Oletko kuullut 2M-It oy:stä?
Vuonna 2017 perustettu teknologiayritys ei todennäköisesti sano suurelle osalle suomalaisista mitään, vaikka yrityksellä on lähes 800 työntekijää. Vuonna 2021 sen liikevaihto oli yli 118 miljoonaa euroa.
Syy tuntemattomuudelle lienee siinä, että 2M-It palvelee vain vuodenvaihteessa aloittavia hyvinvointialueita. Samalla se on hyvinvointialueiden itsensä omistama. Suurin omistaja on Varsinais-Suomen hyvinvointialue yli 40 prosentin siivullaan.
2M-It on yksi neljästä julkisomisteisesta yrityksestä, jotka sijoittuvat myyjien kärkijoukkoon, kun tarkastellaan alueiden valmisteluajan hankintoja.
HS pyysi kaikilta hyvinvointialueilta ostolaskutiedot lokakuun 2022 loppuun saakka. Ainoastaan kaksi aluetta, Etelä-Savo ja Etelä-Pohjanmaa, eivät toimittaneet tietojaan julkisuuslain mukaisesta tietopyynnöstä huolimatta.
2M-It:n lisäksi listalla on pari muuta vähemmän tunnettua julkisomisteista yritystä, kuten Istekki ja Kuntien Tiera. Neljäs nimi sen sijaan soittaa kelloja monelle: Helsingin kaupungin palkkasotkun takia otsikoihin noussut Sarastia. Näitä neljää yritystä yhdistää se, että hyvinvointialueet ovat hankkineet omistusta niistä.
Julkisomisteiset yhtiöt ovat nousseet puheenaiheeksi viime viikkojen aikana. Elinkeinoelämän järjestöt pitävät lainvastaisina hyvinvointialueiden muun muassa näiltä yhtiöiltä tekemiä hankintoja.
Kyse on siitä, että hyvinvointialueiden tai esimerkiksi kuntien ei tarvitse kilpailuttaa ostojaan yrityksiltä, jos ne ovat itse yrityksen omistajia. Silloin voidaan käyttää lain sallimaa suorahankintaa, niin sanottua sidosyksikköhankintaa.
Elinkeinoelämän keskusliitolle (EK) menettely ei käy.
HS pyysi hyvinvointialueilta tiedot niiden ostolaskuista lokakuun 2022 loppuun saakka. Kuvassa näkyy Satakunnan hyvinvointialueen ostoja.
Se on tehnyt yhdessä kolmen muun liiton kanssa toimenpidepyynnön Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV:lle. Järjestöt pyytävät virastoa tutkimaan, rikkooko Vantaan ja Keravan hyvinvointialue lakia tilatessaan Sarastialta henkilöstöhallinnon järjestelmän ja palveluita ilman kilpailutusta.
”Tämä moitteemme ei kohdistu vain Sarastiaan, vaan meidän mielestämme kaikilta jättimäisiltä in house -yhtiöiltä ostetaan palveluja laittomasti, vailla hankintalain edellyttämää todellista määräysvaltaa”, sanoo EK:n kilpailuasiantuntija Annaliisa Oksanen.
Esimerkiksi Vantaa-Kerava omistaa Sarastiasta 0,04 prosenttia. HS:n aineistosta selviää, että useat hyvinvointialueet ovat ostaneet 2M-it oy:stä osakeomistusta kukin 2 200 eurolla.
EK:n mielestä näin pienten omistusosuuksien ei pitäisi riittää siihen, että hankintoja ei tarvitse kilpailuttaa.
”Mennään nimellisellä osalla yhtiöön vain siksi, että ei tarvitse kilpailuttaa. Tämä on vaarallista Suomen markkinataloudelle ja vastuutonta julkisten varojen käyttöä.”
2M-It:n toimitusjohtajan Jari Nevalaisen mukaan EK:n tulkinta on vaillinainen. 2M-It toimii it-palvelujen tuottajana hyvinvointialueille.
Yritys on siis vähän kuin tukku, joka hoitaa palvelujen oston ja välittää ne sitten eteenpäin loppukäyttäjälle eli hyvinvointialueille. 2M-It kilpailuttaa esimerkiksi ohjelmistot hyvinvointialueiden puolesta. Lisäksi ne tarjoavat esimerkiksi it-tukea näiden ohjelmistojen käyttöön.
Nevalaisen mukaan iso in house -yhtiö hyödyttää hyvinvointialueita, koska sen kautta alueet saavuttavat mittakaavahyötyä. Niiden ei siis tarvitse kilpailuttaa teknologiapalveluja itse, vaan yhtiö tekee kilpailutuksen kerralla kaikille.
”Omistajat hyötyvät siitä, että hankimme heille palvelut. Yritykset taas hyötyvät, kun voittamalla meidän tarjouskilpailumme he pääsevät tarjoamaan palveluaan kaikille meidän omistajillemme.”
EK:n Oksasen mielestä tämä ei mahdollista riittävän kilpailun syntymistä. Hänen mukaansa ongelma on se, että kilpailutuksista muodostuu valtavia, kun isot yhtiöt kilpailuttavat palveluja samalla kertaa monelle alueelle.
”Ei meillä Suomessa ole kovin montaa yritystä, jotka pystyisivät vastaamaan satojen miljoonien eurojen kilpailutuksiin. Mutta jos kilpailutuksen koko olisi edes kymmenissä miljoonissa, silloin yrityksiä ja tuotteitakin olisi jo paljon enemmän.”
EK:n tehtävä on valvoa suomalaisen yrityselämän etuja, ja siksi ne haluavat pitää huolta siitä, että niitä ei syrjäytetä markkinoilta.
Tavallisen kansalaisen kannalta taas hyvinvointialueiden hankinnoilla on merkitystä siksi, että ostoihin käytetään valtavia määriä veronmaksajien rahaa.
Alueiden taloudet ovat erittäin tiukoilla. Siksi on erityisen tärkeää, että niiden tekemät ostot ovat kustannustehokkaita. Valmisteluaikana ostoissa puhutaan miljoonista tai kymmenistä miljoonista, mutta varsinaisen toiminnan käynnistyttyä vuodenvaihteessa summat kasvavat huomattavasti.
Julkisissa hankinnoissa tulisi toteutua kansantalouden etu: pitäisi siis ostaa mahdollisimman hyvää laatua mahdollisimman halpaan hintaan. Yleisesti ajatellaan, että se tapahtuu parhaiten kilpailluilla markkinoilla.
KKV:n pääjohtaja Kirsi Leivo sanoi HS:n haastattelussa joulukuussa, että kilpailun puute on julkisten hankintojen suurin ongelma. Leivon mukaan tämä tarkoittaa sitä, että kansalaiset maksavat verovarojen kautta julkisista hankinnoista liikaa.
””Tämä on toistuva kuvio, jossa in house -yhtiöiden asemaa aletaan kyseenalaistaa. Yleensä näin tapahtuu vaalien alla.”
HS:n tekemässä kyselyssä hyvinvointialueet kokevat, että nimenomaan in house -yhtiöiden kautta ostaminen on niille tehokas tapa järjestää teknologiapalvelut. Usealta alueelta viestitään hyötyä tulevan esimerkiksi siitä, että isoilla toimijoilla on sellaista osaamista teknologiasta ja kilpailutuksista, jota hyvinvointialueilla itsellään ei olisi.
Lisäksi monilta alueilta kerrotaan, että hyvinvointialueiden valmistelussa oli niin kiire, että ilman in house -yhtiöitä koko valmistelu ei edes olisi ollut mahdollista.
Näin sanoo esimerkiksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hallintovalmistelujohtaja Mikko Hokkanen.
”Tässä yhteydessä hyöty in house -yhtiöstä on se, että voimme ylipäätään tarjota perustuslain takaamat sosiaali- ja terveyspalvelut meidän asukkaillemme.”
Hokkanen ei pidä EK:n kritiikkiä perusteltuna. Vantaa-Keravalla katsotaan, että tehdyt hankinnat esimerkiksi Sarastiasta ovat laillisia ja vallitsevan oikeuskäytännön mukaisia.
”Tämä on toistuva kuvio, jossa in house -yhtiöiden asemaa aletaan kyseenalaistaa. Yleensä näin tapahtuu vaalien alla.”
Hokkasen mielestä in house -yhtiöiden poistaminen kuviosta ei takaisi tehokkuutta. Hänen mukaansa tehokkuutta kyllä syntyy, kun aluepäättäjät sitä vaativat ja organisaatiossa on kulttuuri, jossa julkisten varojen käyttöön suhtaudutaan tarvittavalla vakavuudella.
”Ainakin itse haluan ylläpitää ajatusta siitä, että jos pystymme tekemään hankinnat tehokkaasti, se antaa meille enemmän rahaa tuottaa perustehtävää eli tarjota sosiaali- ja terveyspalveluja.
Yhdestä asiasta hyvinvointialueet ja EK tuntuvat löytävän yhteisen sävelen. Nykyinen hankintalaki ei saa kiitosta kummaltakaan osapuolelta.
Hokkasen mukaan laki tekee kilpailutuksista raskaita, ja niihin on usein vaikea saada osallistujia.
”Jos menettely olisi kevyempää, saisimme enemmän tarjouksia. Silloin saisimme todennäköisesti tehtyä tehokkaampia julkisia hankintoja.”
EK:n Oksanen on samaa mieltä.
”Ehdottomasti täytyy seuraavalla hallituskaudella yksinkertaistaa hankintalakia”, hän sanoo.
Oikaisu 27.12. kello 06.53: EK:n asiantuntijan Annaliisa Oksasen etunimi oli aiemmin kirjoitettu virheellisesti muotoon Anniina.
Oikaisu 27.12. kello 11.54: Poistettu artikkelista kuva, jossa kerrottiin, että Helsingin kaupungin työntekijät osoittivat 23. marraskuuta mieltään kaupungin Sarastia-yhtiöön liittyvän palkkasotkun takia. Kuvassa ei ollut kaupungin työntekijöiden mielenilmaus vaan Fortumin ylimääräiseen yhtiökokoukseen liittyvä kahvitarjoilu.