Kriminologi: Älkää rakastuko Tanskan kriminaali­politiikkaan – hyödyistä ei ole näyttöä

Tanska on onnistunut jengi­rikollisuuden torjunnassa Ruotsia paremmin, mutta menestyksen taustalla eivät ole kovemmat rangaistukset, sanoo tanskalainen apulaisprofessori David Sausdal.

Tanskalainen mellakkapoliisi seisoi kadulla Kööpenhaminan Nørrebrossa, jossa leimahti levottomuuksia toukokuussa 2019.

19.12.2022 2:00 | Päivitetty 19.12.2022 6:05

Tukholma

Tanskan malli.

Sen nimiin vannovat nyt sekä Ruotsin uusi hallitus että Suomen perussuomalaiset, joka on tehnyt hallitukselle välikysymyksen nuoriso- ja katujengirikollisuudesta. Presidentti Sauli Niinistökin on väläyttänyt Tanskan mallia ratkaisuna ongelmiin.

Perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran mielestä Suomen pitäisi ottaa mallia Tanskasta jengirikollisuuden kitkemisessä.

Kaikkien oppositiopuolueiden allekirjoittamassa välikysymyksessä nuoriso- ja katujengi­rikollisuuden selittäjänä pidetään maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikkaa. Hallitus vastaa välikysymykseen tänään maanantaina eduskunnassa, ja asiasta käydään täysistunnossa keskustelu.

Purra haluaa puuttua jengirikollisuuteen muun muassa maahanmuuttoa kiristämällä ja rangaistuksia koventamalla.

”Tässä katsomme mallia esimerkiksi Tanskasta, joka on onnistunut erilaisilla toimilla vähentämään tätä rikollisuutta huomattavasti. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jengi­rikoksiin osallistuneet saavat korkeampia rangaistuksia kuin muut, jotka tekevät vastaavanlaisia väkivaltarikoksia”, Purra sanoi Ylen Ykkösaamun haastattelussa.

Niinistö puolestaan nosti Tanskan toimet rikollisuuden torjunnassa esille Ylen Tasavallan presidentin kyselytunti -ohjelmassa.

”Ensin Tanska, sitten Ruotsi ja Norjakin, ovat asettaneet välttämättömäksi katsomiaan uusia säännöksiä. Jos me täällä ikään kuin jatkamme sitä vanhaa polkua, niin se ei minusta hyvää lupaa. Tällaisten asioiden uudelleen miettiminen on kyllä paikallaan”, Niinistö sanoi.

Myös pääministeri Sanna Marin (sd) on puhunut kovempien rangaistusten puolesta.

Hallitus vastaa välikysymykseen maanantain täysistunnossa.

Mistä kaikesta Tanskan mallissa oikein on kyse?

Tanska on viime vuosina esitellyt useita ”jengilakipaketteja”, joilla rangaistuksia on kovennettu ja poliisin toimivaltuuksia lisätty.

Poliisi voi esimerkiksi määritellä tietyn alueen sellaiseksi, jolla se voi tehdä ruumiin­tarkastuksia ilman rikosepäilyjä. Lisäksi poliisi voi määritellä alueen sellaiseksi, jolla tehdyistä rikoksista langetaan kovempia tuomioita.

Keskeinen Ruotsissa ja Suomessa huomiota saanut Tanskan lakimuutos on jengi­rikollisille langetettavat tuplarangaistukset.

Lue lisää: ”Vuosisadan suurin sosiaalinen koe” – Tanska sääti ”gettoihin” kovemmat lait, ja nyt kodit tyhjenevät

Kuinka hyvin Tanska sitten on onnistunut puuttumaan jengirikollisuuteen?

Tanskalainen kriminologi David Sausdal on selvittänyt Tanskan jengilakipakettien vaikutuksia Tanskan rikollisuuteen. Sausdal toimii apulaisprofessorina Lundin yliopiston sosiologian laitoksella Ruotsissa.

Joulukuussa ruotsalainen Tidskrift för Kriminalvård -lehti julkaisi Sausdalin artikkelin, jonka otsikko oli: Rakas Ruotsi, älä rakastu liikaa tanskalaiseen kriminaalipolitiikkaan!

Saman ohjeen Sausdal antaa Suomelle.

Sausdalin peruste on seuraava: vaikka poliitikot sekä Ruotsissa että Tanskassa ja nyt myös Suomessa puhuvat kovempien rangaistusten puolesta, niiden hyödyistä ei ole tutkimusnäyttöä.

Professori David Sausdalin mielestä vaatimukset kovemmista rangaistuksista perustuvat tunteisiin.

”Jos väitetään, että Tanskalla on parempi tilanne jengi­väki­vallan suhteen kuin Ruotsilla, koska Tanskalla on kovempi kriminaali­politiikka, silloin käytetään argumenttia, jota ei ole perusteltu tutkimuksella. Tanskan jengi­lakien vaikutuksia ei ole vielä arvioitu.”

Kun tanskalaiset poliitikot ja poliisi ylistävät kovempien rangaistusten hyötyjä, he perustavat väitteensä tunteille, eivät faktoille, sanoo Sausdal.

”Poliitikot ja poliisi voivat toki olla oikeassa, mutta sitä me emme vielä tiedä”, Sausdal sanoo.

Rangaistuksien koventamisen ongelmat nosti esiin myös ruotsalainen kriminologian emeritus­professori Henrik Tham. Hänen mukaansa tutkimukset osoittavat, että rangaistusten koventaminen ei vähennä rikollisuutta.

”Sitä pidetään kriminologisena perusfaktana”, hän kirjoittaa debattiartikkelissaan.

Puhe kovista rangaistuksista jättää varjoon muut Tanskan tekemät toimet.

Ruotsin oikeusministeri, maltillista kokoomusta edustava Gunnar Strömmer puhuu voimakkaasti Tanskan mallin puolesta. Hän on myös huomauttanut, että Tanskan jengi­lakien vaikutuksia on kyllä arvioitu. Hän viittaa Tanskan oikeusministeriön raporttiin.

”Sen mukaan viime aikoina esitellyt kolme jengipakettia ovat olleet hyvin tehokkaita”, Strömmer sanoi Ruotsin yleisradiolle SVT:lle.

Ruotsin nykyinen oikeusministeri Gunnar Strömmer vuonna 2018 otetussa kuvassa.

Raportin tiivistelmässä todetaan, että kovennettuja rangaistuksia pidetään tehokkaina, koska niiden ansiosta jengien jäsenet on mahdollista saada pois rikollisesta toiminnasta pitkäksi aikaa, mikä vaikeuttaa jengien rikollista toimintaa.

Sausdalin mukaan Tanskan oikeusministeriö on kuitenkin esitellyt myös monia arviointi­raportteja, jotka osoittavat, että kovemmilla rangaistuksilla on vain pieni tai olematon rikollisuutta vähentävä vaikutus.

On silti selvää, että Tanska on onnistunut kriminaali­politiikassaan paremmin kuin Ruotsi, sanoo Sausdal.

Poliisit partioivat kööpenhaminalaisessa puistossa vappupäivänä 2021.

Ruotsissa kuolemaan johtaneet ammuskelut ovat lisääntyneet vuosi vuodelta. Tänä vuonna on kuollut jo 60 ihmistä. Tanskassa kuolleita oli syksyyn mennessä kaksi, kertoo poliisin tuorein tilasto.

Ruotsissa rikollisjengien jäseniä arvioidaan olevan yli 8 200, Tanskassa 1 400.

Sausdalin mukaan puhe kovista rangaistuksista jättää varjoon muut Tanskan tekemät toimet, joiden tehosta on jo tutkimusnäyttöä. Hän nostaa esille kaksi seikkaa, joissa Tanska on onnistunut mutta Ruotsi epäonnistunut.

Kriminaalipolitiikka on hätäratkaisu, Sausdal sanoo. Toimivat ja pitkäjänteiset ratkaisut liittyvät perheisiin, koteihin, asuinalueisiin, päiväkoteihin, kouluihin ja työpaikkoihin.

”Sosiaalipolitiikka ja hyvinvointipolitiikka”, Sausdal kiteyttää.

Ruotsi ei ole panostanut esimerkiksi maahanmuuttaja-alueisiin riittävästi.

”Ruotsi on pettänyt näillä alueilla asuvat ihmiset.”

Malmön Rosengårdin kaupunginosassa mellakoitiin elokuussa 2020. Lähes 90 prosenttia alueen asukkaista on ulkomaalaistaustaisia.

Tanska aloitti eri asuinalueisiin ja ryhmiin kohdistuvat sosiaalipoliittiset toimet jo varhain, ja ne selittävät Tanskan menestystä Sausdalin mukaan paremmin kuin kovemmat rangaistukset.

Näiden ennaltaehkäisevien keinojen lisäksi Tanska on onnistunut Ruotsia paremmin puuttumaan jengirikollisuuteen riittävän ajoissa.

”Kun tilanne eskaloituu, sen pysäyttäminen on vaikeaa. Tiedän Ruotsista, että poliisilla oli jo vuosina 2014–2015 käytössä tutkijan analyysi, jonka mukaan Ruotsin tilanne oli yksi Euroopan huonoimmista. Poliisin johto ei kuitenkaan kiinnittänyt tähän huomiota. Nyt ongelma on kasvanut niin isoksi, että siihen on vaikea puuttua.”

Ruotsissa poliisi ei ole esimerkiksi kyennyt selvittämään suurinta osaa murhista ja ampumistapauksista.

Lue lisää: Suomessa kasvaa jengirikollisuuden alkio, sanoo Ruotsin jengeistä palkitun kirjan tehnyt toimittaja

Sausdalin mukaan poliisin laajemmat toimivaltuudet tutkia jengirikollisuutta ovat auttaneet rikollisuuden torjunnassa. Tärkeää on puuttua myös jengien talousrikoksiin ja veropetoksiin eikä keskittyä vain esimerkiksi huumerikoksiin.

Tanskassa, Ruotsissa ja Suomessa poliitikot ovat kytkeneet jengiongelman pahentumisen voimakkaasti maahanmuuttoon.

Sausdalin mukaan Tanskan noin 1 400 jengiläisestä suurin osa kuuluu Hell’s Angels- ja Bandidos-tyyppisiin järjestöihin.

”Tanskalaisessa jengirikollisuudessa ei ole kyse vain integraatio- ja maahan­muutto­kysymyksistä. Ei ollenkaan.”

Poliisi tarkasti Hell’s Angels -kokoontumiseen osallistuneiden motoristien tietoja Kööpenhaminan lähistöllä elokuussa 2007.

Totta on kuitenkin, että maahanmuuttajat – tai Tanskan tapauksessa ”ei-länsimaalaiset” – ovat yliedustettuina rikostilastoissa, vaikka tilastoista siivottaisiin pois rikollisuutta yleisesti lisäävät tekijät, kuten köyhyys.

”Yliedustus on fakta, mutta sen syistä emme vielä tiedä paljon skandinaavisessa kontekstissa. Niitä selvitetään parhaillaan tutkimuksilla.”

Tanska on tiukentanut maahanmuutto­politiikkaansa viime vuosien aikana tuntuvasti.

Lue lisää: Katse Tanskaan oli katse tulevaisuuteen

Sausdalin mukaan jengirikollisuuden ja maahanmuuton linkittäminen yhteen on kuitenkin yksinkertaistus, koska esimerkiksi Ruotsissa jengirikollisuus on täysin poikkeavalla tasolla verrattuna muihin korkean maahanmuuton maihin Euroopassa.

”Ranskassa, Saksassa ja Belgiassa on jengejä, mutta ei samanlaista väkivaltaisuutta kuin Ruotsissa.”

Jengirikollisuuteen liittyvien ongelmien ratkaiseminen ei ole helppoa. Sausdalin mukaan on kuitenkin hyvä, että Tanska on pyrkinyt ratkomaan ongelmia monin eri tavoin. Paljon kritiikkiä nostattaneet ”gettolait” ovat Sausdalin mukaan hyvä esimerkki.

”Tanska on proaktiivinen ja pyrkii parantamaan ihmisten elämää kriminaali-, sosiaali- ja asuntopolitiikan keinoin”, Sausdal sanoo.

Niin sanottuja gettolakeja kritisoidaan Sausdalin mielestä monista hyvistä syistä, mutta ne ovat joka tapauksessa hänestä esimerkki siitä, että Tanska yrittää eri tavoin puuttua rikosongelmaan.

”Vaikka emme vielä tiedäkään sitä, miten hyvin ne toimivat.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat