Sävyisä porvari

Eduskuntavaaleissa puolueiden puheenjohtajat ovat myös ehdokkaita pääministeriksi tai vähintään ministeriksi. HS julkaisee vaalien alla juttusarjan, jossa kuvaamme, millainen kukin puheenjohtaja on johtajana ja ihmisenä. Julkaisemme profiilit puheenjohtajien haastattelujen yhteydessä.


21.1. 2:00 | Päivitetty 21.1. 9:39

”Mukava.”

Näin aloittavat kuvailunsa kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orposta, 53, lähes kaikki, joilta HS on pyytänyt arviota siitä, millainen ihminen ja johtaja Orpo on.

HS aloittaa eduskuntavaalien alla sarjan, jossa piirretään henkilökuva jokaisen viime vaaleissa eduskuntaan valitun puolueen puheenjohtajasta. Julkaisemme profiilit puheenjohtajista tehtyjen uutishaastatteluiden yhteydessä.

Orpon haastattelun voi lukea tästä:

Lue lisää: Petteri Orpo vaatii perus­suomalaisia kertomaan, mistä he leikkaisivat

Orposta puhuttaessa moni käyttää myös sanaa tavallinen, mikäli moninkertaisesta ministeristä niin ylipäätään voi sanoa.

Joidenkin mielestä on jopa ihme, että niin sävyisä ihminen on pärjännyt politiikassa niin hyvin kuin Orpo on.

Orpo on toiminut kokoomuksen puheenjohtajana vuodesta 2016.

Petteri Orpo valittiin kokoomuksen puheenjohtajaksi puoluekokouksessa Lappeenrannassa 2016.

Politiikka on ollut Orpon työ siitä lähtien, kun hän aloitti Varsinais-Suomen kokoomuksen toiminnanjohtajana vuonna 1998.

Opiskelija-aikana hän tajusi, että asioiden ajaminen vaatii valtaisaa halua päästä valtaan ja myös kovuutta. Vallanhalua hänellä riittää ja kovuuttakin, jos kokoomus sitä vaatii.

Kokoomus ei ollut vaikea valinta. Isä sai kokoomuksen kultaisen ansiomerkin vuonna 2000, isoisä 1951. Aivan kuin Orpo olisi syntynyt siisti, sininen kokoomuspuku päällään.

HS:n haastattelemista ihmisistä yksikään ei osaa kuvitella, että Orpon kaapista voisi löytyä edes pientä luurankoa. Havaittu pahe on joskus otettu kevyt känni.

Televisiotenteissä Orpo joutuu aika ajoin heikoille, kun vastassa on esimerkiksi vähemmän kiltti pääministeri Sanna Marin (sd), joka odottaa haukkana Orpon varomatonta hetkeä. Usein niitä löytyy. Marin syöksyy, ja Orpo saa iskun.

Orpo selviää tilanteista usein rauhallisuudellaan, mutta ei aina. Rauhallisuus toki saattaa purra aikana, jolloin koko maailma on sekaisin ja täynnä aggressiota.

Sdp:n puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin tylytti kokoomuksen Petteri Orpoa politiikan toimittajien tentissä 13. tammikuuta.

Lue lisää: Marin ja Saarikko tylyttivät Petteri Orpoa Ylen A-talkissa – tällä voi olla laajemmatkin vaikutukset

Orpoa ei kuvailla suureksi poliittiseksi ajattelijaksi, jonka jokainen lause olisi suunniteltu. Hänen suustaan pääseekin joskus lauseita, joihin kilpailijoiden on helppo iskeä kiinni.

Joulukuussa hän erehtyi pohdiskelemaan puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk) isyysloman ajankohdan järkevyyttä.

Lue lisää: Petteri Orpo sanoo ottaneensa oppia Kaikkosen isyysvapaan kummastelusta nousseesta kohusta

Heikostihan siinä kävi, vaikka pohjimmiltaan Orpo on todennäköisesti kokoomuksen isyyslomasiiven vankimpia tukipilareita. Aika ajoin konservatiivikokoomuslaiset ovat epäilleet Orpon sairastavan piilodemarisuutta, mutta nämä puheet ovat oppositiokaudella hälvenneet.

Orpoa kutsutaan hyväksi kuuntelijaksi, joka saa muut pelaamaan lopulta tahtonsa mukaisesti. Hän johtaa keskustelemalla, ei jyräämällä tai huutamalla. Hän on pragmaatikko, ei ideologi.

”Enemmänkin tiimijohtaja, kuunteleva ja harkitseva, mutta sitten kun päätökset on tehty, pitää alkaa tapahtua”, Orpo kuvailee itseään johtajana.

Keskusteleva tyyli on luultavasti keskeinen syy, miksi hän on saanut pitää puheenjohtajapestinsä.

Orpon puheessa kuuluu myös vielä häntäkin tiukemmin veronalennuksia ja mittavia leikkauslistoja vaativien ääni. Näitä ovat esimerkiksi Orpon seuraajaksi veikkaillut Elina Valtonen ja Antti Häkkänen.

Muutama vuosi sitten Orpoa haukuttiin heikkoudesta.

Eduskuntavaalit 2019 menivät poskelleen: kannatusmittausten perusteella vielä kolme kuukautta ennen vaaleja kokoomuksen kannatus oli varsin lähellä gallupjohtaja Sdp:tä ja perussuomalaisten kannatuksen ennakoitiin jäävän noin kymmeneen prosenttiin.

Kokoomus jäi kolmanneksi. ”Ihminen ei ole desimaali”, oli Orpon kohtalokas lausahdus tuolloin vaalituloksen kannalta keskeisessä hoitajamitoituskeskustelussa.

Puheenjohtaja Petteri Orpo kuvattiin kokoomuksen vaalivalvojaisissa Club Capitalissa Helsingissä edellisten eduskuntavaalien jälkeen huhtikuussa 2019.

Vuosina 2020 ja 2021 varsin yleinen arvio oli, että Orpo on liian lepsu johtamaan kokoomusta, koska puolueen kannatus laski.

Pian eduskuntaan ilmaantui terhakas, vihaista oppositiopoliitikkoa näyttelevä Orpo, joka yritti ampua alas kaiken, mitä hallitus teki. ”Kukas tuo on?” kyselivät tuttavatkin. Kovin koviskausi loppui lyhyeen, vaikka hyvin kokoomus lopulta on löytänyt oppositioroolinsa.

Orpon tilanne voisi olla tukala, jos kuntavaalit 2021 ja aluevaalit 2022 eivät olisi menneet hyvin. Puolueen kannatus on pysynyt pitkään korkealla.

Nyt vaalikentillä nähdään taas huolestuneena velkaan ja veroihin suhtautuva Orpo, josta harva ainakaan haluaa sanoa mitään pahaa.

Oikaisu 21.1. kello 8.18 ja 9.40: Orpo on 53-vuotias, ei 55-vuotias. Kirjoituksesta poistettiin vertailu muiden puheenjohtajien kausien pituuksiin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat