Onko perussuomalaiset rasistinen puolue? Näin tutkijat kommentoivat

Tutkijoiden mukaan pääministeri Sanna Marinin (sd) ulostulo on osa kevään vaalikamppailua. Tutkija Emilia Palosen mukaan perussuomalaisten jäsenten yksittäisten rasististen lausuntojen kautta ”rasismi kietoutuu siihen, mitä koko puolue laajemmin edustaa”.

Helsingin yliopiston yliopistonlehtori Emilia Palonen ja Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä.

13.1. 18:27 | Päivitetty 13.1. 18:37

PERUSSUOMALAISET on joidenkin kansanedustajiensa puheiden perusteella ”avoimesti rasistinen puolue”, pääministeri Sanna Marin (sd) sanoi perjantaina politiikan toimittajien tentissä.

Marinin mukaan perussuomalaiset on ”selkeästi ja aidosti ollut myös puheiltaan – kun katsotaan kansanedustajien puheita – avoimesti rasistinen puolue”.

Perussuomalaisten ja sosiaalidemokraattien pesäero tuli selväksi jo aiemmin tällä viikolla. Marin kertoi tiistaina Ilta-Sanomien vaalitentissä, että Sdp ei mahdu samaan hallitukseen perussuomalaisten kanssa.

Lue lisää: Marin: Perussuomalaiset on rasistinen puolue

Pääministeri, Sdp:n puheenjohtaja Sanna Marin kuvattiin perjantaina politiikan toimittajien järjestämässä tentissä.

Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä pitää Marinin väitettä perussuomalaisista rasistisena puolueena ”kovana poliittisena retoriikkana”.

Markku Jokisipilä

Jokisipilän mukaan puolueen aatetta ja poliittista linjaa arvioitaessa on syytä tarkastella puolueen virallisia ohjelmia.

”Eipä sieltä perus­suomalaisten ohjelmasta löydy sellaista sisältöä, joka olisi rikoslain tai perustus­lain vastaista.”

Jokisipilä on tutkinut perus­suomalaisia ja kirjoitti puolueesta viime vuonna kirjan.

Lue lisää: Uusi kirja käsittelee perus­suomalaisia ”normaalina poliittisena puolueena” – tutkijan mukaan sekin on ”joillekin ihmisille liikaa”

Marin perusteli väitettään perussuomalaisten rasistisuudesta muun muassa sillä, että perussuomalaiset haluaa talouspoliittisessa ohjelmassaan rajata sosiaaliturvaa kansalaisuuden perusteella.

Jokisipilän mukaan sosiaaliturvan jakaminen ja sen perusteet ovat kuitenkin verrattain tavallisia poliittisia kysymyksiä.

”Eri valtiot ovat päätyneet sosiaaliturvassa erilaisiin ratkaisuihin ja niistä on voitava käydä poliittista keskustelua.”

Jokisipilä myöntää, että jotkut perussuomalaisen puolueen jäsenet ja kansanedustajat ovat antaneet julkisuudessa rasistisia lausuntoja.

Vuonna 2020 valtakunnansyyttäjä pyysi lupaa asettaa perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää syytteeseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, mutta eduskunta hylkäsi pyynnön. Mäenpää oli rinnastanut täysistunnossa pitämässään puheenvuorossa turvapaikanhakijat ja vieraslajit.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä Jussi Halla-aho ja Sebastian Tynkkynen ovat saaneet tuomiot kansanryhmää vastaan kiihottamisesta.

”Tuomiot ovat objektiivisia tosiasioita. Tarkoittako se, että koko puoluetta voi kutsua rasistiseksi, on eri asia. Lähes kaikissa puolueista löytyy kansanedustajia, joilla on tuomioita. Jos puolueen kansanedustajalla on tuomio esimerkiksi rattijuopumuksesta tai näpistyksestä, se ei mielestäni tee puolueesta rattijuopumuspuoluetta tai näpistyspuoluetta”, Jokisipilä sanoo.

Hän huomauttaa, että puolueen rasistisuus on Suomen lain vastaista.

”Ajatus siitä, että joku suomalainen puolue olisi rasistinen on hyvin erikoinen ja vakava. Puoluelaki edellyttää että sitoutunut perustuslakiin ja kansanvaltaisten periaatteiden noudattamiseen. Jos Suomessa olisi rasistinen puolue, se tarkoittaisi että oikeusministeriö olisi puoluerekisterin ylläpitäjänä epäonnistunut tehtävässään.”

Lue lisää: Kirjoituksia maahanmuutosta, islamista ja raiskauksista – tällaisia mielipiteitä hallituskriisin aiheuttanut Jussi Halla-aho on julkaissut vuosien varrella

Lue lisää: Halla-aho kiisti maininneensa Biaudet’n raiskaus­kirjoituksessaan, mutta vanhasta versiosta nimi löytyy – Näin Halla-aho selittää

Helsingin yliopiston yliopistonlehtorin Emilia Palosen mielestä keskustelu perussuomalaisen puolueen mahdollisesta rasistisuudesta ja hallituskelpoisuudesta on paikallaan.

Emilia Palonen

”Perus­suomalaiset ei ole enää sama puolue kuin vuonna 2015, kun Timo Soini johti puoluetta”, Palonen sanoo.

”Puolue on muuttunut Halla-ahon ja Purran aikana selvästi aiempaa kansallis­mielisemmäksi. Nationalismi ja uus­konservatismi ovat tulleet aiemman yleispopulistisen linjan tilalle. Maahan­muutto­politiikka ja kansalaisuuteen liittyvät kysymykset ovat perussuomalaisille hyvin keskeisiä aiheita.”

Palosen mukaan on kiistatonta, että yksittäiset perussuomalaisten kansanedustajat ja puolueen jäsenet ovat esittäneet rasistisia kommentteja, ja siten ”rasismi kietoutuu siihen, mitä koko puolue laajemmin edustaa”. Hänen mukaansa kokonaisen puolueen poliittista linjaa on kuitenkin vaikea tiivistää yhteen sanaan kuten rasismiin.

”Mielestäni on hyvä kysymys, voiko puolue olla samaan aikaan hyvin kansallismielinen ja silti ei lainkaan rasistinen. Esimerkiksi perussuomalaisten esittämä sosiaaliturvan rajaaminen kansalaisuuden perusteella on poikkeuksellista suomalaisessa politiikassa.”

Jokisipilä näkee Marinin lausunnon osana ensi kevään vaalikamppailua. Eduskuntavaalit järjestetään huhtikuun alussa.

”Vaalikamppailu on alkanut ja tällaisilla ulostuloilla luodaan henkeä omiin joukkoihin. Tämä on viestintää myös tulevalle hallituksen muodostajalle, kuka se sitten ikinä onkaan.”

Myös Palonen liittää Marinin lausunnot ensi kevään vaaliasetelmiin. Hänen mukaansa perussuomalaiset on pyrkinyt luomaan itsestään hallituskelpoisen yhteistyökumppanin. Siksi muiden puolueiden suhtautuminen perussuomalaisiin on oleellinen kysymys kevään vaaleissa.

”Oppositiopuolueen linjaukset eivät ole niin olennaisia, mutta nyt kun perussuomalaiset on mahdollisesti muutaman kuukauden päästä hallituspuolue, muiden puolueiden pitää nostaa kissa pöydälle ja ottaa kantaa perussuomalaisiin. Minkälainen puolue se on ja ketkä ovat valmiita hallitukseen heidän kanssa?”

MIELIPIDEMITTAUSTEN mukaan kokoomus on tällä hetkellä suosituin puolue. Ylen tammikuun alussa julkaiseman kyselyn mukaan perussuomalaiset on kirinyt toiseksi suosituimmaksi puolueeksi Sdp:n ohi.

Sdp, vihreät ja vasemmistoliitto ovat kertoneet, etteivät halua samaan hallitukseen perussuomalaisten kanssa. Kokoomus on puolestaan suhtautunut avoimesti hallitusyhteistyöhön perussuomalaisten kanssa.

”Rasismiväitteen voi nähdä myös repliikkinä Orpolle ja hänen linjaukselleen yhteistyöstä perussuomalaisten kanssa. Nyt kaikki kolme punavihreää puoluetta ovat tehneet saman julistuksen, mikä ei varmasti ole sattumaa”, Jokisipilä sanoo.

Palosen mukaan puolueet pyrkivät vaalien alla tekemään tietoisesti linjanvetoja ja luomaan eroja toistensa välille. Kyse on hänen mukaansa myös siitä, että puolue näyttää omalle kannattajakunnalle ”kenen joukoissa seistään”.

Lue lisää: Petteri Orpo kertoo nyt, miksi hän muutti mieltään perus­suomalaisista

Jokisipilä rinnastaa vaalien alla tehdyt linjaukset tulevasta hallituspohjasta Ruotsin tilanteeseen.

”Suomen puoluepoliittinen tilanne muistuttaa yhä enemmän Ruotsia. Siellä ruotsidemokraatteja on aktiivisesti pyritty eristämään poliittisesta päätöksenteosta ja yhteistyöstä muiden kanssa.”

Jokisipilän mukaan ehdottomat rajanvedot tulevista hallituskumppaneista rajoittavat poliitikkojen liikkeitä hallitusneuvotteluissa.

”Tällaiset ulostulot jäykistävät poliittista kulttuuria ja parlamentarismia. Se työntää puolueita kohti blokkijärjestelmää, kun mahdollisia yhteistyötahoja on aiempaa vähemmän.”

Palosen mukaan Suomen puoluejärjestelmä ei ole vielä blokkiutumassa, vaikka jotkut puolueet ovat tehneet selvän rajanvedon yhteistyöhön perussuomalaisten kanssa.

”Kyse ei ole vielä selvistä blokeista, koska esimerkiksi kokoomus on valmis toimimaan kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa.”

Lue lisää: Tutkija ihmettelee perus­suomalaisten torjumista hallitus­kumppanina arvoihin vedoten

Lue lisää: Purra vastaa Marinin kritiikkiin: ”Olen hyvin ylpeä perus­suomalaisesta ihmis­käsityksestä ja arvo­pohjasta”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat