Sotiminen ei vaadi vihollisen demonisointia, sanovat sota-asian­tuntijat

Ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps) kirjoitti viime viikolla Facebook-julkaisussaan, että venäläisten sotilaiden demonisointi ja heidän tappamisensa karnevalisointi on välttämätöntä.

Sotatieteiden dosentti ja Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö sekä kenraalimajuri evp ja Suomen rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Jorma Ala-Sankila.

11.1. 2:00 | Päivitetty 11.1. 6:30

HS:n haastattelemat sodankäynnin asiantuntijat eivät pidä tarpeellisena sitä, että sotilas demonisoi vihollistaan.

Sotatieteiden dosentin ja Aleksanteri-instituutin vierailevan tutkijan Ilmari Käihkön mukaan sotilaan on pikemmin hyödyllistä omaksua kylmän ammattimainen suhtautuminen viholliseen.

”Sodasta tulee yksinkertaisesti työtä. Se ei vaadi vihaa ja epäinhimillistämistä. Päinvastoin, jos rintamalla on liian yli-innokkaita ja tunteikkaita sotilaita, he voivat helposti asettaa koko porukan vaaraan.”

”Voi se jollekin psykologisesti toimia, mutta itse pidän sitä vähän arveluttavana”, sanoo kenraalimajuri evp ja Suomen rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Jorma Ala-Sankila.

Ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps) kirjoitti viime viikolla Facebook-julkaisussaan, että venäläisten sotilaiden demonisointi ja heidän tappamisensa karnevalisointi on välttämätöntä.

”Jos venäläisten sotilaiden tappaminen tässä tilanteessa on oikein ja välttämätöntä, myös kaikki, mikä edistää heidän tappamistaan, on oikein ja välttämätöntä. Demonisointi ja tappamisen karnevalisointi on oikein ja välttämätöntä”, Halla-aho kirjoittaa.

Hänen mukaansa ihmiseen rakennettu vahva esto toisen ihmisen tappamista kohtaan on sota-aikana haitallinen.

”Tämä esto pyritään tukahduttamaan riisumalla tapettavalta viholliselta ihmisyys, ts. demonisoimalla hänet tai kuvaamalla hänet rotaksi, torakaksi tai muuksi iljettäväksi eläimeksi”, hän kirjoittaa.

HS kysyi maanantaina mielipidettä Halla-ahon näkemykseen muilta ulkoasiainvaliokunnan jäseniltä. Valiokunnan varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja (sd) sanoi pitävänsä lausuntoa ”mauttomana ja idioottimaisena”. Keskustan Anu Vehviläinen taas sanoi osittain ymmärtävänsä Halla-ahon näkemystä, sillä Venäjä on syyllistynyt niin raakoihin tekoihin Ukrainassa.

Lue lisää: Halla-ahon mukaan venäläisten sotilaiden demonisointi on välttämätöntä – muut ulko­asiain­valiokunnan jäsenet kommentoivat

Lue lisää: Kuinka paljon venäläisiä saa oikein demonisoida? Sofi Oksanen puolustaa ”Jaxuhali”-ammus­lahjoitustaan

Ala-Sankilan mukaan maataan puolustavan sotilaan motivaatio kumpuaa nimenomaan puolustamisesta.

”Siinä kohtaa, jos itsenäiseen maahan hyökätään, saadaan puolustautua ase kädessä. Sota on silloin työtä, mutta en lähtisi mässäilemään tappamisella. Se on niin vakava asia.”

Esimerkiksi Suomessa puolustussotaa käydessä ei Ala-Sankilan mukaan ollut juuri lainkaan ongelmia motivoida miehiä sotimaan. Hän uskoo, että myös Ukrainassa sodan motivaatio tulee maanpuolustamisesta, eikä motivointiin tarvita erikseen vihollisen demonisointia.

”Olen varma, että niin kauan, kuin Ukrainan maaperällä taistellaan, niin ei siellä ole motivointiongelmia.”

Venäjän sotatoimia Ukrainassa ei voi puolustella millään tavoin, Ala-Sankila painottaa.

”Sitä ei pidä yhtään peitellä, mitä Venäjä Ukrainassa tekee. Mutta asioista kannattaa puhua ennemmin niiden oikeilla nimillä, liioittelematta tai nimittelemättä. Vihollinen on vihollinen.”

Sotatieteiden dosentin Ilmari Käihkön mukaan demonisointi on osa sotapropagandaa. Se puree hänen mukaansa paremmin siviiliväestöön kuin rintamalla oleviin sotilaisiin.

”Rintamalinjoilla nähdään vihollinen. Tiedetään, että sadan metrin päässä poterossa istuu samanlainen ihminen, joka kärsii samasta kylmyydestä, nälästä ja pelon tunteesta kuin itsekin”, Käihkö sanoo.

”Ammattimaisuuden hyvä puoli on juuri se, että noudatetaan sodan lakeja. Sitä kautta voidaan elää omien tekojen kanssa sodan jälkeen.”

Halla-aho nostaa Facebook-julkaisussaan esimerkin Väinö Linnan Tuntemattomasta sotilaasta.

”Alikersantti Rokka tiivistää tämän asian vastatessaan kysymykseen, miltä tuntuu ampua ihmistä. ’Mie en tiiä. Mie en oo ampunt ko vihollissii’”, Halla-aho kirjoittaa.

Käihkön mukaan Rokka on itse asiassa varsin hyvä esimerkki, kun pohditaan, miten viholliseen pitää suhtautua. Halla-ahon nostaman sitaatin lisäksi Rokka osoitti toiminnallaan myös asian toisen puolen, Käihkö sanoo.

”Hän kohteli sotavangiksi ottamaansa venäläistä hyvin. Ei Rokalla ollut mitään epäinhimillistämistä tai mitään henkilökohtaista tätä vankia vastaan”, Käihkö sanoo.

Käihkön mukaan sotilaiden ammattimainen suhtautuminen sotimiseen vähentää laittomuuksien todennäköisyyttä.

”Jos vihollinen nähdään rottana tai torakkana, sellainen suhtautuminen voi johtaa ylilyönteihin ja sotarikoksiin. Ammattimaisuuden hyvä puoli on juuri se, että noudatetaan sodan lakeja. Sitä kautta voidaan elää omien tekojen kanssa sodan jälkeen.”

Venäläisten sotilaiden puolelta raakoja sotarikoksia on nähty, Käihkö muistuttaa. Tämän voi nähdä heikentävän Venäjän sotimista, eikä edistävän sitä.

”Se ei strategisella tasolla palvele Venäjän intressejä, koska sen seurauksena lännen tuki Ukrainalle on vain vahvistunut.”

Vainajan käsi pilkisti venäläisten surmaamien ukrainalaissiviilien joukkohaudasta Butšassa Ukrainassa huhtikuussa.

Ukrainan sodan kohdalla asetelma on Käihkön mukaan kansainvälisoikeudellisesti varsin mustavalkoinen: Venäjä on hyökännyt oikeudettomasti Ukrainaan.

Suomessa ei silti kannata muodostaa venäläisistä sotilaista mustavalkoista kuvaa. Tällainen kuva laajenee helposti koskettamaan muitakin venäläisiä, Käihkö sanoo.

”Jos epäinhimillistäminen johtaa siihen, että kaikki venäläiset aletaan näkemään tietyllä tavalla, niin en ole yhtään varma, että se palvelee Suomen intressejä pitkällä aikavälillä.”

Käihkö tarkoittaa sitä, että Venäjä tuskin katoaa Suomen naapurista mihinkään. Jollain aikavälillä naapurin kanssa todennäköisesti on pakko taas tehdä jotain yhteistyötä.

”Mustavalkoisesta ajattelusta on todella vaikea päästä eroon. Venäjän tekemisiä ei tarvitse hyväksyä. Mutta pitäisi ymmärtää, miten venäläiset ajattelevat, jotta voimme tehdä järkeviä päätöksiä.”

Kaikki venäläiset sotilaat eivät tahdo olla rintamalla, Käihkö muistuttaa. Tällaista sotilasta ymmärtämällä voimme hänen mukaansa yrittää paremmin ymmärtää myös Venäjän sisäpolitiikkaa ja esimerkiksi armeijan moraalia.

”Epäinhimillistäminen ei tällaisia pyrkimyksiä edesauta.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat