Suomalaisten elinajanodote on laskemassa tänä vuonna toista vuotta perättäin. Suomalaisia on kuollut odotettua enemmän, ja koronaviruspandemian sekä muiden syiden vaikutukset muutokseen ovat toistaiseksi epäselviä.
Lue lisää: 65-vuotiaiden elinajanodote laski historiallisesti
Jos poikkeuksellisen korkea kuolleisuus jää muutaman vuoden väliaikaiseksi ilmiöksi, sillä on Eläketurvakeskuksen mukaan sivuvaikutus eläkejärjestelmään. Kuolleisuuden väliaikainen kasvu nimittäin nostaisi työikäisten suomalaisten alinta lakisääteistä eläkeikää pysyvästi.
Vuodesta 2030 alkaen eläköityvien ikäluokkien eläkeikä saattaa kuolleisuuspiikin vuoksi nousta enimmillään yli puoli vuotta odotettua korkeammaksi.
Yllättävä kytkös johtuu siitä, että eläkeikä sidotaan elinajanodotteeseen vuodesta 2030 alkaen. Sitä ennen eläkeikää nostetaan asteittain 65 ikävuoteen, ja jos suomalaisten elinajanodote sen jälkeen pitenee, eläkeikä nousee edelleen.
Eläkeiän kytkemisellä elinajanodotteeseen tavoitellaan sitä, ettei eläkejärjestelmän rahoitus vaarannu eläkkeellä vietetyn ajan pitenemisen vuoksi.
Vuosien 2020–2024 kuolleisuus on merkityksellinen siksi, että lain mukaan näitä vuosia käytetään vertailukohtana kaikkien vuodesta 2030 alkaen eläköityvien ikäluokkien eläkeikää määriteltäessä.
Jos elinajanodote on väliaikaisen kuolleisuuspiikin vuoksi tavallista alhaisempi vuosina 2020–2024, sen palautuminen normaaliksi nostaa eläkeikää pysyvästi vuodesta 2030 alkaen.
Jos taas korkea kuolleisuus jää pysyväksi ilmiöksi, eläkeikää nostavaa vaikutusta ei tule.
Eläketurvakeskuksen ylimatemaatikko Kaarlo Reipas laski Helsingin Sanomien pyynnöstä, että suomalaisten eläkeikä nousisi seitsemän kuukautta odotettua korkeammaksi, jos kuolleisuus pysyy tämän vuoden tasolla vuoden 2024 loppuun ja palautuu sitten vuotta 2020 edeltäneelle uralle.
Jos taas kuolleisuus palaisi vuotta 2020 edeltäneelle uralleen heti ensi vuoden alusta, eläkeikä nousisi kolme kuukautta odotettua korkeammaksi.
Eläkeiän odotettua nopeampi nousu olisi ikään kuin vahinko, jos se johtuisi väliaikaisesta kuolleisuuden kasvusta vertailujaksolla vuosina 2020–2024.
Vaikutuksia yksilölle lieventäisi Reippaan mukaan se, että samaan aikaan alkavien eläkkeiden tasoa leikkaava niin sanottu elinaikakerroin loivenisi. Töissä pitäisi siis olla pitempään, mutta eläke olisi hieman suurempi.
