Olisi hienoa nähdä Suomi ydinase­harjoituksissa, sanoo Naton ydinase­politiikan johtaja

Jessica Cox toimii Naton ydinasepolitiikan johtajana. ”Olen masentavin ihminen, jolle puhua Natossa”, hän sanoo.

Naton ydinasepolitiikan johtaja Jessica Cox vieraili Suomessa viime viikolla.

23.12.2022 2:00 | Päivitetty 23.12.2022 10:40

Kun Suomi liittyy Natoon, suomalaisille aukeavat ovet myös liittokunnan huippusalaiseen ytimeen, ydinasepolitiikkaa käsittelevään suunnitteluryhmään nimeltään Nuclear Planning Group (NPG).

Tuon ryhmän taustalla yksi tärkeä vaikuttaja on Jessica Cox, joka toimii Naton ydinasepolitiikan johtajana. Hän tukee Naton pääsihteeriä ydinasekysymyksissä ja johtaa NPG:n työtä valmistelevaa alakomiteaa, NPG staff groupia.

Cox sanoo, että Nato näkisi Suomen mielellään osallistumassa liittokunnan ydinaseharjoituksiin ja siis ottavan aktiivisen roolin Naton ydinaseita koskevassa toiminnassa.

”Minusta olisi hienoa nähdä Suomen sitoutuvan ja olevan mukana harjoituksissamme – tuovan asevoimansa mukaan ja saavan yhteensopivuuskoulutuksen muiden liittolaisten rinnalla”, Cox sanoi HS:n haastattelussa Suomen-vierailullaan viime viikolla.

Cox sanoo uskovansa, että Suomella on paljon kyvykkyyksiä, jotka olisivat Natolle hyödyllisiä. Hän viittaa esimerkiksi niin sanotun konventionaalisen ilmatuen tärkeyteen Naton ydinasetehtävien yhteydessä.

Tällä tarkoitetaan tukea, jota muiden maiden hävittäjät voivat antaa niiden maiden hävittäjille, jotka on varusteltu kyvyillä kantaa myös ydinaseita.

”Suomen F-35-hankinta tarkoittaa, että heillä on kaikkein kehittynein tavanomainen hävittäjä, kuten useilla muillakin liittolaisilla. Joten minusta olisi uskomattoman hyödyllistä, jos Suomi päättäisi osallistua sillä tavoin”, Cox sanoo.

NatoSSA liittolaismaat voivat valita, minkä verran ne haluavat osallistua ydinaseita koskevaan toimintaan.

Kaikki jäsenmaat Ranskaa lukuun ottamatta osallistuvat ydinasepolitiikkaa suunnittelevaan NPG-ryhmään. Myös Suomi on osallistumassa jäseneksi päästyään. Nykyisessä tarkkailijajäsenen asemassa ovet näihin kokouksiin eivät vielä aukea.

NPG:n työssä jäsenmaat pääsevät osallistumaan ydinaseita koskevien kysymysten käsittelyyn riippumatta siitä, onko niiden maaperälle sijoitettu Yhdysvaltojen ydinaseita.

Maat voivat lisäksi päättää, kuinka aktiivisesti ne toimivat ydinaseiden suhteen esimerkiksi juuri ottamalla osaa harjoituksiin ja osallistumalla mekanismiin, joka tunnetaan nimellä Snowcat (Support of Nuclear Operations with Conventional Air Tactics).

Tätä kautta maat, joilla ei ole kykyä kantaa ydinaseita, voivat tukea operaatioita omilla kyvyillään.

”En odota, että Suomelle tulee pyyntöjä sijoittaa ydinaseita alueelleen.”

Cox sanoo, että esimerkiksi ydinaseharjoituksissa osallistumisen keinoja – ja siis Suomellekin mahdollisia toimintamuotoja – on jo mainitun ilmatuen lisäksi monia muita.

Yleisesti ottaen harjoituksiin liittyviä tehtävänkuvia voivat olla esimerkiksi ilmatankkaus, viholliskoneiden torjunta maasta käsin, elektroninen sodankäynti tai tiedusteluun, viestintään tai esimerkiksi suunnitteluun liittyvät tehtävät, hän kertoo.

Jotkut maat osallistuvat harjoituksiin myös vain tarkkailijaroolissa saadakseen lisää ymmärrystä toiminnasta. Lisäksi osallistua voi joinakin vuosina aktiivisemmin ja olla osallistumatta toisina.

”Minusta tämä on Suomelle mahdollisuus todella ottaa rooli varhaisessa vaiheessa”, Cox sanoo.

Hän muistuttaa myös, että Natossa voi edetä pienin askelin ja Suomen rooli voi kehittyä ajan myötä.

Naton mukaan sen vuotuiseen Steadfast Noon -nimiseen ydinaseharjoitukseen osallistui tänä syksynä 14 maata. Oikeita aseita ei koneissa käytetty. Tarkkoja tietoja maiden rooleista ei tavata kertoa.

Suomessa ei kannatakaan odotella julkisia linjauksia mahdollisesta osallistumista tai sen muodoista, sillä ydinasepolitiikkaan liittyvät linjaukset ovat hyvin salaisia.

Hiljattain Suomen Nato-roolista tutkimusraportin julkaisseet Ulkopoliittisen instituutin tutkijat arvioivat, että osallistumisesta esimerkiksi harjoituksiin voisi kuitenkin olla hyötyä sen kautta tulevan ymmärryksen ja vaikutusvallan takia.

Lue lisää: Tutkijat: Nato voi odottaa Suomelta kyvykkyyksiä, joita se ei muuten kehittäisi – ja ne ovat kalliita

Coxin mielestä liittolaisten aktiivinen osallistuminen, niin Suomen kuin muidenkin, lisää ymmärrystä ydinaseisiin liittyvistä tehtävistä ja joukkojen kykyä ja valmiutta toimia yhdessä.

Haittapuolia hän ei osallistumisella juuri näe.

Cox muistuttaa, että vuotuinen Steadfast Noon -harjoitus on ainoa mahdollisuus ottaa osaa vastaavaan todelliseen ydinaseita koskevaan lentoharjoitukseen.

”Se todella tarjoaa mielestäni ainutlaatuisen mahdollisuuden saada sellaista käytännön kokemusta, jota meillä ei ole missään muussa muodossa, vaikka harjoittelemme monella muullakin tavoin.”

Suomessa on käyty keskustelua siitä, voitaisiinko ydinaseita sijoittaa Suomeen, kun Suomesta tulee liittokunnan jäsen. Asiantuntijat ovat laajasti pitäneet tätä hyvin kaukaisena ja pitkälti teoreettisena vaihtoehtona.

Lue lisää: Natossa Suomi joutunee pohtimaan muita ydin­aseisiin liittyviä kysymyksiä kuin niiden sijoittamista tänne – Näitä ne ovat

”En odota, että Suomelle tulee pyyntöjä sijoittaa ydinaseita alueelleen”, sanoo myös Cox.

Hän toteaa, että kyse on Yhdysvaltojen ja ydinaseiden sijoitusmaiden kahdenvälisistä asioista. Yhdysvallat on ollut melko selkeäsanainen sen suhteen, että kyvykkyydet ja niiden sijoituspaikat on aika lailla lyöty lukkoon.

Yhdysvaltojen Eurooppaan sijoittamien ydinaseiden sijoituspaikat eivät ole julkista tietoa, mutta eräänlainen julkinen salaisuus on, että niitä on viidessä maassa.

Yhdysvaltojen hallinnosta otettiin asiaan kantaa muun muassa aiemmin syksyllä, kun keskustelussa oli Nato-maa Puolan halu saada Yhdysvaltojen ydinaseita maaperälleen. Vastaus oli, ettei Yhdysvalloilla ole suunnitelmia sijoittaa ydinaseita jäsenmaihin, jotka ovat liittyneet vuoden 1997 jälkeen.

Suomen tulevilla F-35-koneilla olisi periaatteessa myös kyky kantaa ydinaseita. Tämä vaatisi kuitenkin sen, että koneisiin hankittaisiin erikseen tarvittavat ominaisuudet, sillä Suomeen tällaista kykyä ei ole hankittu. Se vaatisi myös koulutusta.

Cox näkeekin Suomen muunlaisessa roolissa ja sanoo, että vain hyvin rajoitetulla joukolla maista on aseiden kuljettamiseen liittyvä tehtävä.

Yleisemmin hän sanoo, että Suomi voi tarjota Natolle osaamista esimerkiksi Venäjän suhteen, sillä Suomella on arvokasta asiantuntemusta venäläisestä ajattelusta, doktriineista ja politiikasta.

Suomi on jo pitkään tehnyt hyvää työtä Venäjän vastaisen pelotteen suhteen, myös ilman ydinaseita, hän sanoo.

”Ydinaseen käyttämistä ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1945 olisi mahdoton hyväksyä, ja sillä olisi poikkeuksellisen voimakkaita seurauksia.”

Venäjän aloitettua hyökkäyksensä Ukrainassa ja presidentti Vladimir Putinin vihjailtua ydinaseista on ydinaseiden käytön uhka ollut viime aikoina laajemmin keskusteluissa kuin vuosiin.

Naton ydinasepolitiikan johtajana toimivan Coxin vuoden on täytynyt olla poikkeuksellinen.

”Uskomattoman kiireinen, ilmeisistä syistä”, hän luonnehtii.

Eikä välttämättä toivotulla tavalla, hän jatkaa.

Cox viittaa Putinin todella holtittomaan retoriikkaan. Hänen mukaansa Nato on halunnut varmistaa, ettei tämä rajoita sen toimintaa. Toisaalta taas liittokunnassa on haluttu pitää huolta siitä, ettei Nato itse ottaisi askeleita, joiden voitaisiin tulkita eskaloivan tilannetta.

Venäjän käytöksestä Nato on yhä huolissaan, ja sen retoriikkaa ja käytöstä seurataan tarkasti. Ydinaseen käytön uhka arvioidaan kuitenkin tällä hetkellä pieneksi, Cox toteaa.

”Minun mielestäni tällä hetkellä näyttää siltä, ​​että ydinaseen käytön todennäköisyys on edelleen pieni tai epätodennäköinen, mutta en usko, että voimme sulkea sitä pois.”

”Ja tietysti meidän on oltava valmiina”, hän sanoo.

Kun Coxilta kysyy, onko Venäjän hyökkäyksen aikana ollut hetkeä, jolloin Natossa olisi oltu hyvin huolissaan ydinaseiden käytöstä, Cox vastaa, että hänhän on huolestunut koko ajan.

”Olen masentavin ihminen, jolle puhua Natossa”, hän sanoo ja nauraa.

Lue lisää: Putin väläytti puheessaan ydinaseen uhkaa – ”Tuuliruusu voi kääntyä myös heidän suuntaansa”

Lue lisää: Venäjän presidentti Putin määräsi maan ydinasejoukot korkeaan valmiustilaan

Tosissaan hän sanoo, ettei Natossa ole ajateltu kertaakaan sitten helmikuun 24. päivän, että ydinaseiden käytön uhka olisi välitön, vaikka Putinilta on kuultu hyvin huolestuttavia lausuntoja.

Coxin mukaan Natossa ei ole havaittu Venäjän ydinaseisiin liittyen muutoksia, jotka olisivat saaneet Naton muuttamaan omaa asemoitumistaan.

Teot eivät siis ole seuranneet kovia sanoja.

”Ja se on ollut, jollei myönteistä niin ainakin rauhoittavaa liittokunnan näkökulmasta.”

Cox ei pidä järkevänä spekulointia siitä, miten Nato vastaisi, jos Venäjä käyttäisi ydinasetta: mahdollisia skenaarioita ja niihin räätälöityjä vastauksia on lukemattomia.

”Ydinaseen käyttämistä ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1945 olisi mahdoton hyväksyä, ja sillä olisi poikkeuksellisen voimakkaita seurauksia”, hän sanoo ja lisää, että tämä myös muuttaisi perustavanlaatuisesti konfliktin luonnetta.

Nato on linjannut, että se sitoutuu muun muassa asevalvontaan ja aseidenriisuntaan, mutta niin kauan kuin ydinaseita on, Natokin on ydinaseille perustuva liittokunta.

Cox on sitä mieltä, että Venäjän hyökkäyssota on nyt korostanut jälleen Naton ydinpelotteen merkitystä.

Hänen mielestään paljon ydinpelotteeseen liittyvän teorian toimivuudesta on osoitettu myös käytännössä.

Cox sanoo, että vaikka Nato ei ole osapuoli sodassa, Nato-maat ovat kyenneet tukemaan Ukrainaa erittäin laajasti osittain juuri ydinpelotteen takia.

”Olemme pystyneet tekemään kaiken sen, koska Venäjä tietää, ettei se voi hyökätä liittolaisia ​​vastaan, eikä se voi hyökätä liittokuntaa vastaan. Ja suuri osa siitä johtuu ydinpelotteesta ja siitä, että meillä on ydinasekyvykkyyksiä”, hän sanoo.

Samalla, kun Venäjän hyökkäyssota jatkuu, Nato katsoo Coxin mukaan huolissaan muun muassa Kiinan kasvavaa ydinasearsenaalia, kehitystä Iranissa sekä Pohjois-Koreassa.

”Maat, jotka eivät pidä meistä, luottavat yhä enemmän ydinaseisiin turvallisuutensa takaamiseksi”, hän sanoo.

Siksi myös Natolle on tärkeää pitää kiinni omista kyvyistään, hän sanoo.

Ydinaseriisunnalle ei näy juuri nyt toivoa.

Coxin mukaan liittolaiset tukevat vahvasti asevalvontaa ja -riisuntaa.

”Mutta nähdäkseni tunnistetaan selvästi, että nyt ei ole sen aika ja olosuhteet eivät ole oikeat.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat