Ohisalo luonto­kokouksen sovusta: ”Kyse on käänne­kohdasta”

Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo kommentoi tuoreeltaan Montrealin luontokokouksen sopua.

Suomen ympäristöministeri Maria Ohisalo (vihr) keskusteli Montrealin kokouksessa EU:n ympäristökomissaari Virginijus Sinkevičiuksen kanssa.

19.12.2022 14:22

Kello oli Montrealin aikaan aamukuusi ja takana oli valvottu yö, kun Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr) kommentoi YK:n luontokokouksen juuri nuijittua tulosta suomalaiselle medialle.

Ohisalon päällimmäinen tunne lähes 200 maan sovusta oli tyytyväisyys.

”Kyse on käännekohdasta luontokadon pysäyttämisestä maailmanlaajuisesti”, Ohisalo sanoi etätapaamisessa.

”Tätä voi jossain määrin verrata Pariisin sopimuksen merkitykseen ilmastokriisin ratkaisussa.”

Vuonna 2015 tehty Pariisin sopimus asetti maailmalle tavoitteen rajata ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen. Tavoitteessa ei olla pysymässä, mutta Pariisin sopu on kirittänyt valtioita ja yrityksiä ilmastoystävällisempiin ratkaisuihin.

Lue lisää: Yllätyssopu: Kolmannes maa­pallon pinta-alasta suojellaan – koskee myös Suomea

Nyt Montrealissa sovittiin, että globaali luontokato pysäytetään vuoteen 2030 mennessä ja sen jälkeen luonnon kehitys käännetään myönteiseksi: luonnon tilaa aletaan parantaa.

Tärkeimmiksi numerotavoitteiksi muodostuivat 30, 30 ja 30. Kaikkien maiden maa- ja merialueista suojellaan 30 prosenttia, ja lisäksi aletaan ennallistaa 30 prosenttia heikentyneistä elinympäristöistä. Molemmat tavoitteet täytetään vuoteen 2030 mennessä.

Ministeri Ohisalo myönsi, että myös Suomella on vielä matkaa näihin tavoitteisiin. Luonnonvarakeskuksen mukaan esimerkiksi Suomen metsä-, kitu- ja joutomaista – joihin sisältyvät metsien lisäksi myös suot – on suojeltu nykyään noin 19 prosenttia.

Ohisalo muistutti, että Montrealin sovulla ei tarkoiteta tiukkaa suojelua, joka estäisi kaiken taloudellisen toiminnan.

”Se voi tarkoittaa myös aluetta, missä suojelua sovitetaan yhteen talouskäytön kanssa tai esimerkiksi retkeilyaluetta.”

Suomessa tavoitetta aloitetaan toteuttaa uuden biodiversiteetti­strategian avulla. Se on parhaillaan lausuntokierroksella.

Eri maiden edustajat taputtivat ja ottivat kuvia, kun sopu oli Montrealin kokouksessa saavutettu.

Käytännön esimerkeiksi suojelun laajentamisesta Ohisalo mainitsi jo perustetun Sallan kansallispuiston ja Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisen. Myös Hämeenlinnan Evoon esitetty tiedekansallispuisto olisi Ohisalon mukaan hyvä tapa Montrealin tavoitteisiin tarttumiseksi.

Evon hanke ei lopulta edennyt tällä hallituskaudella keskustan vastustuksen vuoksi.

Kaikki suojelu ei ole suoraan valtion päätettävissä. Esimerkiksi suuri osa Suomen metsistä on yli 600 000 metsänomistajan mailla. Ohisalo totesikin, että metsien osalta olisi tärkeää aluksi katsoa, mitä voidaan tehdä Metsähallituksen hallussa olevilla mailla.

”Metsähallituksen kautta valtio hallinnoi noin kolmannesta maa- ja vesistöalueista. Se on yksi paikka, mistä voidaan lähteä liikkeelle.”

Ohisalo nosti esiin esimerkiksi ne Metsähallituksen taseessa olevat luonnontilaisen kaltaiset metsät, joita ei ole vielä suojeltu ja joita ei ole paljon jäljellä.

”Näillä asioilla alkaa olla jo kiire.”

Ilmastoneuvotteluissa on totuttu viivytyksiin ja viime hetken vesityksiin. Niitä ei nyt Montrealissa ainakaan kovin pahassa mittakaavassa nähty.

YK:n luontokokouksen sopu saavutettiin aikataulussa, ja Ohisalon mukaan se yllätti monet osanottajat positiivisesti.

Kokouksen puheenjohtaja Kiina teki Ohisalon mukaan kovasti töitä, jotta tulosta tulee. Lähtöasetelma oli Kiinalle kiusallinen, koska kokousta jouduttiin lykkäämään monta kertaa Kiinan ankarien koronarajoitusten vuoksi.

Lopulta kokous siirrettiin Montrealiin, mutta puheenjohtajuus säilyi Kiinalla. Sopimusta nimitetään Kunmingin-Montrealin sopimukseksi.

”Kiina halusi säilyttää kasvonsa ja osoittaa, että he pystyvät johtamaan näin ison kokonaisuuden. Monet valtiot ovat kiitelleet puheenjohtajaa.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat