HS käy läpi vahvuudet ja heikkoudet: näistä asetelmista puolueet lähtevät edus­kunta­vaaleihin

Eduskuntavaalit järjestetään huhtikuun alussa. Vaalien lopputulos määrittää osaltaan, millaista politiikkaa Suomessa tehdään seuraavat neljä vuotta.

HS käy läpi kuuden suurimman puolueen lähtöasetelmat vaaleihin eli vahvuudet, heikkoudet ja mieluisat vaaliteemat.

Puolueet ovat siinä suosituimmuusjärjestyksessä, jossa ne olivat HS:n tuoreimmassa puoluekannatusmittauksessa joulukuussa.

Ylen tuoreimmassa mittauksessa järjestys muuttui hieman. Perussuomalaiset nousi Sdp:n ohi toiseksi suosituimmaksi puolueeksi.

Lue lisää: Ylen kannatus­­­mittaus: Perus­suomalaiset nousi toiseksi suurimmaksi puolueeksi, kerää kannatusta erityisesti naisten keskuudessa

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Kokoomus

Vahvuus: Kokoomus on oppositiossa kääntänyt kannatuksensa tuntuvaan nousuun ja hionut poliittisia linjojaan. Puolueella on selkeä vaihtoehto hallituksen talouspolitiikalle: sosiaaliturvaan ja yritystukiin kohdistuvat leikkaukset sekä ansiotuloverotuksen keventäminen.

Kokoomukselle tyypillinen viesti julkisen talouden kuntoon laittamisesta on viime vuosien voimakkaan velkaantumisen jälkeen myötätuulessa.

Kokoomuksen kärki on leveä. Puheenjohtaja Petterin Orpon takana myös varapuheenjohtajat Elina Valtonen ja Antti Häkkänen ovat näkyviä poliitikkoja.

Heikkous: Orpon pienet haparoinnit julkisissa esiintymisissä ovat heränneet hetkittäin huolta kokoomuslaisissa. Vaikeuskerroin lisääntyy, jos talvesta tulee kotitalouksille raskas ja Orpo joutuu puolustamaan kokoomuksen leikkausesityksiä vasemmistopuolueita vastaan.

Mieluinen vaaliteema: Talouspolitiikka sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Suomen Nato-jäsenyyttä pitkään kannattaneen kokoomuksen kannatusnousu kiihtyi, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

Sdp:n puheenjohtaja Sanna Marin. Kuva: Lassi Rinne

Sdp

Vahvuus: Sdp:n puheenjohtajan, pääministeri Sanna Marinin poikkeuksellinen suosio on kannatellut puoluetta hallitusvastuussa. Marin tunnetaan myös varmana esiintyjänä vaalitenteissä.

Marinin johdolla Sdp on onnistunut pysymään julkisuudessa jossain määrin etäällä muiden hallituspuolueiden riitelystä. Sdp todennäköisesti korostaa, että hallitus johti Suomen läpi koronapandemian ja Nato-prosessin.

Heikkous: Jos talouspolitiikka hallitsee vaalikeskusteluja, Sdp:llä voi olla ongelmia.

Pääministeripuolue on perustanut hallituspolitiikkansa pitkälti julkisten menojen lisäämiseen, eikä se ole lainkaan innoissaan julkisten menojen leikkaamisesta. Ilmassa on kuitenkin samaa tunnelmaa kuin vuoden 2015 vaalien alla: äänestäjät ovat huolissaan velkaantumisesta, joten kaikkien puolueiden on yritettävä esittää uskottava vaihtoehto sen hillitsemiseksi.

Sdp voi toistella ympäripyöreitä lääkkeitä kuten ”kasvua ja työllisyyttä”, mutta mieluummin Marin puhuisi aivan muista teemoista kuin julkisen talouden tasapainottamisesta.

Mieluinen vaaliteema: Sdp:lle läheisiä aiheita ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuolto sekä koulutus. Sosiaali- ja terveydenhuollosta puhuminen on tosin tällä kertaa mieluista vain, jos vuodenvaihteessa aloittavien hyvinvointialueiden toiminta käynnistyy onnistuneesti.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

Perussuomalaiset

Vahvuus: Perussuomalaiset erottuu vaihtoehdollaan edelleen muista puolueista.

Puolue leikkaisi reippaalla kädellä maahanmuutosta ja kehitysavusta, mitä muut eivät tekisi. Perussuomalaiset suhtautuu myös korostetun kielteisesti elpymispaketin kaltaisiin EU:n yhteisiin hankkeisiin, joissa Suomi on nettomaksaja.

Perussuomalaiset on monesti noussut mielipidemittauksissa viimeisinä kuukausina ennen vaaleja. Vuonna 2019 puolueen kannatus lähti muutama kuukausi ennen vaaleja huimaan nousuun. Siihen saattoivat vaikuttaa julkisuudessa paljon puhuttaneet Oulun raiskaustapaukset.

Tällä kertaa puolueen nousu kannatusmittauksissa on alkanut jo ennen vaalikevättä.

Heikkous: Perussuomalaisetkaan ei ole vahvimmillaan, jos vaalikeskusteluja hallitsee julkisen talouden tasapainottaminen. Kehitysavusta ja maahanmuutosta ei pysty leikkaamaan loputtomasti, ja muita näkemyksiä puolueella on melko vähän.

Perussuomalaisten menestys voi siis olla varsin riippuvaista siitä, mikä aihepiiri sattuu hallitsemaan julkisuutta vaalien alla.

Puheenjohtaja Riikka Purra pärjää tenteissä, mutta hänellä ei ole takanaan samanlaista henkilökohtaista suosiota kuin edellisellä puheenjohtajalla Jussi Halla-aholla.

Mieluinen vaaliteema: Perussuomalaisille jättipotti olisi, jos EU:ssa valmisteltaisiin vaalien alla uutta elpymispaketin kaltaista järjestelyä. Myös hintojen nousu voi auttaa perussuomalaisia arvostelemaan nykyistä hallitusta ja viemään ääniä esimerkiksi keskustalta.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko. Kuva: Kaisa Rautaheimo / HS

Keskusta

Vahvuus: Kannatusalhossa kipuileva keskusta on monesti saanut puoluekoneistonsa viritettyä kiivaaseen vaalityöhön.

Puolue voi yrittää korostaa saaneensa hallituksessa paljon tavoitteitaan läpi, mikä on totta. Puheenjohtaja Annika Saarikko on varma esiintyjä myös vaikeissa tilanteissa.

Heikkous: Politiikassa syöksykierrettä on vaikea kääntää.

Keskusta katsoo, että siihen on liitetty virheellinen mielikuva punavihreän politiikan tukijana. Valtiovarainministeri Saarikon on vaikea selittää, miksi hän puhuu tiukasta taloudenpidosta mutta hallitus on jatkuvasti saanut taloustieteilijöiltä pyyhkeitä leväperäisestä rahankäytöstä.

Elinkustannusten nousu esimerkiksi harvaan asutuilla alueilla on keskustalle myrkkyä. Hallitus pystyy helpottamaan tilannetta enimmilläänkin rajallisesti, mutta äänestäjät voivat silti rangaista siitä.

Mieluinen vaaliteema: Keskustan kannalta tärkeää olisi, ettei vaalikeskustelu keskittyisi vahvasti hintojen nousun aiheuttamiin ongelmiin.

Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo. Kuva: Ossi Ahola / Aamulehti

Vihreät

Vahvuus: Vihreiden kannatusongelmat eivät ole näyttäytyneet julkisuudessa samanlaisena kipuiluna kuin keskustalla.

Loppuvuoden väännöissä esimerkiksi luonnon ennallistamisesta ja luonnonsuojelulaista vihreät pystyi profiloitumaan ympäristömyönteisen linjan puolustajana. Vuoden 2019 vaalien alla vihreiden ongelma oli, että ympäristöstä ja ilmastosta puhuivat kaikki muutkin puolueet.

Nyt vihreät korostanee, että teot ratkaisevat.

Heikkous: Vihreät on jäänyt hallituksessa osin pimentoon. Hallitus ei ole ajanut niin kunnianhimoista ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa, kuin vihreät olisi halunnut.

Puheenjohtaja Maria Ohisalolla on ollut vaikeuksia saada viestejään kuuluviin julkisuudessa. Ohisalo voi jäädä väittelyissä Sanna Marinin ja vasemmistoliiton Li Anderssonin varjoon.

Monet vihreät ovat toivoneet ärhäkämpää otetta. Sellaisella vihreät onnistui takavuosina oppositiopuolueena Ville Niinistön johdolla kohoamaan hetkeksi suurten joukkoon.

Mieluinen vaaliteema: Ilmasto ja ympäristö.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson. Kuva: Paula Kaskimaa / IS

Vasemmistoliitto

Vahvuus: Vasemmistoliitolla on perussuomalaisten tavoin selkeä oma linja, jota puheenjohtaja Li Andersson kykenee puolustamaan johdonmukaisesti.

Vasemmistoliitto ajaa etenkin varakkaiden verotuksen kiristämistä. Puolue myös vastustaa sosiaaliturvan leikkauksia. Sdp:llä on samantyyppisiä näkemyksiä, mutta vasemmistoliitto painottaa niitä voimakkaammin.

Heikkous: Vaikka vasemmistoliiton linja on selkeä, se ei ole puolueen kannatusta nostanut. Puolueen on yksinkertaisesti vaikea saada uusi äänestäjiä taakseen. Marinin suosio voi tehdä siitä yhä vaikeampaa.

Mieluinen vaaliteema: Jos hintojen nousu jatkuu, vasemmistoliitto arvostelee tavallistakin ärhäkämmin sosiaaliturvan leikkausvaatimuksia.

Julkaistu The Economistin Maailma 2023 -lehdessä (The World Ahead). HS:n tilaajat pääsevät lukemaan koko näköislehden maksutta täältä. ©2022 The Economist Newspaper Limited. Kaikki oikeudet pidätetään.