EU:n valtiontukiuudistus on menossa Suomen kannalta väärään suuntaan: ”Olemme hyvin huolissamme”

Bryssel

Suomi suhtautuu erittäin kielteisesti EU-komission ehdotukseen, että valtiontukien sääntöjä lievennettäisiin ja niitä voisi antaa myös silloin, kun yritykset investoivat jo tuotantoonsa.

Valtiontuki eli julkisten varojen kanavointi yritysten taloudelliseen toimintaan on EU:ssa paisunut kolmen viime kriisivuoden aikana. Nyt kaavailuissa on jälleen uusi muutos, joka kasvattaisi tukia.

Asetelma näyttää tällä hetkellä siltä, että Ranska on usean muun maan tuella ajamassa aiempaa avokätisempää valtiontukilinjaa. Vastassa on Suomen kaltaisia maita, jotka kannattavat vahvaa kilpailupolitiikkaa ja avoimia EU:n sisämarkkinoita.

Valtiontuki yritysten tuotannollisiin investointeihin on EU:ssa ollut pääsääntöisesti kiellettyä. Sallittuja tukikohteita ovat esimerkiksi tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinnit ja pilottilaitokset.

”Olemme hyvin huolissamme ehdotetuista muutoksista. Erityisesti tuki massa­tuotantoon voisi johtaa sisämarkkinoiden hajoamiseen ja haitalliseen tukikilpailuun”, kirjoittavat ministerit Tuula Haatainen (sd), Mika Lintilä (kesk) ja Annika Saarikko (kesk) vastauksenaan komission varapuheenjohtajalle Margrethe Vestagerille HS:n näkemässä kirjeessä.

Tuotantotuki olisi hallituksen nimissä vastanneiden ministereiden mielestä merkittävä laajennus EU:n tähänastiseen tukipolitiikkaan, eikä sitä pitäisi tehdä ilman perusteellista ja faktoihin perustuvaa analyysia.

Kilpailun vääristyminen on Suomelle yksi syy vastustaa. Toinen syy on se, että Suomella ei ole hirveästi pelimerkkejä, jos syvätaskuisemmat EU-maat alkavat kilvan mättää tukiaisia omille tärkeille aloilleen tai houkutella tuilla esimerkiksi tehdasinvestointeja.

Kriittiset maat, eli Suomi, Tanska, Irlanti, Ruotsi, Hollanti ja Puola, kirjelmöivät jo ennen joulua komissiolle ja ilmaisivat huolensa valtiontukisääntöjen mahdollisesta muutoksesta.

Tukea on tullut muun muassa Unkarista, Kroatiasta ja Romaniasta. Ne ovat vähiten kehittyneitä alueita, joissa valtiontukisäännöt ovat olleet lievempiä. Tämä etu menee, jos muutkin EU-maat saavat antaa tuotantotukea.

Komissio höllensi EU:n valtiontukisääntöjä ensin koronaviruspandemian ja sitten Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamien taloudellisten seurausten takia.

Nyt valtiontukiremonttia tehdään sillä perusteella, että EU:n täytyy pysyä kilpailu­kykyisenä, kun muutkin maat, eli lähinnä Yhdysvallat ja Kiina, tukevat omaa teollisuuttaan.

Tuorein paine tuli Yhdysvaltain ilmastolainsäädännöstä eli Inflation Reduction Actista. Kyseinen IRA-kokonaisuus vetää rajusti kotiin päin ja tukee ja suojelee Yhdysvaltain maaperällä tapahtuvaa tuotantoa. Se saattaa vetää Yhdysvaltoihin investointeja, jotka muuten olisivat sijoittuneet Eurooppaan.

Euroopassa tuli hätä käteen erityisesti autoteollisuuden takia. Se on murroksessa, keskellä sähköistymistä ja vihreää siirtymää. Isot EU-maat Ranska ja Saksa eivät halua sen tehtaiden, alihankkijoiden ja työpaikkojen siirtyvän pois Euroopasta, mistä on jo havaittu merkkejä.

Lisäksi EU:ssa on käynnissä kova keskustelu, miten irtaudutaan haitallisista riippuvuuksista EU:n ulkopuolisiin maihin, etenkin Kiinaan. Osa maista näkee tuotannon kotiuttamisen olevan mahdollista nimenomaan valtiontukien avulla.

Komission varapuheenjohtaja Vestager lähetti jäsenmaille kirjeen, jossa hän ehdottaa tukisääntöjen yksinkertaistamisen ohella juuri Suomen kavahtamaa uudistusta: uutta tuotantotukea ”vihreille investoinneille strategisilla sektoreilla”, mitä voisi antaa myös verohuojennusten avulla.

Vestagerin mukaan tuki olisi määräaikaista eikä sitä voisi antaa mielin määrin.

Komissio on lisäksi suunnittelemassa erillistä ”suvereniteettirahastoa”, joka auttaisi niitä maita, joilla ei ole samanlaista taloudellista mahdollisuutta tukeen kuin esimerkiksi isoilla mailla.

Suomen ministerit kuittaavat rahastoehdotuksen toteamalla kirjeessään, että EU:lla on olemassa olevaa rahoitusta riittämiin esimerkiksi pandemian jälkeen päätetyssä elpymis- ja palautumistukivälineessä. Uuden rahan työntäminen markkinoille voisi suomalaisarvion mukaan kiihdyttää Euroopan inflaatiota.

Sisämarkkinoiden toimivuuden takia EU:n komissio vartioi, millaisia valtiontukia saa antaa. Lähtökohtaisesti tuki on kiellettyä, jos se on esimerkiksi valikoivaa eikä kohtele kaikkia yrityksiä samalla tavoin tai jos se vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua.

Käytännössä komissio on sallinut tukia muun muassa tutkimus- ja kehitystoimintaan, innovaatioihin, ympäristönsuojeluun, ilmastonmuutoksen torjunnan edistämiseen ja pk-yrityksille. Komissio sallii myös aluepolitiikan nimissä tukia yritysten tuotannollisiin investointeihin vähiten kehittyneillä alueilla.

Lisäksi EU sallii tietyin ehdoin valtiontuen ”Euroopan yhteistä etua koskeville tärkeille hankkeille” eli rajat ylittäville IPCEI-projekteille, joita on muun muassa akku­teollisuudessa ja vedyssä.

Niissäkään ei silti ole saanut tukea tuotantolaitosten rakentamista tai massatuotanto­vaihetta.

Komission aiempi tiukka linja lieventyi koronaviruspandemian aiheuttaman kriisin takia. EU:ta olisi uhannut konkurssiaalto ja massatyöttömyys, jos maat eivät olisi tukeneet yrityksiään, ja niin komissio maaliskuussa 2020 ”joustavoitti” valtiontuki­säännöksiä hieman yli kahden vuoden ajaksi.

Kaupallinen neuvos Olli Hyvärinen työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo, että vuosina 2020–2021 yrityksille tosiasiallisesti myönnetyt tuet koronan haitallisten talous­vaikutusten lieventämiseen olivat 940 miljardia euroa.

Sitten Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, ja sodan takia komissio joustavoitti valtiontuki­sääntöjä toistamiseen. Jäsenmaat ovat voineet korvata yrityksille muun muassa pakotteiden aiheuttamia tappioita ja energian kallistumisesta tulleita kustannuksia.

Vestager arvioi jäsenmaille laittamassaan kirjeessä, että tätä tukea jäsenmaat ovat hyväksyttäneet ennalta 672 miljardia euroa.

Olli Hyvärisen mukaan summaa ei voi verrata koronatukien määrään, koska se kuvastaa vasta jäsenvaltioiden komissiolle ilmoittamaa alustavaa tukibudjettia. Suurin osa summasta on lisäksi lainoja ja takauksia, ei suoraa tukea koronatuen tavoin.

Normaalioloissa koronatuet ja sodan takia annetut tuet eivät olisi olleet sallittua valtiontukea. EU ei aiemmin ole hyväksynyt esimerkiksi tukea yritysten käyttöpääoman pönkittämiseen tässä laajuudessa, saati sähkön ja kaasun hinnan nousun korvaamista.

”Sääntöjä on kevennetty kriisien aikana huomattavasti. Se on välttämätöntä, mutta samalla on ollut riskinä, että tukivaihde jää päälle ja sisämarkkinoilla kilpailu vääristyy”, Olli Hyvärinen sanoo.