Rikosoikeuden asiantuntijoiden mukaan Ison Omenan lauantaisesta kuolemantuottamuksesta epäiltyjä voidaan tutkinnan edetessä epäillä myös muista rikoksista.
Espoolaisen kauppakeskuksen käytävällä kuoli lauantaina nainen, kun neljä vartijaa oli pitämässä häntä kiinni.
Tapauksen kulussa on vielä useita epäselviä asioita, ja rikosoikeuden professorit arvioivat tapausta Helsingin Sanomille mediassa esillä olleiden tietojen varassa.
Lue lisää: Silminnäkijät: Näin naisen kuolemaan johtanut tilanne eteni Isossa Omenassa
Se tiedetään, että kuolemantuottamuksesta on syytä epäillä useita henkilöitä. Näin poliisi kertoi sunnuntaina.
Kuolemantuottamus on henkirikos, jossa toisen kuolema on aiheutettu huolimattomuudella.
Professori Sakari Melander pitää mahdollisena, että kuolemantuottamusepäily voi tutkinnan edetessä muuttua epäilyksi törkeästä kuolemantuottamuksesta.
”Yleisellä tasolla voi todeta, että törkeää huolimattomuutta arvioitaessa voidaan esimerkiksi ottaa huomioon, onko henkilöillä koulutusta voimakeinojen käyttöön, ja onko tilanteessa toimittu koulutuksessa saadun ohjeistuksen mukaisesti. Ja vartijoilla on koulutusta voimakeinojen käyttöön”, Melander sanoo.
Melander toimii rikosoikeuden professorina Helsingin yliopistossa.
”Teon törkeyttä arvioitaessa voidaan ottaa huomioon myös se, että tekijöitä on lukuisia”, Melander jatkaa.
Melander huomauttaa, että naisen kuolinsyytä ei vielä tiedetä. Myös kuolinsyy voi vaikuttaa rikosnimikkeeseen, jos kuolema on seurausta epäiltyjen törkeästä huolimattomuudesta.
Kuolemantuottamuksesta voi saada sakkoja tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Törkeästä tekomuodosta alin rangaistus on neljä kuukautta ja enintään kuusi vuotta vankeutta.
Rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen Turun yliopistosta taas arvioi, että törkeä kuolemantuottamusepäily ei nousisi tutkinnassa enää esiin.
”Törkeä kuolemantuottamus lähestyy jo rikoksena tappoa, ja se pitää sisällään usein roisia väkivaltaa. Minusta on todennäköistä, että tekomuoto ei muutu tutkinnan aikana törkeäksi. Realistinen kokemukseni on, että poliisi ei aloita tutkintaa lievimmästä rikosmuodosta”, Hyttinen sanoo.
Apulaisprofessorin mukaan on sen sijaan mahdollista, että kuolemantuottamuksen lisäksi epäilyksenalaisia tullaan epäilemään myös muusta.
”Yleisellä tasolla voi sanoa, että kuolemantuottamuksen lisäksi tekijät tuomitaan tyypillisesti usein myös pahoinpitelystä tai törkeästä pahoinpitelystä”, Hyttinen sanoo.
Ison Omenan kuolemantapauksesta tiedetään varmaksi, että poliisilla on useita epäiltyjä.
”Tyypillistä tällaisissa tapauksissa on, että epäiltyjen rooli täsmentyy esitutkinnan aikana. Tuomioistuin voi tuomita osan tekijöinä, osan avunantajina ja osalle ei välttämättä tule tuomiota lainkaan”, apulaisprofessori Hyttinen arvioi.
Vartijoilla on lain mukaan oikeus käyttää voimakeinoja, mutta niiden pitää olla tarpeellisia ja oikean suuntaisia.
”Jos mennään ylimitoitettujen voimakeinojen puolelle, rikosoikeudellinen arvio tulee kyseeseen. Ja kun henkilö on nyt menehtynyt, tutkinta on perusteltua ja sitähän poliisi nyt tekee”, professori Melander toteaa.
”Tilanteesta kuvatun ja somessa kiertävän videon perusteella ymmärrän hyvin, miksi asiaa ryhdytään tutkimaan. Videolla nähdään tilanne, jossa neljä on yhden päällä”, Melander sanoo.
Tapausta HS:lle arvioivien professorien mukaan on ilmeistä, että vartijoiden koulutus on Suomessa turhan lyhyt.
”Vartijat voivat työssään joutua päivittäin tilanteeseen, jossa heidän pitää miettiä voimakeinoja. Siinä mielessä voisi olla perusteltua miettiä, pitäisikö koulutusta lisätä”, professori Melander toteaa.
”En lähtisi yksittäisen tapauksen perusteella tekemään pitkälle meneviä johtopäätöksiä, mutta kokonaisyhteiskunnallisesti olisi perusteltua, että koulutusta olisi enemmän liittyen vartijatoiminnan perusluonteeseen, voimakeinojen käyttöön ja niiden oikeansuhtaisuuteen”, Melander sanoo.
Poliisit saavat Suomessa monivuotisen ja alempaa korkeakoulututkintoa vastaavan koulutuksen, kun taas yksityisalan vartijoiden koulutus kestää vain viikkoja. Väliaikaisen vartijakortin saa 40 tunnin koulutuksella ja jatkokoulutus on 80 tunnin mittainen.
”Koulutuksessa eroa on kuin yöllä ja päivällä. Ja näin sen sinänsä pitääkin olla. Poliisilla on viranomainen, joka valvoo yleistä turvallisuutta ja järjestystä”, professori Melander sanoo.
”Vartijat sen sijaan toteuttavat ajallisesti ja paikallisesti rajatuissa tilanteissa järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitotehtäviä, jolloin on syytä huolehtia, että koulutus on riittävää.”
Apulaisprofessori Hyttinen sanoo, että vartijoiden roolista on keskusteltu Suomessa hyvin pitkään.
”Siitä lähtien, kun yksityistäminen alkoi rantautua Suomeen. Peruskysymys liittyy perustuslakiin. Julkista valtaa ja mahdollisuus käyttää voimakeinoja on annettu meillä myös tahoille, joille ei sitä viime aikaisten tapausten valossa pitäisi antaa”, Hyttinen sanoo.
Hyttisen mukaan on selvää, että vartijoiden hyvin lyhyen koulutuksen aikana ei pystytä käymään tarpeeksi juridiikkaa, voimakeinoja eikä mielen hallintaa.
”Alalle tuntuu myös päätyvän ihmisiä, jotka eivät välttämättä ole soveliaita ammattiin”, Hyttinen sanoo.
Poliisi ei sunnuntaina kertonut, onko epäiltyjä otettu kiinni tai kuultu.
”Jos teko olisi erityisen moitittava ja rikosepäily vakavampi, poliisi olisi varmasti ottanut epäillyt kiinni”, apulaisprofessori Hyttinen arvioi.
”Poliisi on ilmeisesti ajatellut, että tapauksessa ei ole esitutkintaa vaarantavia tekijöitä tai että henkilötodisteluun pyrittäisiin vaikuttamaan”, Hyttinen jatkaa.
Jos syyte nostetaan, ja jos vartijat saavat tuomion, heidän edellytyksensä toimia työssään voi hyvinkin olla mennyttä.
Yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain mukaan poliisilaitos voi peruuttaa vartijaksi tai järjestyksenvalvojaksi hyväksymisen kokonaan tai määräajaksi, jos vartija tai järjestyksenvalvoja on lainvoimaisella tuomiolla tuomittu sellaisesta rikoksesta, joka osoittaa hänen olevan sopimaton tehtäväänsä.
Lue lisää: Securitas aloittaa sisäisen selvityksen kuolemantapauksesta
Lue lisää: Poliisi tutkii Ison Omenan tapahtumia kuolemantuottamuksena, nainen kuoli voimankäyttötilanteessa