Häkkänen: ”Turhautuminen Turkin ja Unkarin toimintaan on laaja-alaista”

Naton entinen apulaispääsihteeri on ehdottanut, että 28 Nato-maata voisivat antaa Suomelle ja Ruotsille turvatakuut jo ennen jäsenyyksien hyväksymistä kaikissa maissa.

Kokoomuksen kansanedustaja Antti Häkkänen toimii puolustusvaliokunnan puheenjohtajana.

11.1. 10:45

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Antti Häkkänen (kok) ei pidä kovinkaan realistisena ajatusta siitä, että 28 Nato-maata antaisi Suomelle ja Ruotsille turvatakuut jo ennen Turkin ja Unkarin ratifiointeja.

”En tiedä, kuinka vakavasti tätä on eri paikoissa pohdittu. Mutta Suomellahan on jo aika vahvat turvatakuutkin eri suunnista. Siinä mielessä en näe tässä hetkellistä hädän päivää”, Häkkänen sanoo.

Naton apulaispääsihteerinä ja strategisen ennakoinnin osaston päällikkönä toiminut Stefanie Babst esitti ajatuksen viime viikolla Lännen Median haastattelussa. Hän toivoi, että jäsenyyden jo ratifioineet maat voisivat sopia yhteisesti, että viidennen artiklan mukaiset turvatakuut koskisivat Suomea ja Ruotsia, vaikka jäsenyysprosessi on kesken.

Lue lisää: LM: Naton entinen apulais­­pää­sihteeri ehdottaa, että Suomen ja Ruotsin jäsenyys­prosessia lyhennettäisiin

Babstin ehdotusta kommentoi myös ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) Ylen A-studiossa tiistaina. Hän suhtautui ajatukseen varauksella.

”Totta kai kaikkea voi miettiä, mutta en usko, että tässä tilanteessa siitä on nyt juuri apua. Nyt olisi tärkeä saada se paine Turkkia kohtaan siinä, että Turkki ja Unkari tulevat tähän ratifiointiin”, Haavisto sanoi.

Haavisto sanoi, ettei usko, että asia tulisi vakavasti esille ennen Naton ensi kesän huippukokousta.

Myös Häkkänen pitää ensisijaisena sitä, että hyväksyminen Natoon saadaan normaalilla menettelyllä päätökseen.

”Kärsivällisyys on varmaan nyt tärkeimpiä hyveitä”, hän sanoo.

Häkkänen nostaa esiin, että esimerkiksi Britannia on luvannut turvata Suomea ennen jäsenyyden hyväksymistä. Lisäksi hänen mukaansa Suomi ja Nato-maat ovat ”tosiasiallisesti jo muodostaneet yhteistä solidaarista puolustusyhteisymmärrystä”.

Häkkänen arvioi, että Nato-mailla olisi suuri kynnys käytännössä ohittaa joidenkin maiden veto-oikeus. Häkkänen vertaa tilannetta EU:hun, jossa voi hänen mukaansa havaita jonkinlaista eriytymistä euromaiden ja muiden maiden välillä.

”Jos tulisi tällainen kahden raiteen malli, sillä voisi olla aika pitkäaikaisiakin seurauksia Naton toimintakykyyn.”

Häkkänen toteaa, että Naton historiassa on nähty pitkiäkin neuvotteluprosesseja eri maiden kanssa. Tämän vuoksi hän on luottavainen siihen, että myös Suomen prosessi ratkeaa hyvin, ja hän uskoo muidenkin Nato-maiden ajattelevan näin.

”Kyllähän turhautuminen Turkin ja Unkarin toimintaan on laaja-alaista, mutta pitkäaikaisten Nato-maidenkin historian muisti on siinä mielessä vahva, että kyllä tämä asia tulee ratkeamaan”, Häkkänen sanoo.

”Tietysti uusilla jäsenmaahakijoilla voi yhtäkkiä syntyä tärinä päälle, mutta kyllä ottaisin silti rauhassa. Kyllä tämä asia saadaan ratkeamaan.”

Myös ulkoministeri Haavisto totesi A-studiossa kysyttäessä, että Natossa on laajempaa turhautumista Suomen ja Ruotsin jäsenyyksien viivästymiseen.

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat