Sari Essayah: Suomen valtion­talous seisoo tai kaatuu sote-menojen mukana

Vanhemmuudesta aiheutuvia kuluja pitäisi tasata työnantajien kesken, sanoo kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah HS:n haastattelussa. Haastattelemme kaikki eduskuntaan viime vaaleissa valittujen puolueiden puheenjohtajat eduskuntavaalien alla.

Sari Essayah on toiminut kristillisdemokraattien puheenjohtajana vuodesta 2015 asti.

23.1. 2:00 | Päivitetty 23.1. 6:30

Suurin suomalaisia uhkaava asia on hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyden horjuminen, sanoo kristillisdemokraattien (kd) puheenjohtaja Sari Essayah.

”Ajattelen, että seuraavalla kaudella joudutaan tekemään ratkaisut hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta”, Essayah sanoo HS:n haastattelussa.

Väestö ikääntyy ja tarvitsee lisää sosiaali- ja terveyspalveluita, mutta valtio on velkaantunut viime vuosina rajusti. Essayah näkee, että valtion korkomenojen kasvu syö mahdollisuuksia käyttää varoja terveydenhoitoon, sosiaalialaan, koulutukseen ja varhaiskasvatukseen.

Näkymä on karu, hän sanoo.

”Talouden ja hyvinvoinnin haasteet ovat ne kiikkulaudan kaksi puolta, jotka on molemmat pakko ottaa huomioon.”

Kristillisdemokraatit tavoittelee julkisen talouden noin yhdeksän miljardin euron rakenteellisen alijäämän korjaamista kahden seuraavan vaalikauden aikana. Lääkkeiksi puolue listaa talouskasvun lisäksi haittaverojen korotukset ja menoleikkaukset. Kd haluaa muun muassa uudistaa asumistukijärjestelmän osana sosiaaliturvauudistusta.

Lue lisää: Valtiovarain­ministeriö ehdottaa kulu­kuuria, joka ”tuntuisi monen suomalaisen arjessa”

Lue lisää: Kristillis­demokraatit esittää ansio­sidonnaisen työttömyys­turvan porrastamista

Haastattelemme eduskuntavaalien alla kaikki eduskuntaan viime vaaleissa valittujen puolueiden puheenjohtajat. Julkaisemme heistä myös henkilökuvat, joissa kerrotaan, millainen kukin on ihmisenä ja johtajana.

Essayahin profiilin voit lukea tästä:

Lue lisää: Tällainen on kristillisdemokraattien Sari Essayah: Kova perehtyjä ja työmyyrä, joka ei ole tehnyt ”äidinmurhaa”

Erityistä huolta Essayah kantaa juuri aloittaneista hyvinvointialueista. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen siirrettiin niille kunnilta vuoden alusta. Hänestä alueet saavat liian vähän rahaa ja vääränlaisin perustein.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvät verotulot ovat siirtyneet kunnilta valtion budjettiin, josta ne jaetaan alueille. Esimerkiksi tänä vuonna hyvinvointialueiden ja Hus-yhtymän rahoitukseen on varattu 20,64 miljardia euroa.

”Se on 25 prosenttia valtion budjetista. Se on niin iso summa, että sen mukanahan meidän valtiontaloutemme seisoo tai kaatuu.”, Essayah sanoo.

Kristillisdemokraatit on laatinut ehdotuksensa siitä, miten hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmää pitäisi korjata.

”Haluan haastaa muita puolueita. Kertokaa nyt hyvänen aika, miten te aiotte tätä asiaa lähteä korjaamaan?”

”Niin sanotussa maakuntien Suomessa pettymys keskustaan on syvä.”

Hyvinvointiin liittyen myös sosiaaliturvan uudistaminen on edessä, Essayah toteaa. Puolue esittää muun muassa uudistusta, jolla lasten saamisesta aiheutuvia kuluja tasattaisiin työnantajien kesken.

”Useimmiten ne ovat äitien työnantajat, jotka maksavat vanhemmuuden kustannuksista.”

Puolueen mielestä kaikkien työnantajien pitäisi maksaa oma osansa vakuutuspohjaiseen kassaan, josta esimerkiksi perhevapaiden kulut sitten maksettaisiin.

Essayahin mukaan tämä ei toisi valtiolle ylimääräisiä kustannuksia, sillä nykyiset kustannukset vain jaettaisiin uudella tavalla. Essayahin mukaan Ruotsissa on käytössä vastaava malli.

Millaiset mahdollisuudet puolueella on edistää näitä tavoitteitaan? Kristillisdemokraateilla on tällä hetkellä viisi kansanedustajaa, ja puolue on istunut oppositiossa kahdeksan viime vuotta.

Kevään eduskuntavaaleissa kristillisdemokraattien tavoite on 8–10 kansanedustajan paikkaa. Vakiintuneen kannattajakunnan lisäksi hän on havainnut liikkuvia äänestäjiä, jotka ovat myös kristillisdemokraattien ulottuvilla.

”Niin sanotussa maakuntien Suomessa pettymys keskustaan on syvä.”

Nykyinen vaalijärjestelmä ei suosi kristillisdemokraattien kaltaisia pieniä puolueita. Pienissä vaalipiireissä niiden on vaikeampaa saada läpi edustajia.

”Vaalitapauudistus on ihan välttämättömyys. Tämä on yksi niistä asioista, että jos pääsisimme hallitusneuvottelupöytään, aivan ehdottomasti haluamme sen sinne”, Essayah sanoo.

”Hallitusohjelman rakenne on se ratkaiseva.”

Hallitusneuvotteluissa on monia liikkuvia osia, ja yksi niistä ovat pienet puolueet. Jos suuremmat eivät saa keskenään enemmistöä aikaan, katse voi kääntyä myös kristillisdemokraatteja kohti.

Essayah ei ainakaan vielä esitä erityisiä kynnyskysymyksiä hallitusyhteistyölle. Hän ei myöskään halua sulkea pois yhtään puoluetta, toisin kuin Sdp, vasemmistoliitto ja vihreät. Ne ovat ilmoittaneet, että eivät lähde hallitukseen perussuomalaisten kanssa.

”Me olemme olleet hyvin erilaisissa koalitioissa mukana. Hallitusohjelman rakenne on kuitenkin se ratkaiseva ja keskeinen.”

Tällä vuosituhannella kristillisdemokraatit on ollut hallituksessa vain yhden kauden, Jyrki Kataisen (kok) kokoamassa niin sanotussa sixpack-hallituksessa ja sitä seuranneessa Alexander Stubbin (kok) hallituksessa.

Kristillisdemokraatit eroaa esimerkiksi perussuomalaisista selvästi siinä, että puolue pitää kehitysyhteistyötä erityisessä arvossa.

Essayahin mukaan suomalaisilta kansalaisjärjestöiltä ei pidä leikata ja Juha Sipilän (kesk) hallituksen vuonna 2015 tekemiä ”nopeita ja äkkivääriä” liikkeitä pitää välttää.

Essayah muistelee, kuinka matkusti tuolloin Jordaniassa suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen vieraana. Hän kehuu järjestöjen tekemää työtä tyttöjen ja naisten voimaannuttamiseksi ja kyläyhteisön kehittymistä.

”Se oli todella upeaa. Ja sitten yhtäkkiä se raha vedettiin pois, millä tätä työtä tehtiin. Se oli aika masentavaa nähdä.”

Kristillisdemokraatit haluaa nostaa kehitysyhteistyövarat 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Viime vuosina osuus on ollut noin 0,4–0,5 prosenttia.

Essayah kuitenkin tarkentaa, että kyse on pitkän aikavälin tavoitteesta.

”Kyllä me ymmärrämme, että talouden tilanne on, mikä on.”

Fakta

Kolme kysymystä Sari Essayahille

1. Jos johtamasi hallitus voisi edistää vain kolmea asiaa, mitä ne olisivat? ”Hyvinvointi erityisesti perheet ja ikäihmiset edellä, talous ja kriisinkestävyys. Tarvitaan terve julkinen talous, jotta suomalainen yhteiskunta pystytään saamaan takaisin raiteilleen ja varmistamaan hyvinvoinnin säilyminen. Kriisinkestävyyteen liittyvät huoltovarmuuskysymykset ja maatalous. Tällä hetkellä on tilanne, että jos mitään ei tehdä, meiltä loppuu suomalainen ruoka lautaselta.”

2. Minkä virheen puolueesi teki viimeksi hallituksessa ollessaan? ”Jos katsoo Kataisen ja Stubbin hallitustaivalta, siinä vaiheessa kun pääministerinvaihdos tapahtui, ehkä olisi ollut syytä kuitenkin pitää ne vaalit silloin. Loppukausi Stubbin hallituksessahan oli ihan kaaosta, hallituspuolueet äänestelivät omia esityksiään vastaan. Itse olin juuri tullut Brysselistä Suomeen. Ei se lopputaival varmaan ollut mitenkään kunniaksi demokratiallekaan.”

3. Mihin laittaisit ylimääräisen miljardin? ”Puolet maatalouteen ja puolet hyvinvointialueille. Jos hyvinvointialueiden rahoitusmallia ei muuteta, monilla hyvinvointialueilla joudutaan heti ensimmäisenä leikkaamaan palveluista.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat