Ruotsi aikoo EU:n puheenjohtaja­maana ajaa lisää pakotteita Venäjää vastaan

EU:lla on mahdollisuus lisätä edelleen esimerkiksi henkilöihin kohdistuvia pakotteita.

Ruotsin ulkoministeri Tobias Billström

11.1. 17:31

Tukholma

Ruotsin ulkoministeri Tobias Billström sanoo pakotteiden olevan yksi parhaista keinoista, joilla EU voi auttaa Ukrainaa voittamaan sodan Venäjän kanssa. Siksi Ruotsi aikoo puheenjohtajakaudellaan ajaa kymmenettä EU-pakotekokonaisuutta.

”EU on valmis pitkään sotaan, ja on ensiarvoisen tärkeää säilyttää tähänastinen yhtenäisyys ja päättäväisyys. Meidän pitää iskeä lujaa Venäjän kykyyn jatkaa hyökkäystä”, Billström sanoi keskiviikkona Tukholmassa, jossa Ruotsi esitteli puheenjohtajakautensa tavoitteita EU-maiden medialle.

Loppuviikosta Ruotsi isännöi myös EU-komissiota, joka on kutsuttu Pohjois-Ruotsin Kiirunaan.

Lue lisää: Versailles ja Prahan linna vaihtuvat messu­halliin – Ruotsin pihi maine näkyy EU-kokous­järjestelyissä

EU:lla on edelleen mahdollisuus lisätä esimerkiksi henkilöpakotteita ja rajoittaa teknisten laitteiden vientiä Venäjälle. Billströmin mukaan olennaista on myös tähänastisten pakotteiden tehokas toimeenpano sekä sen varmistaminen, ettei pakotteita kierretä.

Pakotteista päättäminen on ollut EU:ssa kerta kerralta vaikeampaa, koska ne vaativat EU-maiden yksimielisyyden. Ruotsi ei kuitenkaan aio ajaa puheenjohtajakaudellaan yksimielisyysvaatimuksesta luopumista, koska päätös siitä vaatisi pitkät neuvottelut, ja työlistalla on nyt paljon muutakin.

Ruotsi aloitti tammikuun alussa puolivuotiskautensa EU-puheenjohtajana. Kyseessä on voimanponnistus Ulf Kristerssonin tuoreelle hallitukselle, jossa on paljon ensikertalaisia ministereitä.

Puheenjohtajuuden ehdoton painopiste on Ukraina kaikkine ulottuvuuksineen. EU:n sotilaallinen ja taloudellinen tuki maalle jatkuu, minkä lisäksi Ukraina on hakenut EU-jäsenyyttä.

Ruotsin puolustusministeri Pål Jonson näkee periaatteessa järkeväksi sen, että maat, joilla on käytössään samoja asejärjestelmiä, tekisivät yhteistyötä Ukraina-avussa. Tällä hetkellä keskustelua käydään Euroopassa yleisesti käytössä olevista Leopard-taistelupanssarivaunuista, joita esimerkiksi Puola olisi halukas luovuttamaan Ukrainalle. Se vaatii luvan Saksan hallitukselta.

Billströmin mukaan Ruotsi lisää myös kahdenvälistä apuaan Ukrainalle.

”Ruotsi tukee Ukrainaa niin kauan kuin on tarpeen. Sodan alkamisen jälkeen apu kokonaisuudessaan on ollut 900 miljoonaa euroa”, Billström sanoi.

Suora seuraus Venäjän hyökkäyksestä olivat Suomen ja Ruotsin Nato-hakemukset, joiden keskeneräinen ratifiointi näyttää yhä pahemmin rassaavan maiden päättäjiä.

Tuoreet kommentit Ruotsissa järjestetyssä Sälenin turvallisuuskokouksessa kielivät jonkinasteisesta turhautumisesta Turkkiin ja Unkariin, jotka eivät ole hakemuksia vielä ratifioineet.

Lue lisää: Haaviston mielessä on kaksi aika­ikkunaa ratifioinnille – Niiden jälkeen ”alkaa tulla kysymys, onko Natossa avoimet ovet”

Billströmin mukaan nyt lähestytään hetkeä, jolloin Suomi ja Ruotsi ovat tehneet sen, minkä lupasivat Turkille Naton Madridin huippukokouksen yhteydessä.

”Olemme toteuttaneet asioita ja jatkamme sitä edelleen, mutta emme mene Ruotsin perustuslain asettamien rajojen ja oikeusvaltioperiaatteiden ulkopuolelle”, Billström sanoi.

”Unkari ei puolestaan ole esittänyt mitään vaatimuksia Ruotsin eikä tietääkseni myöskään Suomen hallitukselle. Pääministeri Viktor Orbán sanoi ennen joulua, että parlamentti aloittaa ratifiointiprosessin kokoontuessaan uudelleen joulun jälkeen helmikuussa, ja odotamme tämän lupauksen pitävän.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat