poistoa laista, vaikka keskustan eduskuntaryhmä ja ministeriryhmä hyväksyivät ne viime keväänä.

Hallituskumppani vihreät arvosteli keskustaa ankarasti.

Lue lisää: Keskustan toiminta raivostutti hallitus­kumppanit

Luonnonsuojelulaista käytiin keväällä kuukausien neuvottelu, jonka aikana keskusta sai laimennettua merkittävästi muun muassa vihreiden ajamia lakipykäliä.

Ympäristövaliokunnassa hallituspuolueet hävisivät äänin 8–9 oppositiopuolueille.

Vireillä oleva luonnonsuojelulain kokonaisuudistus on ollut ympäristöministeriön merkittävimpiä hankkeita tällä hallituskaudella. Uudistuksella on tavoiteltu luonnon monimuotoisuuden laajempaa turvaamista.

Ennen äänestystä ympäristövaliokunnan keskustalainen puheenjohtaja Hanna Kosonen määräsi hallituspuolueet ulos kokouksesta siksi aikaa kun keskusta yhdessä opposition kanssa muokkasivat omaa lauselmaansa.

”Tilanne oli täysin poikkeuksellinen. En ole tällaista ennen kokenut enkä kuvitellut koskaan kokevani, että kansanedustajat määrätään pois eduskunnan valiokunnan kokouksesta”, sanoo vihreiden kansanedustaja ja valiokunnan jäsen Emma Kari.

Lue lisää: Uusi laki tiukentaisi muun muassa purojen, dyynien ja pesinnän suojelua – Maa- ja metsätalous­ministeriöstä kovaa vastustusta

HS:n tietojen mukaan keskustan eduskuntaryhmä piti maanantai-iltana kokouksen, jossa voiton vei eritoten kansanedustaja Anne Kalmarin voimakkaasti ajama linja lieventää merkittävästi hallituksen eduskuntaan tuomaa lakia.

Osa keskustalaisista olisi halunnut, ettei puolue enää ainakaan luonnonsuojelulain osalta heiluttaisi hallituksen toimintakykyä.

Kalmarin mukaan kokous päätti asiasta yksimielisesti. ”Siitä tuli yksimielinen päätös käydyn keskustelun jälkeen”, Kalmari tarkentaa.

Kalmari perustelee päätöstä omaisuudensuojalla.

”Me teimme luonnon kannalta merkittävän teon, sillä maanomistajat olivat todella peloissaan, koska he luulivat saavansa uuden Naturan. Tämän takia aavistushakkuita oli suunnitteilla todella paljon tärkeissä luontokohteissa. Nyt he voivat pitää arvokkaat luontokohteensa, ja jos ne menevät suojeluun, he saavat korvauksen”, Kalmari sanoo.

Aavistushakkuilla tarkoitetaan hakkuita, joita tehdään, jos maanomistaja pelkää jonkin tulevan lain vaikeuttavan hakkuita.

Miksei keskustalle lopulta kelvannut pitkään neuvoteltu ja keskustan johdon hyväksymä versio?

”Sopijaministerit eivät ehkä olleet niin syvästi pystyneet perehtymään, mitä nämä pykälät olisivat käytännössä merkinneet.”

Hallituksen kyky toimia perustuu siihen, että hallituspuolueet puolustavat yhdessä hallituksen eduskuntaan tuomia lakeja.

HS:n tietojen mukaan keskusta ilmoitti ryhmänsä kannasta maanantai-iltana hallituspuolueille. Pääministeripuolue Sdp yritti saada vielä maanantaina keskustaa puolustamaan hallituksen lakiesitystä.

Keskustan kansanedustaja Anne Kalmari.

Keskustan toiminta valiokunnassa tarkoittaa todennäköisesti sitä, että vihreät ei suostu hyväksymään keskustan ajamaa noin sadan miljoonan euron tukea maaseudulle.

Muuten tuki olisi todennäköisesti mennyt läpi.

Vihreiden eduskuntaryhmä on koolla tiistaina kello 14.30.

Keskustan ja oppositiopuolueiden mukaan laista pitää poistaa kokonaan pykäliä, jotka käsittelevät uhanalaisia luontotyyppejä. Nuo pykälät ovat 64 ja 65.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että uhanalaiseksi luontotyypiksi voidaan määritellä sellainen luontotyyppi, jonka riski hävitä luonnosta on vähintään korkea.

Lisäksi hallitus esittää, että viranomaisten on otettava uhanalaiset luontotyypit ja uhanalaiset eliölajit huomioon päätöksenteossaan. Näitä esityksiä keskusta, kokoomus, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit eivät siis halua lakiin.

Hallituksen esityksessä on pykälä, jossa luetellaan 13 erilaista luontotyyppiä. Pykälän mukaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ely-keskus) voi päättää suojella näihin luontotyyppeihin kuuluvan esiintymän, jos se on suojellun luontotyypin säilymiselle tärkeä.

Keskustan ja oppositiopuolueiden mukaan tämän pykälän tulisi olla ainoa luontotyyppien suojelun tapa luonnonsuojelulaissa. 13 luontotyyppiin lukeutuvat muun muassa kalkkikalliot, hiekkarannat ja pähkinäpensaikot.

Hallituksen rivit hajosivat jo, kun maa- ja metsätalousvaliokunta äänesti luonnonsuojelulaista 25. marraskuuta. Ympäristövaliokunnan mietintö on kuitenkin tärkeämpi, sillä se on lain päämietintö.

Lue lisää: Rivit hajosivat taas: Hallitus­puolueilla luonnonsuojelu­laista kolme eri näkemystä valio­kunnassa

Tuolloin hallitus äänesti valiokunnassa kolmella eri tavalla. Keskusta päätyi enemmistöön oppositiopuolueiden kanssa, kun taas Sdp, vasemmistoliitto ja Rkp tekivät oman eriävän mielipiteensä, ja vihreät vielä omansa.

Jo tuolloin keskusta vastusti lain pykälää, jonka mukaan serpentiinikalliot, -kivikot ja soraikot sekä rannikon avoimet dyynit ovat luontotyyppejä, joita ei saa hävittää eikä heikentää. Puolueiden mukaan tämä johtaisi näiden luontotyyppien automaattiseen suojeluun, mikä vähentäisi maanomistajien valtaa.

Muun muassa vihreiden mielestä pykälä ei ole näin kategorinen.

Lue lisää: Hallituksessa uusi kiista sote-rahoista: ”Olen ymmälläni”, Saarikko vastaa Marinille

Keskusta on tehnyt syksyn aikana muitakin irtiottoja hallitusyhteistyöstä, mikä on aiheuttanut epäilyjä hallituksen toimintakyvystä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat