Poliisiylitarkastaja: Rikos­epäilyissä kyse pikemmin ”rikollisesta mielestä” kuin koulutuksen puutteesta

Poliisihallitus vastasi tiistaina sisäministeri Krista Mikkosen (vihr) viime viikolla tekemään selvityspyyntöön.

Suomessa on Poliisihallituksen mukaan noin 36 400 järjestyksenvalvojaa ja noin 16 800 vartijaa.

10.1. 10:00 | Päivitetty 10.1. 16:20

Poliisihallitus on viime vuonna perunut yhteensä 753 turvallisuusalan lupaa, joista 122 on ollut järjestyksenvalvojien lupia ja 40 vartijan lupia.

Suomessa on Poliisihallituksen mukaan noin 36 400 järjestyksenvalvojaa ja noin 16 800 vartijaa.

Poliisihallitus kertoo tilastoista vastauksessaan sisäministeri Krista Mikkosen (vihr) viime viikolla tekemään selvityspyyntöön. Mikkonen kysyi Poliisihallitukselta, miten poliisi valvoo turvallisuusalan yritysten ja yksittäisten vartijoiden toimintaa.

Lauantaina vartijoiden kiinniottama ihminen kuoli kauppakeskus Isossa Omenassa Espoossa. Poliisi tutkii tapausta kuolemantuottamuksena.

Lisäksi joulun aikaan poliisi tiedotti laajasta pahoinpitelykokonaisuudesta, jossa järjestyksenvalvojia epäillään sekä väkivallasta että useista muista rikoksista. Tutkinnassa on yli 20 epäiltyä rikosta, jotka ajoittuvat toukokuun ja joulukuun 2022 välille.

Lue lisää: Sisä­ministeri Mikkonen: Turvallisuusalalla on vakavia ongelmia

Viime vuonna Poliisihallitus peruutti kaksi turvallisuusalan yrityksen elinkeinolupaa puhtaasti viranomaisen aloitteesta. Vuonna 2021 elinkeinolupia peruttiin puhtaasti viranomaisen aloitteesta yhteensä viisi.

Yksi yritys on lisäksi erityisseurannassa. Sen lupa oli peruuttamisharkinnassa vuonna 2021, mutta elinkeinoluvan annettiin jäädä voimaan. Selvityksessä ei kerrota yritysten nimiä.

Kyse ei ole rikosepäilyistä, sanoo poliisiylitarkastaja Marko Rahikainen. Hänen mukaansa yritykset joutuvat erityisseurantaan pääasiassa talousvaikeuksien vuoksi, eikä kyse voi olla esimerkiksi rikosepäilyistä.

”Tätä yksittäistapausta en edes muista, mutta tiedän varmuudella, että talouteen sen on pakko liittyä”, hän sanoo.

Vuonna 2022 Suomessa oli voimassa yhteensä 942 turvallisuusalan elinkeinolupaa. Lupien määrä on viime vuonna lisääntynyt. Vielä maaliskuussa 2019 lupia oli voimassa 642.

Poliisihallituksen mukaan turvallisuusalan valvonnan suunnitelmallisuudessa on eroja poliisilaitosten välillä.

Joissain poliisilaitoksissa valvonta on hyvinkin suunnitelmallista. Toisissa poliisilaitoksissa valvontatoimet ovat reaktiivisia.

Poliisihallituksen mukaan ”panostus yksityisen turvallisuusalan valvontaan voi olla esimerkiksi työtehtävien priorisoinnin vuoksi jäänyt vähemmälle”.

Poliisi tekee turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijoille eli alan yrityksille toimipaikkatarkastuksia. Viime vuonna poliisilaitokset tekivät tällaisia tarkastuksia 83 kertaa ja edellisvuonna 59 kertaa.

HS:n haastattelemat kansanedustajat ovat vaatineet huomion kiinnittämistä muun muassa järjestyksenvalvojien koulutukseen.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson arvioi tiistaina Twitterissä, että vartijan peruskoulutus on liian lyhyt.

Lue lisää: Kansanedustajat lisäisivät turvallisuus­alan koulutus­vaatimuksia

Lue lisää: Li Andersson: Vartijan perus­koulutuksen 120 oppi­tuntia on liian vähän

Poliisihallituksen tietoon ei ole tullut, että vartijoiden tai järjestyksenvalvojien nykyinen koulutus olisi riittämätön.

Jos olisimme havainneet, että koulutuksessa on puutteita, pidän selvänä, että Poliisihallituksessa olisi ryhdytty toimiin”, Rahikainen sanoo.

Rahikainen sanoo, että esimerkiksi Itä-Uudenmaan poliisin tutkimissa tapauksissa näyttää pikemminkin olevan kyse ”rikollisesta mielestä” ja epäillysti rikollisen toimintatavan omaksumisesta kuin koulutuksen puutteesta.

Rahikainen toivoo alan työnantajilta valpastumista siihen, että henkilöiden sopivuutta alalle tarkasteltaisiin paremmin.

”Jos koulutusta pystytään yksityisen turvallisuusalan toimijoillekin lisäämään ja erityisesti jonkinlaisia pääsyvaatimuksia alalle asettamaan muuallakin kuin työpaikan rekrytoinnissa, olisihan se loistavaa.”

Yleisimmin valvonnassa joudutaan selvityksen mukaan puuttumaan esimerkiksi siihen, ettei vaadittua korttia ole mukana tai se on vanhentunut tai asusteissa on jotakin huomautettavaa.

”Myös eriasteisten esiin tulevien rikosepäilyjen vuoksi toimijoihin joudutaan kohdistamaan erilaisia hallinnollisia toimenpiteitä”, selvityksessä todetaan.

Poliisihallitus ei kuitenkaan vastannut tarkempiin kysymyksiin rikosepäilyistä.

Sisäministeriö kysyi muun muassa, kuinka usein valvonta johtaa rikostutkintaan, kuinka usein vartijat, järjestyksenvalvojat tai yksityisen turvallisuusalan muut toimijat ovat epäiltyinä työhönsä liittyvistä rikoksista ja kuinka usein heidän hyväksymisensä peruuttaminen liittyy työssä tehtyyn rikokseen tai rikosepäilyyn.

Poliisihallituksen mukaan se ei pystynyt annetun aikataulun puitteissa hankkimaan näitä tietoja käytössä olevista järjestelmistään. Rahikaisen mukaan sisäministeriön antama määräpäivä oli maanantai 5. tammikuuta.

Hänen mukaansa poliisi voi mahdollisuuksien mukaan toimittaa ministeriölle lisätietoja, jos sellaisia pyydetään.

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat