TEM: Työperäinen maahan­muutto voisi ratkaista vain pienen osan sairaan­hoitaja­pulasta

Tällä hetkellä sairaanhoitajista vain kolme prosenttia on ulkomaalaistaustaisia. Ulkomailta tulevat työntekijät voisivat ratkaista vain pienen osan työvoimapulasta, laskee työ- ja elinkeinoministeriö.

Sairaanhoitajista on Suomessa pulaa noin 2000 työntekijän verran.

16.1. 17:33

Työperäisestä maahanmuutosta tuskin on vastaukseksi sairaanhoitajien akuuttiin työvoimapulaan, selviää työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tuoreesta raportista. Sen sijaan lähihoitajien kohdalla laskelmat ovat lupaavampia.

Ministeriö laskee raportissa, millainen kyky eri ammateissa olisi hyödyntää ulkomaista työvoimaa. Laskelmat pohjaavat siihen, kuinka suuri ulkomaisten työntekijöiden osuus on ammateissa nyt ja mitä tapahtuisi, jos rekrytoinnissa ulkomaalaisten työntekijöiden osuus kaksinkertaistettaisiin.

Tällä hetkellä sairaanhoitajista vain kolme prosenttia on ulkomaalaistaustaisia. TEM:n laskujen mukaan ulkomailta tulevat työntekijät voisivat ratkaista vain noin 11 prosenttia sairaanhoitajien työvoimapulasta. Ratkaisua pitäisi ministeriön mukaan hakea enemmän kotimaisesta työvoimasta.

”Pätevöityminen ulkomaisella tutkinnolla ja kielitaidolla on aika pitkän tien päässä. Sen sijaan lähihoitajiksi se onnistuu huomattavasti useammalla”, sanoo erityisasiantuntija Liisa Larja ministeriöstä.

Lue lisää: Migri saa tarkastus­virastolta pyyhkeitä kankeudesta: Hitaat lupa­prosessit vaikeuttavat sote-osaajien tuloa Suomeen

Lähihoitajista noin kahdeksan prosenttia on tällä hetkellä ulkomaalaistaustaisia. Raportin mukaan ulkomailta tuleva työvoima voisi kuitenkin ratkaista 46 prosenttia eli lähes puolet lähihoitajien työvoimapulasta.

”Toki meille tulee muista maista paljon sairaanhoitajia, mutta he päätyvät lopulta lähihoitajiksi. Osaamisvaatimus on tällä hetkellä sellainen, että on vaikeaa työllistyä sairaanhoitajaksi tai se kestää pitkään”, Larja sanoo.

Raportissa ei kuitenkaan oteta kantaa siihen, millaisilla keinoilla valtavia määriä ulkomaalaisia tai suomalaisia saataisiin houkuteltua hoitajiksi. Tätä selvittää sosiaali- ja terveysministeriön alainen erillinen työryhmä.

Lue lisää: Lisää koulutusta ja panostuksia työhyvinvointiin – näin työryhmä helpottaisi pulaa hoitohenkilöstöstä

Muiden alojen, kuten ICT-alan, työvoimapulaan raportti ehdottaa koulutuksen lisäämistä ja ammattisiirtymien helpottamista eli esimerkiksi muunto- ja täydennyskoulutusta.

Larjan mielestä raportin kiinnostavin löydös liittyy kohtaanto-ongelmaan, jota on esimerkiksi rakennusalan avustavilla työntekijöillä, sovellusohjelmoijilla ja pakkaajilla.

”Usein kohtaanto-ongelmasta on puhuttu sillä tavalla, että meillä on ihmisiä väärissä ammateissa tai väärillä alueilla. Mutta meillä itse asiassa on myös sellaisia alueita, että meillä on ihmisiä oikeissa ammateissa ja oikeilla alueilla, mutta siitä huolimatta voi olla todella paljon avoimia työpaikkoja”, Larja sanoo.

Pääosin tällainen tilanne on aloilla, joilla on paljon epätyypillisiä töitä. Työttömät työnhakijat hakevat useimmiten kokoaikaisia ja pitkäkestoisia työsuhteita.

Mitä asialle voitaisiin tehdä? Larjan mukaan työnvälityksen automatisoimista ja esimerkiksi ravintola-alalla ja rakennusalalla rekrytointiosaamista voitaisiin parantaa.

”Loppupeleissä se on tietysti työnantajista kiinni, eihän sitä tavallaan voi heidän puolestaan päättää.”

Ylitarjontaa Suomessa on lukumäärällisesti eniten yleissihteereistä, myyjistä, talonrakentajista, ravintolatyöntekijöistä ja kuorma-auton kuljettajista. Esimerkiksi yleissihteereitä ja myyjiä on kumpiakin koko maassa yli 4 000 työntekijää liikaa.

Larja pitää raporttia tästä näkökulmasta toivoa herättävänä.

”Meillä on joitakin aloja, joilla on pulaa. Mutta toisaalta meillä on myös niitä aloja, joilta resursseja voisi irrottaa pula-aloille”, hän sanoo.

”Olemme hieman ehkä unohtaneet, että meillä on työttömistä työnhakijoista samalla tarjontaa ja meidän pitäisi hyödyntää sitä paremmin.”

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat