Kokoomus palauttaisi Suomen leikkausten aikaan, mutta sen suunnitelmassa on vielä iso aukko

Kokoomus esitteli järeän säästöohjelman, mutta pääministeripuolueeksi noustessaan puolue aikoisi löytää jostain vielä kolminkertaiset lisäsäästöt. Siitä ei tulisi helppoa, HS:n politiikan toimittaja Teemu Muhonen kirjoittaa.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo eduskunnan suullisella kyselytunnilla marraskuussa. Orpon johtama kokoomus on noussut mielipidemittauksissa selkeään johtoon ennen kevään eduskuntavaaleja.

4.12.2022 2:00 | Päivitetty 4.12.2022 9:33

Nykyisen hallituspohjan aloittaessa neljä vuotta sitten silloinen pääministeri Antti Rinne (sd) iloitsi, ettei hänen hallituksensa leikkaa julkisia menoja lainkaan. Jos mielipidemittauksia johtava kokoomus nousee valtaan ensi kevään eduskuntavaaleissa, velkaantuva Suomi palaa leikkausten aikaan.

Oppositiopuolue kokoomus julkisti kuluvalla viikolla vaihtoehtobudjettinsa eli vaihtoehtonsa hallituksen ensi vuoden budjettiesitykselle. Samalla vaihtoehtobudjetti kuvaa mahdollisen seuraavan pääministeripuolueen tavoitteita alkavalle vaalikaudelle.

Lue lisää: Kokoomukselta järeä lista: ansio­sidonnaisen kesto puolitetaan, asumis- ja yritystukia karsitaan

Perusteellisesti rakennettu vaihtoehtobudjetti osoitti, että kokoomus on valmistautunut hallitusneuvotteluihin hyvin. Puolueen taloussuunnitelmassa on kuitenkin vielä ainakin yksi, euromääräisesti mitattuna iso aukko.

Kokoomuksen vaihtoehtobudjetti sisältää oppositiopuolueelle poikkeuksellisen yksityiskohtaisen listan lähes kahden miljardin euron menoleikkauksista. Suurimmat leikkaukset kohdistuvat ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, asumistukeen ja eri yritystukiin.

Puheenjohtaja Petteri Orpo korosti eduskunnan salikeskustelussa, että samaan aikaan puolue keventäisi suomalaisten tuloverotusta ja lisäisi rahaa muun muassa koulutukseen sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin – ja silti velkaa tulisi ensi vuonna yli miljardi euroa vähemmän kuin hallituksen esityksessä.

Orpon mukaan kokoomus kuitenkin tavoittelee ensi vaalikaudella julkisen talouden pysyvää sopeuttamista yhteensä noin neljällä miljardilla eurolla. Tavoite on linjassa muun muassa talouspolitiikan arviointineuvoston ja Pellervon taloustutkimuksen (PTT) näkemysten kanssa.

Kun kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa ensimmäiselle vuodelle säästöä tulee melko kovistakin leikkauksista huolimatta vain miljardin euron edestä, herää kysymys: mistä puolue säästäisi vielä kolme miljardia euroa lisää?

Neljän miljardin euron sopeutus neljän vuoden aikana ei toki ole mahdoton tehtävä. Suhteutettuna valtion ensi vuoden noin 81 miljardin euron budjettiin summa voi jonkun mielestä näyttää jopa pienehköltä.

Käytännössä poliitikkojen on kuitenkin hyvin vaikea löytää leikkauskohteita miljardien eurojen edestä, jos he eivät halua kajota suuriin menoeriin, kuten koulutukseen, sosiaali- ja terveyspalveluihin tai eläkkeisiin. Ja näin kokoomus ei vaihtoehdossaan tee, kuten Orpo eduskunnassa alleviivasi.

PTT esitti kuluvalla viikolla, että yli miljardi euroa sopeutustarpeesta tulisi hoitaa verotusta kiristämällä. Loput yli miljardia euroa saavutettaisiin menoleikkauksilla ja työllisyystoimien tuomalla työllisyyden kohenemisella.

Verotuksen kiristämistä ovat kannattaneet myös lukuisat suomalaiset taloustieteilijät. Heidän mukaansa julkisen talouden tulojen ja menojen pysyvä epäsuhta on niin suuri, ettei sen kurominen pelkillä menoleikkauksilla ole realistista.

Lue lisää: Myös verotusta tulisi kiristää talouden tasapainottamiseksi, sanovat taloustieteilijät

Kokoomus on kuitenkin eri mieltä. Puolue pikemminkin keventäisi kokonaisverotusta, mikä lisäisi leikkaustarvetta entisestään. Verotuksen kiristämisen sulkeminen keinovalikoimasta tekee mahdollisen seuraavan pääministeripuolueen sopeutustavoitteesta yhä vaikeamman.

Esimerkiksi ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta, asumistuesta ja yritystuista voi halutessaan leikata reippaalla kädellä yhden kerran. Seuraavaan listaan olisi kuitenkin löydettävä jostain uudet leikkauskohteet.

Keskustelu talouden tasapainottamisesta kiihtynee ensi viikolla. Valtiovarainministeriön virkamiehet julkistavat torstaina oman arvionsa sopeutustarpeesta.

Ministeriön antamien ennakkotietojen mukaan sen näkemys oikeasta mittaluokasta ensi vaalikauden sopeutukselle eli menoleikkauksille, veronkiristyksille ja talouskasvua vauhdittaville toimille on kuusi miljardia euroa.

Valtiovarainministeriön näkemyksillä on monesti ollut vaikutusta puolueiden näkemyksiin ja eduskuntavaalikeskusteluihin. Jos puolueet sanovat sitoutuvansa miljardien eurojen sopeutustavoitteisiin, niiden on pystyttävä kertomaan, mitä menoja ne leikkaisivat tai mitä veroja ne kiristäisivät.

Sdp:kin on kääntynyt kannattamaan julkisten menojen sopeuttamista, mutta keinoiksi puolueen puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin on varsin ympäripyöreästi esittänyt julkisten hankintojen tehostamista ja julkisten rakennusten tilavuokria.

Kokoomukselta ei voi odottaa yhtä yksityiskohtaista listaa koko vaalikaudelle kuin puolueen ensi vuoden vaihtoehtobudjetti on. Kaikkien suuria leikkauksia tai veronkiristyksiä kannattavien puolueiden olisi kuitenkin vielä ennen vaaleja suotavaa kertoa äänestäjille edes suuntaa-antavasti niiden kohteita.

Joidenkin mielestä velanoton vähentämisen ei ylipäätään pitäisi olla keskeinen vaaliteema.

Saksalainen talousvaikuttaja Philippa Sigl-Glöckner sanoi viikolla Helsingin Sanomien haastattelussa hämmästyneensä siitä, kuinka paljon Suomessa keskustellaan julkisen velan määrästä. Sosiaalidemokraattitaustaisen Sigl-Glöcknerin mielestä velkaa pitäisi ottaa lisää ennen kaikkea vihreän siirtymän investointien rahoittamiseksi.

Toistaiseksi näyttää joka tapauksessa selvältä, että Suomi on siirtymässä sopeutusten aikaan. Suuret puolueet eli kokoomus, Sdp ja perussuomalaiset ovat ilmaisseet, että julkista velkaantumista tulisi hillitä ensi vaalikaudella.

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat