Marinin hallituksella on enää vähän töitä jäljellä, ja toivottavasti lisää ei tulekaan

Sähkö-, maatalous- ja sote-tuet ovat hallituksen viimeiset isot poliittiset päätökset – ellei mitään yllättävää tapahdu, kirjoittaa HS:n politiikan toimittaja Teemu Luukka analyysissaan.

Hallituksen kaatumista on ennustettu useita kertoja, mutta edelleen hallituksen johtoviisikkoon kuuluvat opetusministeri Li Andersson (vas), ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr), pääministeri Sanna Marin (sd), valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r). Kuva budjettineuvottelujen tiedotustilaisuudesta syyskuussa.

9.1. 2:00 | Päivitetty 9.1. 9:02

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen aikaansaannoksista voi olla mitä mieltä tahansa, mutta töitä se on ainakin joutunut tekemään.

On ollut kriisiä kriisin perään, ja siinä ohessa hallitusohjelman lupauksista suurin osa on toteutettu. Enää hallituksella ei ole normaalien rutiinien lisäksi kovinkaan paljoa töitä jäljellä.

Työtaakan loppuminen ei johdu niinkään hallituksesta.

Huhtikuun 2. päivä on eduskuntavaalit, eikä eduskunta ota enää hallitukselta päätettäväksi kuin äärimmäisen kiireellisiä lakiesityksiä.

Vaikka hallitus hutkisi kuinka uusia lakiesityksiä, ne jäisivät hyllylle pölyttymään, koska lakiesitykset vaativat eduskunnan hyväksynnän tullakseen voimaan.

Lue lisää: Selvitimme, onko Marinin hallitus toteuttanut lupauksiaan – Yksi isoimmista meni miljardikaupalla pieleen

Hallituksella on vielä kolme isoa uutta päätöstä edessään.

Tammikuussa se päättää kolmesta tuesta, jotka pääosin johtuvat hallituskauden aikana velloneista kriiseistä.

Sdp on ajanut sote-alueille 700 miljoonan euron tukea hoitovelan purkamiseen. Jonot johtuvat osin koronapandemiasta.

Myös muissa puolueissa nähdään tarpeelliseksi antaa lisää rahaa sote-alueille jo nyt, sillä sovitun rahoitusjärjestelmän mukaisesti alueiden budjetteja korjattaisiin joka tapauksessa muutaman vuoden kuluttua.

Lue lisää: Kiuru: Hoito­velan purkamiseen tarvitaan 700 miljoonaa euroa jo ensi vuonna

Keskusta haluaa maataloudelle tukea etenkin hintojen nousun takia. Tällekin tuelle on ymmärrystä muissa puolueissa. Hintalappu on vaihdellut noin sadasta miljoonasta noin 300 miljoonaan euroon.

Lue lisää: Muut hallitus­puolueet uhkasivat, ettei keskusta saa maa­talouden tukipakettia, jos se vesittää luonnon­suojelulakia

Lisäksi kaikki hallituspuolueet haluavat tukea lisää kansalaisia, joiden sähkölaskujen hinnat ovat nousseet muun muassa Venäjän Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyssodan takia.

Kaikille näille tuille näyttää löytyvän tukea myös oppositiossa.

Ainakin oppositiopuolueet ovat tehtävänsä mukaisesti ahkerasti haukkuneet, miten huonosti hallitus on huolehtinut maataloudesta, hoitojonoista ja korkeista sähkölaskuista kärsivistä kansalaisista.

Uutta sähkötukea koskeva lakiesitys lähtenee lausuntokierrokselle alkuviikosta.

Kierroksella muun muassa sähköyhtiöt sanovat sanansa lakiesityksestä, minkä jälkeen lakia muokataan. Sen jälkeen lakiesitys lähtee pikaisesti eduskunnan käsiteltäväksi, jotta tukirahat saadaan maksuun keväällä.

Kaikkia tukia yhdistää eduskunnalle annettava vuoden 2023 ensimmäinen lisätalousarvio.

Lisätalousarviota koskevat neuvottelut alkavat mahdollisesti tällä viikolla, ja se on tarkoitus antaa eduskunnalle 26. tammikuuta.

Neuvotteluissa käydään iso vääntö siitä, kuinka paljon rahaa riittää mihinkin tukeen.

Sähkötuesta on jo sovittu, että siihen voi käyttää noin 400 miljoonaa euroa. Sähkötuet on tarkoitus rahoittaa sähköyhtiöiden kohtuuttomia voittoja rokottavalla verolla, vaikka nämä verot kilisevät valtion kassaan vasta myöhemmin.

Hallituksella on lisämenoihin jaettavaa rahaa noin 350 miljoonaa euroa. Tämä määrä tuskin tulee riittämään, koska hallituksella on myös muita uusia menoja kuin edellä mainitut tuet. Esimerkiksi Ukraina-tuet vaativat myös rahaa. Hallitus joutunee siis ottamaan lisää velkaa.

Marinin hallitus on kokenut riitelijä, joten kansalaiset saattavat nähdä vielä joitain matseja, joissa puolueet haluavat nostaa näkyvyyttään ennen eduskuntavaaleja.

Näitä saattaa syntyä joko eduskunnassa jo käsittelyssä olevista laeista tai vaikkapa hallituksen sisällä valmistelevista ilmasto-ohjelmista, kuten ilmastoruokaohjelmasta.

Lue lisää: Uusi versio ilmasto­ruoka­ohjelmasta valmis – tavoitetta lihan­kulutuksen vähentämisestä laskettu

Lisäksi ministeriöissä riittää vielä erilaisia hallinnollisia ja muita päätöksiä. Osa niistä voi vaatia poliittisten päätösten tekemistä.

Hermoja vaativaa työtä riittää edelleen Natossakin. Hallitus antoi eduskunnalle esityksensä Suomen liittymisestä Natoon jo 5. joulukuuta, mutta Unkari ja Turkki eivät ole ratifioineet sopimusta. Hallituksen neuvottelut ratifiointia jarruttavan Turkin kanssa jatkuvat.

Eikä pidä unohtaa myöskään koronapandemiaa ja sen leviämisestä ikuisesti huolestunutta perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurua (sd). Kiurun ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) välinen kipinöinti jatkunee.

Hallitusta voidaan tarvita myös esimerkiksi hoitokriisien helpottamisessa.

Myös EU työllistää hallitusta päivittäin. Ennen eduskuntavaaleja on ainakin 45 virallista EU-kokousta, joihin osallistuu joko ministeri tai pääministeri. Niissä voidaan tehdä Suomen kannalta merkittäviä päätöksiä.

Loppusyksystä nähtiin keskikokoinen hallituskriisi, kun keskusta perui aikaisempia lupauksiaan. Lopulta keskusta ei halunnut lähteä hallituksesta. Syyt ovat tutut: Venäjän arvaamattomuus, Ukrainan sota, energiakriisi ja hintojen nousu.

Kriisin jälkeen keskusta rauhoittui, ja hässäkkähallitukseen laskeutui joulurauha.

Kaikki hallituspuolueet katsoivat, että Suomi tarvitsee hallituksen, joka voi tehdä poliittisia päätöksiä. Näitä vähemmistöhallituksen saati toimitusministeristön olisi vaikea toteuttaa.

Jos ennen vaaleja tapahtuu jotain Suomelle vaarallista, Suomi tarvitsee päätöskykyisen hallituksen jo ihan varmuuden varalta.

Paras onkin toivoa, ettei hallituksella olisi ennen vaaleja enää mitään uutta tekemistä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat