Valiokuntien johtajat ennakoivat laki­hankkeiden raukeamista edus­kunnassa

Translaki, vammaispalvelulaki, saamelaiskäräjät ja Nato ovat yhä eduskunnan pöydällä, kun vaalit lähestyvät. Turvallisuustilanne näkyy jopa kaivoslaissa. Koronaepidemiasta valiokuntajohtaja ei enää odota päänsärkyä.

Sosiaali- ja terveysvaliokuntaa johtava Markus Lohi kuvailee ”kimurantiksi” vammaispalvelulain laajaa uudistusta. Hanke ei jaa hallituspuolueita, mutta asiasta odotetaan lausuntoa perustuslakivaliokunnalta. Jos se vaatii esitykseen laajoja muutoksia, niiden käsittelyyn eivät välttämättä valiokunnan resurssit riitä.

9.1. 11:10

Eduskunnassa useiden valiokuntien puheenjohtajat ennakoivat, että osa keskeneräisistä lakihankkeista ei ehdi valmistua ennen kevään eduskuntavaaleja ja tulee siksi raukeamaan.

”Lukumäärällisesti on niin paljon käsittelyä ja kuulemisia vaativia asioita, että meillä voi tulla tilanne, että kaikkea ei ehditä käsitellä. Sitten joudutaan neuvottelemaan, mitkä kaikki jätetään käsittelemättä”, sanoo sosiaali- ja terveysvaliokuntaa johtava Markus Lohi (kesk).

Valiokunnan työlistan ennalta tunnetuimpiin hankkeisiin kuuluu translain uudistus. Sen tiedetään olevan vaikea yksittäisille hallituspuolue keskustan kansanedustajille, mutta tämän ei uskota estävän hankkeen toteutumista.

Sen sijaan ”hyvin kimurantiksi” Lohi kuvailee vammaispalvelulain laajaa uudistusta. Hanke ei jaa hallituspuolueita, mutta asiasta odotetaan lausuntoa perustuslaki­valiokunnalta. Jos se vaatii esitykseen laajoja muutoksia, niiden käsittelyyn eivät välttämättä valiokunnan resurssit riitä.

”Iso kysymys on, ovatko perustuslakivaliokunnan muutosvaatimukset niin laajoja, että kykenemmekö niitä tekemään. Jos näin, sitten saattaa loppua aika kesken. Tästä saadaan jokin arvio, kun aloitamme työskentelyn.”

Koronaepidemia ja sote-uudistus ovat hallituskauden aikana työllistäneet valiokuntaa. Lohi ei kuitenkaan ole huolissaan, että ne enää valtaisivat valiokunnan aikataulua, vaikka Kiinan purkamat rajoitukset ovat herättäneet huolta epidemian uudesta leviämisestä.

”Ministeriöstä ei ole tullut mitään viitettä, että suunnitteilla olisi muutoksia lainsäädäntöön.”

Lue lisää: Suomi vaatii Kiinasta saapuvilta negatiivista korona­testiä – Kiuru: ”Tiedot ovat varsin pysäyttäviä”

Sote-uudistukseen on Lohen mukaan vireillä ”täsmäkorjauksia”, jotka koskevat esimerkiksi yleisesti rahoitusta, yliopistosairaaloita sekä Kemin ja Savonlinnan sairaaloiden erityisasemaa.

Eduskunta palaa tällä viikolla joulutauoltaan. Nykyisillä kansanedustajilla on työaikaa jäljellä noin kaksi kuukautta ennen kuin perinteinen vaalitauko alkaa.

STT kysyi keskeneräisten hankkeiden tilannetta yhteensä neljän eri valiokunnan puheenjohtajalta. Monet kuvailivat talven työaikataulua erittäin kiireiseksi.

Talousvaliokunnan puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen (kok) sanoo suoraan, että kaikki valiokunnassa olevat lakihankkeet eivät valmistu tällä vaalikaudella. Se tarkoittaisi lakihankkeiden raukeamista.

”Käsittelyssä olevien asioiden määrä ylittää merkittävästi kokousten määrän. Listaa toteutumatta jäävistä hankkeista ei ole laadittu, mutta noudatamme eduskunnan käsittelyhierarkiaa”, Grahn-Laasonen sanoo.

Priorisoinnin saavat esimerkiksi uudet sähkötuet. Myös Suomen kantaa edellyttävät EU-hankkeet ja painavimmat lakihankkeet ovat korkealla työlistalla. Esimerkiksi Grahn-Laasonen mainitsee kaivoslain. Hän uskoo, että valiokunta saa siitä tammikuun aikana valmiiksi mietintönsä, jonka pohjalta eduskunnan täysistunto päättää asiasta.

Hänen mukaansa lain käsittely valiokunnassa on viivästynyt, koska lakia on tullut tarvetta täydentää turvallisuuspoliittisella näkökulmalla.

”Käytännössä sentyyppistä lainsäädäntöä, jolla kansallisen turvallisuuden nimissä voidaan tarvittaessa kaivoslupa evätä. Vähän vastaavasti kuin kiinteistökaupoissa.”

Hallituksen syksyllä eduskunnalle antaman esityksen mukaan kaivosluvan myöntäminen voitaisiin estää, jos se vaikeuttaa maanpuolustuksen järjestämistä.

Yksittäiset lakihankkeet voivat työllistää useita valiokuntia, jotka valmistelevat hankkeista mietinnöt eduskunnan täysistunnon päätettäväksi. Valiokuntien pitää saada mietintönsä valmiiksi viimeistään helmikuun puolivälissä.

Esimerkiksi saamelaiskäräjälaista odotetaan lausuntoa kolmelta muulta valiokunnalta ennen kuin perustuslakivaliokunta laatii mietinnön aiheesta. Valiokunta edellyttää lausuntoja tammikuun loppuun mennessä.

”Siinä oli tarkoitus, että meidän työtaakkaamme kevennetään, että juttua voidaan jakaa sektoreittain. Kyllä tässä aikataulupaine on kova”, valiokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd) sanoo.

Hän huomauttaa, että perustuslakivaliokunnalta puolestaan odotetaan lausuntoa esimerkiksi vammaispalvelulakiin, Nato-jäsenyyteen ja työvoimapalveluihin.

”Lähdemme siitä, että kaikki ehditään käsitellä, mutta asioita on paljon. Ainakaan vielä tässä vaiheessa ei ole haluttu tehdä mitään priorisointia.”

Epävarmuutta on liittynyt ainakin saamelaiskäräjälain kohtaloon. Hanke nousi julkisuuteen, kun hallituspuolue keskusta vastusti lakiesityksen antamista eduskunnalle. Se oli osa hallituksen näyttävää riitelyä lukuisissa aiheissa viime vuoden lopulla.

Keskustan vastustuksen vuoksi hanke vaatisi opposition tukea, jotta se voisi tulla hyväksytyksi. Esimerkiksi jos kokoomus ei hyväksy nyt esitystä, gallupykkönen voi löytää asian pöydältään ensi vaalikaudella.

”Kuulemisten perusteella nähdään, onko tämä käsiteltävissä loppuun saakka vai ovatko osapuolet niin kaukana toisistaan, ettei yhteisymmärrystä synny”, Ojala-Niemelä sanoo.

Ojala-Niemelä itse pidättäytyy edelleen ottamasta asiaan kantaa, kunnes valiokunta on kuullut asiantuntijoita. Hänen mukaansa kuultavaksi esitettyjen henkilöiden suuri määrä heijastaa sitä, ettei asia ole yksioikoinen.

Eduskunnan keväässä näkyy myös Suomen Nato-jäsenyys. Hallitus antoi esityksen Pohjois-Atlantin sopimuksen hyväksymiseksi eduskunnalle joulukuussa.

”Jatkuvia ulkoasiainvaliokunnan asialistalla olevia asioita ovat tietenkin Naton jäsenyys ja tilanne Ukrainassa, mutta kummankaan suhteen on vaikea ennustaa mitään valistuneita arvauksia”, sanoo valiokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps).

Nato-asian käsittelyä jouduttaa se, että eduskunnassa vallitsee jäsenyyshaluista lähes täydellinen yksimielisyys. Tämä havaittiin, kun sotilasliiton jäsenyyden hakemisesta päätettiin viime vuoden keväällä.

”Itse substanssi käsiteltiin varsin laajasti ja asiantuntijoita kuultiin varsin kattavasti silloin, kun käsiteltiin Nato-jäsenyyden hakemista. Ei varmaankaan ole tarvetta siihen, että samoja asiantuntijoita kuultaisiin nyt yhtä kattavasti”, Halla-aho sanoo.

Kansainvälisten sopimusten käsittely ei raukea eduskunnassa vaalikauden päättyessä. Kyseisellä lakihankkeella ei siis ole ehdotonta kiirettä tulla valmiiksi ennen vaaleja.

Tämä on johtanut myös pohdintaan siitä, tulisiko nykyisen eduskunnan käsitellä asia osaltaan loppuun vai tulisiko odottaa kaikkien nykyisten jäsenmaiden puuttuvia ratifiointeja. Halla-aho ja eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk) ovat esittäneet, että eduskunta odottaisi Unkarin ja Turkin hyväksyntää.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat