Sälen
Suomen ulkoministeri Pekka Haavistolla (vihr) on mielessään kaksi aikaikkunaa liittyen Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen.
Toinen on keväällä, helmi-maaliskuussa, hyvissä ajoin ennen Turkin vaaleja, jotka järjestetään 18. kesäkuuta.
Toinen on heti Turkin vaalien jälkeen ja ennen Naton huippukokousta, joka järjestetään tänä vuonna Liettuan Vilnassa 11.–12. heinäkuuta.
Nämä kaksi aikaikkunaa ovat Haaviston mielessä, kun hän pohtii, milloin Turkki voisi ratifioida Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet.
Jos Turkki ei ratifioi maiden jäsenyyksiä näiden aikaikkunoiden puitteissa, edessä on epämiellyttävä kysymys.
”Sen jälkeen alkaa tulla se kysymys, että onko Natossa avoimet ovet. Jos maat täyttävät Naton kriteerit, kuten Suomi ja Ruotsi, ja 28 maata on jo ratifioinut, tulee Natoon itseensä kohdistuva paine, että ovatko ovet oikeasti auki, jos ei ole mahdollista liittyä”, Haavisto sanoo HS:n haastattelussa Ruotsin Sälenin tunturihotellissa.
Haavisto on ollut täällä kysytty poliitikko. Hän on antanut ruotsalaismedialle haastatteluja toisensa perään. Perinteikkäässä Sälenin turvallisuuskonferenssissa ensimmäistä kertaa vieraileva Haavisto oli yksi sunnuntain pääpuhujista.
Konferenssin pääaihe on Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys.
Sunnuntaina puheenvuoronsa pitivät myös muun muassa Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson ja Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg, joka kehotti Suomea ja Ruotsia malttiin jäsenyyden vahvistamisen suhteen.
Lue lisää: Ruotsin pääministeri: Turkki haluaa asioita, joita Ruotsi ei voi eikä halua antaa
Kesken sunnuntain konferenssin Ukrainasta kuuluu uutisia.
Venäjä väittää iskeneensä ohjuksilla Ukrainan Kramatorskiin tappaen 600 ukrainalaista sotilasta. Venäjä sanoo iskun olleen kosto Ukrainan iskuista, joissa kuoli Ukrainan mukaan 400 venäläistä sotilasta.
Ukraina on kiistänyt sunnuntain iskun kuolonuhrien määrän, kuten Venäjäkin on kiistänyt Ukrainan iskussa kuolleiden määrän.
Haaviston mukaan iskut ovat merkkejä sodan eskalaatiosta.
”Etsitään toiselle puolelle mahdollisimman kipeitä kohteita. Venäjä löysi energiajärjestelmät talven tullessa, mikä oli siviileille hyvin kipeä ja nyt tämä. Jos tiedot pitävät paikkansa, että näin suuria sotilasmääriä voidaan tuhota kerralla, niin onhan se sodan kulun kannalta huolestuttavaa. Iskut usein luovat vastaiskuja tai painetta vastaiskuun. Sota tulee yhä raaemmaksi ja verisemmäksi”, Haavisto sanoo.
Ulkoministeri kuitenkin sanoo, että tässä vaiheessa on vaikea luottaa kummankaan osapuolen arvioihin uhrimääristä.
”Historiankirjoitus selvittää, mitä oikeasti on tapahtunut.”
Nato-jäsenyys on Sälenin suurin puheenaihe, mutta Haavisto nostaa esille myös Suomen kahdenvälisten suhteiden tärkeyden.
Hän puhuu Suomen ja Yhdysvaltain välisistä sopimusneuvotteluista, jotka liittyvät uuteen puolustusyhteistyösopimukseen.
Ulkoministeriö tiedotti neuvotteluista syyskuussa.
Haaviston mukaan kyseessä on tekninen sopimus, joka mahdollistaisi esimerkiksi yhdysvaltalaisten joukkojen nopeamman siirron Suomeen ja yhteisten harjoitusten sujuvamman järjestämisen.
”Kun mennään Naton jäsenyyteen, samalla eri Nato-jäsenmaiden kanssa voidaan tehdä teknistä yhteistyötä ja muuta koskevia yhteisymmärryspöytäkirjoja ja sopimuksia. Vaikka ollaan kaikki keskenään Natossa toistemme turvallisuutta takaamassa, voi olla erityisiä intressejä joidenkin Nato-maiden välillä.”
Haavisto ei halua kertoa sopimuksen yksityiskohdista vielä, koska ”sopimus on vasta sellainen, että sovitaan, että tullaan sopimaan”, hän sanoo.
Tärkeää on Haaviston mukaan myös jatkaa Ruotsin kanssa tehtävän yhteistyön syventämistä ja vaalia myös muita yhteistyösopimuksia Naton rinnalla.
Suomen ja Ruotsin ystävyydestä ja yhteisestä historiasta Haavisto puhuikin ruotsalaisille Sälenissä. Siitä, kuinka Ruotsi on auttanut Suomea sotien aikana ja siitä, kuinka Ruotsi on Suomen ”tärkein ystävä”.
Ruotsi sai hiljattain vaaleissa uuden oikeistohallituksen. Ulkoministeriksi tuli maltillisen kokoomuksen Tobias Billström, joka julisti Ruotsin feministisen ulkopolitiikan nyt päättyneen.
Haavisto puolestaan ei usko, että feministiset teemat katoaisivat ulkopolitiikasta.
”Pidimme syksyllä Suomessa seminaarin feministisen ulkopolitiikan mahdollisuuksista, ja huomasimme, että tämä teema on erittäin vahvasti esillä eurooppalaisissa hallituksissa, Saksassa, Espanjassa ja muuta. Ja Suomi puhuu tasa-arvoisesta ja oikeudenmukaisesta ulkopolitiikasta, eli puhumme samasta asiasta”, Haavisto sanoo.
Ruotsin uuden hallituksen linjaa Haavisto seuraa kiinnostuksella myös ympäristöpolitiikan näkökulmasta. Ruotsin uusi hallitus on kertonut esimerkiksi lakkauttavansa ympäristöministeriön ja siirtävänsä sen tehtävät muille hallinnonaloille.
”Tietysti sitä on aina vähän huolissaan, kun Ruotsi on ollut edelläkävijä esimerkiksi ilmastokysymyksissä”, Haavisto sanoo.
Ulkoministerin mukaan Ruotsilla on suuri perintö ympäristöasioiden lisäksi tasa-arvokysymyksissä.
”Totta kai seuraan, miten Ruotsi uuden hallituksen aikana tätä perintöä vaalii ja vie eteenpäin, mutta nyt on vielä liian aikaista arvioida sitä.”