Tutkija ihmettelee perus­suomalaisten torjumista hallitus­kumppanina arvoihin vedoten

Yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass on huolissaan siitä, että osa perussuomalaisten äänestäjistä jättäisi nyt äänestämättä kokonaan. Väitöskirjatutkija Theodora Helimäen mukaan äänestysinto voi jopa kasvaa.

Vihreiden Maria Ohisalo, perussuomalaisten Riikka Purra, Sdp:n puheenjohtaja Sanna Marin, kokoomuksen Petteri Orpo, keskustan Annika Saarikko ja vasemmistoliiton Li Andersson kuvattiin Ilta-Sanomien puheenjohtajatentissä Sanomatalossa tiistaina. Tentissä Marin ja Andersson linjasivat, että Sdp ja vasemmistoliitto eivät voi mennä samaan hallitukseen perussuomalaisten kanssa. Saman sanoi aiemmin Ohisalo.

12.1. 15:20

Sdp, vasemmistoliitto ja vihreät ilmoittivat tällä viikolla, että ne eivät lähde vaalien jälkeen samaan hallituksen perussuomalaisten kanssa.

Politiikan tutkija, yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass Helsingin yliopistosta pitää puolueiden ilmoituksia ongelmallisina.

Hän on huolissaan siitä, että ilmoitukset ohjaisivat äänestäjien valintoja niin, että perussuomalaisia ei äänestettäisi, koska sen hallitusmahdollisuudet näyttävät heikommilta.

”Perussuomalaisten kannattajilla on joko riski, että ei äänestetä ollenkaan tai että vaihdetaan puoluetta”, Wass sanoo.

Perussuomalaisten kannattajat ovat perinteisesti olleet epävarmimpia äänestämään vaaleissa.

Toisaalta esimerkiksi kannatusmittauksia johtava kokoomus, keskusta, kristillisdemokraatit ja Liike Nyt eivät ole kieltäytyneet yhteistyöstä perussuomalaisten kanssa kanssa. MTV-uutisten joulukuun lopussa tekemän kyselyn mukaan perussuomalaiset on noussut kokoomuksen piiripäättäjien suosikiksi seuraavana hallitus­kumppanina.

Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson on sanonut pitävänsä yhteistyötä epätodennäköisenä, mutta ei ole suoraan torjunut ajatusta.

Wassin mukaan puolueiden ilmoitukset itselleen kelpaamattomasta hallituskumppanista kertovat varsin suuresta kulttuurinmuutoksesta. Suomessa on hänen mukaansa perinteisesti arvostettu vaalitulosta paljon ja ajateltu, että sen pohjalta neuvotellaan.

Hanna Wass

”Meillä on painotettu sitä, että asiat ratkaisevat. Ja kun lähdetään tekemään hallitusohjelmaa, siinä nähdään, onko ideologista liimaa”, Wass sanoo.

Wass toivoo, että jos äänestäjille halutaan etukäteen kertoa hallitusvaihtoehdoista, se vietäisiin pidemmälle. Yhden puolueen torjumisen lisäksi puolueet voisivat kertoa myös avoimesti sen, keiden kanssa ne haluaisivat hallitukseen, hän sanoo.

Lue lisää: Kolme puoluetta torjui hallitukseen menon perus­suomalaisten kanssa

Väitöskirjatutkija Theodora Helimäki Helsingin yliopistosta on eri mieltä Wassin kanssa. Hän ei usko, että kolmen puolueen torjumiset vähentäisivät perussuomalaisten kannattajien äänestysintoa.

”Tuskin. Pikemminkin se voi olla heille jopa hyödyksi”, Helimäki arvioi.

Helimäen mukaan tilanne voi lisätä perussuomalaisten intoa äänestää omiaan. Vastakkainasettelu myös sopii puolueen toimintatapaan ja puhetyyliin jo valmiiksi.

Suomessa yleensä harvinaisempi strateginen äänestäminen, johon kuuluu myös mahdollisten hallituskokoonpanojen ennakoiminen, voi lisääntyä, Helimäki sanoo.

”Voi olla, että äänestetään vahvemmin omaa puoluetta tällaisen erotuksen takia.”

Myös Helimäki pitää ilmoituksia poikkeuksellisina, sillä yleensä yhteistyön mahdollisuuksista on Suomessa keskusteltu vasta vaalituloksen jälkeen. Tämä on myös syy sille, miksi puhtaasti strateginen äänestäminen on ollut vaikeaa.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra arvosteli tiistaina puolueita siitä, että ne perustelivat torjumista erilaisilla arvopohjilla. Purran mielestä niiden pitäisi täsmentää, mitkä perussuomalaisten tavoitteet ovat niille kynnyskysymyksiä.

”Purran kysymys on ihan perusteltu. Jos perussuomalaiset olisi valmis tinkimään jostain tai neuvottelemaan, sille ei jää enää oikein tilaa. Tuo oli sen tyyppinen paalutus, josta ei hirveästi voida enää perääntyä”, Wass sanoo.

Sdp, vasemmistoliitto ja vihreät pyrkivät viestimään asiassa omille kannattajilleen, eivät perussuomalaisille, sanoo Wass. Hän kuitenkin nostaa esiin, että kannatusmittausten mukaan suuri osa äänestäjistä jakaa perussuomalaisten arvot.

Hän kysyy, ajatellaanko muissa puolueissa, että puolue edustaa eri arvoja kuin sen kannattajakunta.

”Ei varmaan sellaista viestiä haluta kuitenkaan antaa, että isolla osalla äänestäjistä on arvopohja, jota pidetään epäsuotavana.”

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat