Saarikon puheet asunto­velallisten ahdingosta ovat kääntyneet päälaelleen runsaassa viikossa

Valtiovarainministeri puolustaa asuntolainojen korkovähennystä ja vastustaa kotitalouksien velkakattoa päinvastaisilla perusteluilla, HS:n politiikan toimittaja Teemu Muhonen kirjoittaa analyysissaan.

Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko Ilta-Sanomien vaalitentissä viime viikolla.

16.1. 14:47

Valtiovarainministeri, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sanoi sunnuntaina olevansa huolissaan asuntovelallisista suomalaisista. Hän kertoi blogikirjoituksessaan, että on korkojen nousun vuoksi pyytänyt virkamiehiä selvittämään asuntolainojen korkovähennysoikeuden palauttamista.

Saarikon mukaan 3–4 prosentin koroissa ”ei sinänsä ole mitään erityistä”.

”Olen korkojen nousun vaikutuksesta silti perustellusti huolissani. Se, mikä voi taloustieteilijöiden katsantokannasta näyttää kohtuulliselta, voi tavallisen ihmisen arjessa olla ylitsepääsemätöntä, etenkin yhdistettynä muun kustannusten nousun kanssa”, valtiovarainministeri perusteli.

Ei ole yllättävää, että korkojen noustessa nopeasti poliitikko väläyttää asuntovelallisten juuri poistetun verovähennyksen palauttamista.

Saarikon puheet ovat silti räikeässä ristiriidassa hänen toissa viikolla antamiensa lausuntojen kanssa.

HS kysyi Saarikolta vuodenvaihteen jälkeen, miksi hän hautasi asiantuntijoiden esittämän kotitalouksien velkakaton kesällä 2021.

Muun muassa valtiovarainministeriön virkamiehet, Suomen Pankki ja Finanssivalvonta esittivät kotitalouden tuloihin sidottua enimmäismäärää asunto- ja muille lainoille. Tarkoituksena oli estää ylisuuret lainat, jotka ajaisivat korkojen noustessa kotitalouksia ahdinkoon.

Lue lisää: Asiantuntijat yrittivät estää suomalaisten ylisuuret asunto­lainat, mutta Annika Saarikko hautasi esityksen

Suomen Pankki on yhä sitä mieltä, että velkakatto olisi ollut tarpeellinen. Saarikko taas puolustaa päätöstään velkakaton hautaamisesta.

”Nyt korot ovat nousseet, mutta tähän ja korkeampaankin tasoon tulisi kaikkien olla varautuneita. On myös hyvä huomata, että työllisyys on hyvä ja asuntojen hinnat kehittyneet niin, että asuntolainoihin liittyvät riskit ovat vielä pysyneet kohtuullisina”, hän sanoi kirjallisessa vastauksessaan loppiaisena.

Ristiriidan taustalla on poliittinen näkemys.

Valtiovarainministerin tilannearvio näyttää siis kääntyneen päälaelleen runsaassa viikossa. Hän ei ole asuntovelallisten tilanteesta huolissaan, kun puhutaan velkakatosta – mutta hän on huolissaan, kun puhutaan korkovähennysoikeuden palauttamisesta.

Ristiriidan taustalla on luonnollisesti poliittinen näkemys. Saarikko ei halua rajoittaa suomalaisten mahdollisuuksia ottaa asuntolainoja. Hän mieluummin tukisi ahtaalle ajautuvia kotitalouksia verovähennyksillä, jotka heikentävät valtiontaloutta.

”Minun arvoihini liittyy ihmisen oikeus unelmasta omistusasuntoon ja omaan kotiin. Minusta esimerkiksi yksin eläville sen unelman pitää olla jatkossakin mahdollinen”, keskustajohtaja perusteli velkakaton hautaamista Ilta-Sanomien tentissä viime viikolla.

”Perheiden oikeus omaan kotiin on turvattava myös vaikeina aikoina”, hän puolestaan otsikoi blogikirjoituksensa korkovähennys­oikeudesta sunnuntaina.

Saarikon näkemys omistusasunnosta suomalaisille kuuluvana oikeutena ei ole aivan tavanomainen.

Asuntolainojen korkovähennys­oikeutta pienennettiin asteittain kymmenen vuoden ajan, ja se poistui lopullisesti vuodenvaihteessa. Useat muut puolueet ja esimerkiksi taloustieteilijät ovat suhtautuneet vähennysoikeuden palauttamiseen torjuvasti.

”On vaikea ymmärtää, miksi yhteiskunnan varoja käytettäisiin omistusasumisen tukemiseen, kun vuokra-asuntoja on tarjolla. Korkovähennys­oikeuden palauttaminen rasittaisi julkista taloutta, ja siitä hyötyisivät yhteiskunnan hyväosaiset, joilla on varaa ostaa asunto”, sanoi muun muassa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

Korkovähennysoikeuden palauttamista voi pitää aiheellisena, jos Saarikon tavoin katsoo omistusasumisen olevan suomalaisten oikeus.

Verovähennykset tai muut tuet asuntovelallisille kuitenkin kasvattavat entisestään julkista velkaa, josta Saarikkokin sanoo olevansa huolissaan.

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat