PERUSSUOMALAISET on joidenkin kansanedustajiensa puheiden perusteella ”avoimesti rasistinen puolue”, pääministeri Sanna Marin (sd) sanoi perjantaina politiikan toimittajien tentissä.
Marinin mukaan perussuomalaiset on ”selkeästi ja aidosti ollut myös puheiltaan – kun katsotaan kansanedustajien puheita – avoimesti rasistinen puolue”.
Perussuomalaisten ja sosiaalidemokraattien pesäero tuli selväksi jo aiemmin tällä viikolla. Marin kertoi tiistaina Ilta-Sanomien vaalitentissä, että Sdp ei mahdu samaan hallitukseen perussuomalaisten kanssa.
Lue lisää: Marin: Perussuomalaiset on rasistinen puolue
Pääministeri, Sdp:n puheenjohtaja Sanna Marin kuvattiin perjantaina politiikan toimittajien järjestämässä tentissä.
Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä pitää Marinin väitettä perussuomalaisista rasistisena puolueena ”kovana poliittisena retoriikkana”.
Markku Jokisipilä
Jokisipilän mukaan puolueen aatetta ja poliittista linjaa arvioitaessa on syytä tarkastella puolueen virallisia ohjelmia.
”Eipä sieltä perussuomalaisten ohjelmasta löydy sellaista sisältöä, joka olisi rikoslain tai perustuslain vastaista.”
Jokisipilä on tutkinut perussuomalaisia ja kirjoitti puolueesta viime vuonna kirjan.
Marin perusteli väitettään perussuomalaisten rasistisuudesta muun muassa sillä, että perussuomalaiset haluaa talouspoliittisessa ohjelmassaan rajata sosiaaliturvaa kansalaisuuden perusteella.
Jokisipilän mukaan sosiaaliturvan jakaminen ja sen perusteet ovat kuitenkin verrattain tavallisia poliittisia kysymyksiä.
”Eri valtiot ovat päätyneet sosiaaliturvassa erilaisiin ratkaisuihin ja niistä on voitava käydä poliittista keskustelua.”
Jokisipilä myöntää, että jotkut perussuomalaisen puolueen jäsenet ja kansanedustajat ovat antaneet julkisuudessa rasistisia lausuntoja.
Vuonna 2020 valtakunnansyyttäjä pyysi lupaa asettaa perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää syytteeseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, mutta eduskunta hylkäsi pyynnön. Mäenpää oli rinnastanut täysistunnossa pitämässään puheenvuorossa turvapaikanhakijat ja vieraslajit.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä Jussi Halla-aho ja Sebastian Tynkkynen ovat saaneet tuomiot kansanryhmää vastaan kiihottamisesta.
”Tuomiot ovat objektiivisia tosiasioita. Tarkoittako se, että koko puoluetta voi kutsua rasistiseksi, on eri asia. Lähes kaikissa puolueista löytyy kansanedustajia, joilla on tuomioita. Jos puolueen kansanedustajalla on tuomio esimerkiksi rattijuopumuksesta tai näpistyksestä, se ei mielestäni tee puolueesta rattijuopumuspuoluetta tai näpistyspuoluetta”, Jokisipilä sanoo.
Hän huomauttaa, että puolueen rasistisuus on Suomen lain vastaista.
”Ajatus siitä, että joku suomalainen puolue olisi rasistinen on hyvin erikoinen ja vakava. Puoluelaki edellyttää että sitoutunut perustuslakiin ja kansanvaltaisten periaatteiden noudattamiseen. Jos Suomessa olisi rasistinen puolue, se tarkoittaisi että oikeusministeriö olisi puoluerekisterin ylläpitäjänä epäonnistunut tehtävässään.”
Helsingin yliopiston yliopistonlehtorin Emilia Palosen mielestä keskustelu perussuomalaisen puolueen mahdollisesta rasistisuudesta ja hallituskelpoisuudesta on paikallaan.
Emilia Palonen
”Perussuomalaiset ei ole enää sama puolue kuin vuonna 2015, kun Timo Soini johti puoluetta”, Palonen sanoo.
”Puolue on muuttunut Halla-ahon ja Purran aikana selvästi aiempaa kansallismielisemmäksi. Nationalismi ja uuskonservatismi ovat tulleet aiemman yleispopulistisen linjan tilalle. Maahanmuuttopolitiikka ja kansalaisuuteen liittyvät kysymykset ovat perussuomalaisille hyvin keskeisiä aiheita.”
Palosen mukaan on kiistatonta, että yksittäiset perussuomalaisten kansanedustajat ja puolueen jäsenet ovat esittäneet rasistisia kommentteja, ja siten ”rasismi kietoutuu siihen, mitä koko puolue laajemmin edustaa”. Hänen mukaansa kokonaisen puolueen poliittista linjaa on kuitenkin vaikea tiivistää yhteen sanaan kuten rasismiin.
”Mielestäni on hyvä kysymys, voiko puolue olla samaan aikaan hyvin kansallismielinen ja silti ei lainkaan rasistinen. Esimerkiksi perussuomalaisten esittämä sosiaaliturvan rajaaminen kansalaisuuden perusteella on poikkeuksellista suomalaisessa politiikassa.”
Jokisipilä näkee Marinin lausunnon osana ensi kevään vaalikamppailua. Eduskuntavaalit järjestetään huhtikuun alussa.
”Vaalikamppailu on alkanut ja tällaisilla ulostuloilla luodaan henkeä omiin joukkoihin. Tämä on viestintää myös tulevalle hallituksen muodostajalle, kuka se sitten ikinä onkaan.”
Myös Palonen liittää Marinin lausunnot ensi kevään vaaliasetelmiin. Hänen mukaansa perussuomalaiset on pyrkinyt luomaan itsestään hallituskelpoisen yhteistyökumppanin. Siksi muiden puolueiden suhtautuminen perussuomalaisiin on oleellinen kysymys kevään vaaleissa.
”Oppositiopuolueen linjaukset eivät ole niin olennaisia, mutta nyt kun perussuomalaiset on mahdollisesti muutaman kuukauden päästä hallituspuolue, muiden puolueiden pitää nostaa kissa pöydälle ja ottaa kantaa perussuomalaisiin. Minkälainen puolue se on ja ketkä ovat valmiita hallitukseen heidän kanssa?”
MIELIPIDEMITTAUSTEN mukaan kokoomus on tällä hetkellä suosituin puolue. Ylen tammikuun alussa julkaiseman kyselyn mukaan perussuomalaiset on kirinyt toiseksi suosituimmaksi puolueeksi Sdp:n ohi.
Sdp, vihreät ja vasemmistoliitto ovat kertoneet, etteivät halua samaan hallitukseen perussuomalaisten kanssa. Kokoomus on puolestaan suhtautunut avoimesti hallitusyhteistyöhön perussuomalaisten kanssa.
”Rasismiväitteen voi nähdä myös repliikkinä Orpolle ja hänen linjaukselleen yhteistyöstä perussuomalaisten kanssa. Nyt kaikki kolme punavihreää puoluetta ovat tehneet saman julistuksen, mikä ei varmasti ole sattumaa”, Jokisipilä sanoo.
Palosen mukaan puolueet pyrkivät vaalien alla tekemään tietoisesti linjanvetoja ja luomaan eroja toistensa välille. Kyse on hänen mukaansa myös siitä, että puolue näyttää omalle kannattajakunnalle ”kenen joukoissa seistään”.
Lue lisää: Petteri Orpo kertoo nyt, miksi hän muutti mieltään perussuomalaisista
Jokisipilä rinnastaa vaalien alla tehdyt linjaukset tulevasta hallituspohjasta Ruotsin tilanteeseen.
”Suomen puoluepoliittinen tilanne muistuttaa yhä enemmän Ruotsia. Siellä ruotsidemokraatteja on aktiivisesti pyritty eristämään poliittisesta päätöksenteosta ja yhteistyöstä muiden kanssa.”
Jokisipilän mukaan ehdottomat rajanvedot tulevista hallituskumppaneista rajoittavat poliitikkojen liikkeitä hallitusneuvotteluissa.
”Tällaiset ulostulot jäykistävät poliittista kulttuuria ja parlamentarismia. Se työntää puolueita kohti blokkijärjestelmää, kun mahdollisia yhteistyötahoja on aiempaa vähemmän.”
Palosen mukaan Suomen puoluejärjestelmä ei ole vielä blokkiutumassa, vaikka jotkut puolueet ovat tehneet selvän rajanvedon yhteistyöhön perussuomalaisten kanssa.
”Kyse ei ole vielä selvistä blokeista, koska esimerkiksi kokoomus on valmis toimimaan kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa.”
Lue lisää: Tutkija ihmettelee perussuomalaisten torjumista hallituskumppanina arvoihin vedoten