Virkamiehen laskelma vaikutti keskustan haluun vesittää luonnon­suojelulakia – sitä ei voi tarkistaa, koska se meni paperinkeräykseen

Maa- ja metsätalousministeriön arvion mukaan uhanalaiseksi säädettävien luontotyyppien pinta-ala on yli 2 miljoonaa hehtaaria ja pääosa niistä on metsätalouskäytössä.

Ministerit Annika Saarikko (kesk), Krista Kiuru (sd) ja Maria Ohisalo (vihr) eduskunnan suullisella kyselytunnilla Helsingissä 1. joulukuuta.

1.12.2022 17:51

Lakiesityksen muuttamiseen ja hallitusriitaan osaltaan johtanutta laskelmaa uhanalaisista luontotyypeistä ei ole paperilla tai tiedostomuodossa.

”Mitään erillistä kirjallista laskelmaa en ole tehnyt vaan laskeskelin parhaan kykyni mukaan”, kertoo laskelman laatinut virkamies, hallitusneuvos Vilppu Talvitie maa- ja metsätalousministeriöstä.

HS pyysi laskelmaa maa- ja metsätalousministeriöstä. Talvitien vastauksesta selvisi, että laskelmaa ei ole tallessa kirjallisessa muodossa.

Talvitie oli tehnyt laskelmaansa työryhmäkokouksen aikana esityslistapaperiin, mutta tuo paperi laskelmineen on jo mennyt paperinkeräykseen.

HS kertoi keskiviikkona, että yhden virkamiehen laskelmat vaikuttivat keskustan haluun poistaa uhanalaisia luontotyyppejä koskeva pykälä uudesta luonnonsuojelulaista.

Aikaisemmin keskustan ministerit olivat olleet hyväksymässä hallituksen esitystä luonnonsuojelulaiksi. Eduskunnassa keskusta kuitenkin liittoutui opposition kanssa ja äänesti ympäristövaliokunnassa hallituksen esitystä vastaan. Yhdessä kokoomuksen ja perussuomalaisten kanssa keskusta sai lakiesityksestä pois kaksi kohtaa.

Lue lisää: Yhden virka­miehen ”tukki­miehen kirjanpito” vaikutti keskustan haluun vesittää luonnon­suojelu­laki

Lue lisää: ”En ole tätä itse keksinyt”, sanoo virkamies – Mistä syntyi keskustan huoli puiden kaupaksi saamisesta?

Keskustan mielenmuutos liittyy huoleen omistusoikeudesta ja siihen, saavatko metsänomistajat puuta kaupaksi metsistään, jos tiettyjä luontotyyppejä on listattu uhanalaisiksi.

Taustalla on tämä maa- ja metsätalousministeriön nimissä annettu arvio: ”Maa- ja metsätalousministeriön arvion mukaan näiden uhanalaiseksi säädettävien luontotyyppien pinta-ala on yli 2 miljoonaa hehtaaria ja pääosa niistä on metsätalouskäytössä. Maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että esitykseen liittyy merkittävä riski siitä, että uhanalaisiksi luontotyypeiksi määritettävät alueet siirtyvät tosiasiassa talouskäytön ulkopuolelle, koska kaupalliset puunostajat eivät oletettavasti ostaisi tällaisilta alueilta puuta.”

Arvion on kirjoittanut Vilppu Talvitie.

Talvitie kertoo HS:lle antamassaan vastauksessa, että hän oli laskeskellut pinta-aloja osana työryhmäkokoukseen valmistautumista. Tätä ”laskeskelua” ei Talvitiellä omien sanojensa mukaan ole kirjallisena: ei siis excelinä, ei muistiona, ei sähköpostina eikä muussakaan muodossa.

Talvitie oli kysynyt uhanalaisia luontotyyppejä sekä niiden pinta-aloja luonnonsuojelulakityöryhmän jäseniltä sekä kasvokkain että verkkokokousalusta Teamsissa, joten hänellä ei ole näistäkään mitään papereita.

Uhanalaisia luontotyyppejä ovat esimerkiksi serpentiinikalliot, sisämaan tulvametsät, Itämeren meriajokasvallit, kalliokedot, tunturikoivikot, lähteiköt, karukkokankaat, jalopuiset kangasmetsät ja kalliokedot.

Koska laskelmasta ja sen muodostumisesta ei ole mitään kirjallisia jälkiä, ulkopuolisen on vaikea arvioida laskelman pitävyyttä.

Huomioita kiinnittää esimerkiksi se, että kahden miljoonan hehtaarin sanotaan olevan pääosin metsätalouskäytössä. Kuitenkin Talvitie oli saanut ynnättyä metsäisiä luontotyyppejä 1,5 miljoonaa hehtaaria.

Toisin sanoen, talousmetsiä voisi olla mukana korkeintaan 1,5 miljoonaa hehtaaria, ja silloinkin kaiken uhanalaiseksi luontotyypiksi lukeutuvan metsän pitäisi olla talousmetsäkäytössä.

Miten Talvitie selittää tätä?

”En ole ekologi vaan hallintojuristi”, Talvitie vastaa.

Hän epäilee, että muut tahot kuin maa- ja metsätalousministeriö ovat puhuneet vajaasta kahdesta miljoonasta hehtaarista. Tämä pitää paikkansa.

Esimerkiksi metsänomistajien etujärjestö MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola tviittasi, että pykälät ”olisivat vieneet jopa 2 milj.ha talousmetsää harmaan suojelun piiriin”.

Talvitien mukaan hänen uhanalaisten luontotyyppien laskelmassaan on mukana esimerkiksi 350 000–500 000 hehtaaria luonnontilaisen kaltaisia kangasmetsiä, yli 340 000 hehtaaria kangasrämeitä, yli 250 000 hehtaaria korpia, 300 000 hehtaaria lehtoja, yli 100 000 hehtaaria nevakorpia ja korpirämeitä molempia sekä 83 000 hehtaaria harjumetsien valorinteitä.

Oletus puukaupan hyytymiseen puolestaan perustuu Talvitien keskusteluihin metsäsektorin eri tahojen kanssa.

Lakiesityksessä puolestaan oli mainittu, että [poistetulla] pykälällä ei olisi välittömiä vaikutuksia esimerkiksi talousmetsien metsätalouskäyttöön.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat