Suomen velka­suhde kääntyi laskuun – tässä on selitys

Suomen julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen laski viime vuonna hieman. Se johtui ennen kaikkea tuntuvasta hintojen noususta, joka kasvatti bruttokansantuotetta.

Sdp:n Sanna Marin, kokoomuksen Petteri Orpo, keskustan Annika Saarikko ja vasemmistoliiton Li Andersson väittelivät muun muassa velasta Ilta-Sanomien vaalitentissä tiistaina.

12.1. 2:00 | Päivitetty 12.1. 7:45

Hallituspuolueiden edustajat puolustautuivat tiistaina opposition esittämää arvostelua vastaan viittaamalla siihen, että Suomen velkasuhde laski viime vuonna jo toista vuotta perättäin.

Esimerkiksi vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo kirjoitti Twitterissä, että ”velka saatiin hyvälle lasku-uralle, joka näyttää pysähtyvän asehankintojen vuoksi”. Kokoomus kertoi aiemmin tiistaina tekevänsä velkaantumisesta ja hallituksen löysästä taloudenpidosta välikysymyksen. Saramon mielestä veronkevennyksiä esittävän kokoomuksen välikysymys ei ole uskottava.

Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikon puolestaan sanoi Ilta-Sanomien tentissä, että nykyhallitus on pandemiasta ja Ukrainan sodasta huolimatta ottanut suhteessa vähän velkaa verrattuna vuosien 2011–2015 kokoomusjohtoiseen hallitukseen.

Saramon ja Saarikon huomiot velkasuhteesta pitävät sinänsä paikkansa.

Edellisten kahden vuoden suotuisa kehitys ei kuitenkaan johdu niinkään hallituksen toimista vaan ennen kaikkea hintojen noususta.

Suomen julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen on nyt noin 72 prosenttia. Se on kolme prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuoden 2021 alussa eli ensimmäisen koronavuoden jälkeen.

Sanna Marinin (sd) hallituksen aloittaessa vuoden 2019 lopulla velkasuhde oli noin 65 prosenttia. Siitä on siis tultu ylöspäin seitsemän prosenttiyksikköä. Saarikon mainitsemalla vuosien 2011–2015 hallituskaudella velkasuhde kasvoi selvästi enemmän.

Velkaa on euromääräisesti otettu tällä hallituskaudella yli 35 miljardia euroa, mikä on vieläkin enemmän kuin vuosina 2011–2015. Viime vuosina velan suhde bruttokansantuotteeseen on kuitenkin hieman laskenut, koska bruttokansantuote on kasvanut niin paljon.

Bruttokansantuotetta on osaltaan kohentanut tuotettujen tavaroiden ja palvelujen määrän kasvun, mikä johtuu taloustilanteen ja työllisyyden kohenemisesta.

Suurempi syy bruttokansantuotteen kasvuun on kuitenkin poikkeuksellisen voimakas hintojen nousu eli inflaatio. Kun tavaroiden ja tuotteiden hinnat nousevat, bruttokansantuote kasvaa.

Valtiovarainministeriön tekemän erottelun mukaan pelkkä hintojen nousun alentava vaikutus Suomen velkasuhteeseen oli viime vuonna peräti 4,8 prosenttiyksikköä: ilman hintojen tuntuvaa nousua Suomen velkasuhde ei viime vuonna olisi laskenut hienoisesti vaan noussut selvästi.

Tosiasia siis on, että velanotto on jatkunut reippaana koko kuluvan hallituskauden ajan.

Suuria syitä velanottoon ovat olleet koronapandemia ja Ukrainan sodan vaikutuksiin varautuminen. Hallitus on kuitenkin ohjannut yhteensä yli kymmenen miljardia euroa myös muihin kuin kriiseistä johtuviin menoihin.

Velan suhde bruttokansantuotteeseen on viime vuosina pienentynyt ennen kaikkea siksi, että hintojen voimakas nousu on kasvattanut bruttokansantuotteen nimellistä arvoa.

Velkasuhteen hetkellinen supistuminen ei kerro Suomen julkisen talouden tervehtymisestä. Julkisten menojen ja tulojen pysyvä epäsuhta ei ole poistunut.

Valtiovarainministeriö ennustaa, että julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen kääntyy jälleen tänä vuonna kasvuun ja jatkaa kasvuaan tulevina vuosina.

Ministeriön ennusteessa hintojen nousun alentava vaikutus velkasuhteeseen hiipuu, ja vastaavasti esimerkiksi kasvavat korkomenot nostavat velkasuhdetta. Tänä vuonna valtion korkomenot kohoavat ministeriön arvion mukaan 2,4 miljardiin euroon eli kolminkertaisiksi viime vuoteen verrattuna.

Lue lisää: VM:n uusi arvio: Valtion korkomenot peräti kolminkertaistuvat tänä vuonna

Lue lisää: Kokoomus tekee välikysymyksen julkisen talouden velkaantumisesta

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat