Suomalaisten palkoista käydään nyt kulisseissa hermopeliä, jossa on suuri panos

Jos työehtosopimuksia ei teknologiateollisuudessa synny kuun loppuun mennessä, Suomea odottaa lakkosuma, kirjoittaa HS:n politiikan toimittaja Teemu Muhonen analyysissaan.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto ja Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi neuvottelevat koko Suomen kannalta tärkeästä työehtosopimuksesta.

5.1. 2:00 | Päivitetty 5.1. 6:27

Neuvottelut teknologiateollisuuden työehtosopimuksista jatkuivat keskiviikkona tuloksettomina, ja niitä jatketaan jälleen ensi viikon alussa.

Etenkin Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työnantajien välisissä neuvotteluissa on suuri panos muillekin suomalaisille: tärkeän vientialan sopimus todennäköisesti määrittää niin sanotun yleisen linjan eli palkankorotusten suuruuden myös lukemattomille muille aloille.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto on arvioinut neuvottelevansa palkat kerralla noin miljoonalle suomalaisille.

Palkankorotuksiin kohdistuu tänä vuonna tavallistakin enemmän kiinnostusta voimakkaan hintojen nousun vuoksi. Muilla aloilla seurataan silmä kovana, mitä Aalto ja Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi sopivat.

Silti neuvotteluja on käyty syksystä lähtien lähes hiljaisuudessa. Yhtäkään työtaistelutoimea ei ole nähty eikä yhtäkään lakkovaroitusta annettu. Käynnissä on hermopeli, jossa työnantajapuolelle uhkaava takaraja on tammikuun loppu.

Työntekijäpuolen kattojärjestö SAK ilmoitti joulukuussa poikkeuksellisesti, että sen jäsenliitot tavoittelevat tälle vuodelle Saksaan vertautuvia eli noin viiden prosentin palkankorotuksia. Sen sijaan esimerkiksi 3,5 prosentin palkankorotukset eivät riitä, järjestö linjasi.

Samalla SAK väläytti, että sen jäsenliitot voivat tarvittaessa suunnitella yhteisiä työtaistelutoimia tammikuun lopulta alkaen. Jos sopimuksia ei sitä ennen synny, Teollisuusliiton lisäksi lakkoja voisivat samanaikaisesti järjestää SAK:n jäsenliitoista muun muassa kuljetusalan AKT ja kaupan alalla Palvelualojen ammattiliitto Pam.

Työnantajapuoli pelkää taloutta lamauttavaa lakkosumaa. Työntekijäpuoli toivoo, että tämä pelko saa vastapuolen tuomaan ainakin noin neljän prosentin palkankorotustarjouksen pöytään ennen kuunvaihdetta.

Liitot ovat valmiita lakkoilemaan helmikuussa, mutta suurinta lakkoiluintoa syö hintojen nousu. Työntekijät eivät halua lakkojen vuoksi menettää ansioita enemmän kuin on tarpeen.

Niinpä työnantajapuolikaan ei ainakaan vielä ole lähtenyt kiikuttamaan neuvottelupöytään ammattiliittojen odottamia avokätisiä tarjouksia.

Vaikka teknologiateollisuuden yrityksillä on mennyt hyvin, työnantajapuoli pelkää aina suurten palkankorotusten rapauttavan yritysten kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla.

Neuvotteluja on toistaiseksi käyty verkkaiseen tahtiin. Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuuden työnantajat ovat tavanneet joulukuussa kahdesti ja tammikuussa kahdesti. Tammikuun lopun lähestyessä hermopeli kiristyy.

Lisämausteensa neuvotteluihin tuo kuntien ja hyvinvointialueiden viime vuonna solmittu sopimus, joka takaa niiden työntekijöille automaattisesti suuremmat sopimuskorotukset kuin vientialojen työntekijöille.

Jos Teollisuusliitto ja AKT sopivat esimerkiksi neljän prosentin palkankorotuksista tälle vuodelle, saavat muun muassa hoitajat, opettajat ja lääkärit keskimäärin yli viiden prosentin korotukset.

Teknologiateollisuuden työnantajat vetoaa tähän perustellessaan, miksei se voi sopia Teollisuusliiton kanssa tuntuvista korotuksista: Suomen julkinen talous ei kestä.

Teollisuusliiton Aaltoa asema kuntasektorin palkkojen ja niin sanotun yleisen linjan määrittävänä päänavaajana ei miellytä: teollisuuden työntekijöiden on vaikea saada hyvinäkään vuosina suuria korotuksia, koska työnantajapuoli laskee, että muut alat saavat ainakin samansuuruiset korotukset.

Toisaalta asetelma näyttää hullunkuriselta myös työnantajapuolen kannalta. Sen piti edetä kohti liittokohtaista ja paikallista sopimista, mutta sen sijaan Aalto ja Ruohoniemi neuvottelevat nyt valtavan palkansaajajoukon korotuksista.

Aalto vertasikin keskiviikkona aavistuksen piikitellen neuvotteluja menneiden vuosikymmenten tulopoliittisiin kokonaisratkaisuihin. Ero on tosin se, että Teknologiateollisuuden työnantajien vaatimuksesta valtio ei ole vauhdittamassa neuvotteluja esimerkiksi veronkevennyksillä.

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat