Ohisalo: EU-komissio on tunnistanut jäsenmaiden herkät kohdat ennallistamisessa

EU:n ympäristöministerit kävivät ensimmäisen keskustelun luonnon ennallistamisasetuksesta, joka on hermostuttanut Suomessa.

Ympäristöministerit kokoustavat ennallistamisesta tiistaina Brysselissä. Kuvassa Suomea edustava Maria Ohisalo maailman ympäristöministerien COP15-luontokato­kokouksessa.

20.12.2022 8:16 | Päivitetty 20.12.2022 17:51

Bryssel

Ympäristöministeri Maria Ohisalon (vihr) mukaan EU:n komissio näyttää tunnistaneen jäsenmaiden herkät kohdat liittyen luonnon ennallistamiseen.

Ohisalo on luottavainen siihen, että jäsenmaiden neuvotteluissa löytyy kompromissi, joka on riittävän kunnianhimoinen ja vastaa YK:n luontokokouksen suuntaviivoja, mutta täyttää myös Suomen reunaehdot.

Suomessa eduskunnan suuri valiokunta ei hyväksynyt ennallistamisasetusta komission esittämässä muodossa ja vaati ehdotukseen merkittäviä muutoksia. Suuri valiokunta linjaa Suomen kannan.

EU:n ympäristöministerit keskustelivat tiistaina ensimmäistä kertaa ennallistamisasetuksesta. Ohisalo lensi kokoukseen suoraan Montrealin luontokatokokouksesta, jossa maat sitoutuivat suojelemaan 30 prosenttia planeetan maa- ja vesialueista vuoteen 2030 mennessä.

”EU lähti Montrealiin kunnianhimoisin tavoittein, mutta ehkä oli monelle yllätys, että näinkin paljon meidän hakemiamme asioita saatiin lopputulemaan läpi. Kaiken sen pohjalta mitä luontokokouksessa YK-tasolla sovittiin, on tärkeää että niitä asioita edistetään nyt kansainvälisesti, EU-tasolla ja tietysti kotimaassa”, Ohisalo sanoi ministerikokouksen jälkeen.

EU-komissio esittää, että jäsenmaille tulisi pakolliseksi ennallistaa luontoa ja parantaa sen tilaa. Taustalla on huoli luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä ja lajikadosta.

Komission ehdotukseen sisältyvän arvion mukaan asetuksen toimeenpanon suorat kustannukset Suomessa olisivat 931 miljoonaa euroa vuodessa ja laskennalliset arvioidut hyödyt 9,7 miljardia euroa. Kustannukset ovat EU:n kärkipäässä, mutta sekä niihin että hyötyihin sisältyy suurta epävarmuutta.

Ohisalo sanoo nostaneensa esiin omassa puheenvuorossaan kansallisen liikkumavaran sekä kustannusten alentamisen tarpeen.

”EU-maissa on hyvin erilaiset tilanteet ja todellisuudet esimerkiksi kustannusten suhteen. Toivomme, että jäsenmaat voisivat itse määritellä, missä ennallistamistoimia tehdään ja millaisia toimia tehdään, ja silloin kustannuksia voisi saada alaspäin. Yksi malli ei sovi kaikille.”

Ohisalon mukaan jäsenmaat nostivat kokouksessa esiin ajatusta, että ennallistamisen kuluja voisi korvata osana EU:n monivuotista rahoituskehystä eli budjettia.

Komissio on ottanut kustannusarvioonsa mukaan alueita, joiden tilaa ei välttämättä tunneta. Suomessa tällaisia tuntemattomassa tilassa olevia EU-luontotyyppejä on paljon, Luken arvion mukaan ehkä jopa puolet tai ainakin kolmasosa pinta-alasta.

Asetuksen mukaan jokaisen maan pitää tehdä kansallinen ennallistamissuunnitelma.

”Suomen täytyy parantaa tietotasoa niistä luontotyypeistä, joissa on tietopuutteita, jotta suunnitelmassa pystytään arvioimaan kustannukset realistisesti”, ympäristöneuvos Olli Ojala ympäristöministeriöstä sanoo.

Lue lisää: Osa metsän­omistajista puolustaa kiisteltyä asetusta – ”Olen valmis suojelemaan oman metsäni”

Ohisalo korosti, että salikeskusteluiden perusteella jäsenmaat pitävät ennallistamisehdotusta tärkeänä ”hyvin laajalti.”

Ennallistamisasetus on jäsenmaiden ja EU-parlamentin käsittelyssä ensi vuonna Ruotsin puheenjohtajakaudella. Asetuksen teksti hyväksyttäneen kolmikantaneuvotteluissa jäsenmaiden, parlamentin ja komission kesken Espanjan puheenjohtajakaudella vuoden 2023 lopussa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat