Ruokaviraston luottamusmiehet syyttävät maa- ja metsätalousministeriötä lihantuottajien piilotukemisesta. Lihantarkastusmaksut olivat viime vuonna noin kolme miljoonaa euroa alijäämäisiä. Ministeriö ei ole antanut korottaa hintoja niiden todellisten kulujen tasolle.
Talousvaikeuksissa painiva Ruokavirasto on toistuvasti pyytänyt maa- ja metsätalousministeriöltä lisärahoitusta toiminnan kulujen kattamiseen. Ruokavirasto muun muassa valvoo ja tutkii elintarvikkeiden turvallisuutta ja laatua sekä eläinten ja kasvien terveyttä. Lisäksi virasto ylläpitää erilaisia tietojärjestelmiä, kuten maataloustukijärjestelmää ja koirarekisteriä.
Ruokaviraston toiminta on ollut alijäämäistä siitä lähtien kun virasto perustettiin vuonna 2019. Yhtenä keinona alijäämän kattamiseen viraston henkilöstö on ehdottanut teurastamoiden lihantarkastusmaksuja korottamista, jotta tulot vastaisivat niiden tuottamisesta aiheutuvia kuluja. Ministeriö on torjunut pyynnön.
Lihantarkastusmaksu tarkoittaa teurastamoiden tarkastusmaksuja eli teurastamoilla tehtävän elävien eläinten, teurastamon hygienian sekä kylmävarastojen tarkastamisen kuluja. Maksu määräytyy siihen käytettyjen työtuntien perusteella.
Sen korottaminen kulujen tasolle nostaisi lihakilon hintaa kuluttajalle 0,2 sentillä, arvioivat Ruokaviraston pääluottamusmiehet vuonna 2020 kirjeessään tuolloiselle maa- ja metsätalousministerille Jari Lepälle (kesk). Pääluottamusmiesten mukaan summa olisi hyvin vähäinen.
Leppä kuitenkin tyrmäsi ehdotuksen. Leppä kirjoitti vastauksessaan, että Ruokaviraston haasteellinen taloustilanne on hyvin hänen tiedossaan, mutta muutosta ei ole tulossa.
”Tilanteessa, jossa maatalouden kannattavuus on heikko, en näe kuitenkaan mahdollisena lisätä sektorin kustannusrasitetta edes vähäisessä määrin”, hän kirjoitti vastauksessaan.
Leppä viittasi hallitusohjelmaan, johon on kirjattu, ettei lainsäädännöllisin toimin voi aiheuttaa maatalousyrittäjille lisäkustannuksia ilman kompensaatiota.
Valtion palveluiden hintojen muodostumista säätelee maksuperustelaki, joka määrää virastoja myymään omakustannushintaan julkishallinnollisia palveluitaan, joihin lihantarkastuksetkin kuuluvat. Nyt virasto myy palvelun kuluja halvemmalla ja alijäämää rahoitetaan viraston toimintamenoista. Ruokavirasto ei voi nostaa lihantarkastusmaksuja ilman maa- ja metsätalousministeriön hyväksyntää.
Aihe on herättänyt myös poliittista keskustelua. Vasemmistoliitto sanoi tilanteen vaikuttavan lainvastaiselta ja teki asiasta kirjallisen kysymyksen tammikuun lopulla.
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk) vastasi kysymykseen kuten edeltäjänsäkin. Ministeriö on tietoinen Ruokaviraston tiukasta taloustilanteesta, mutta samaan aikaan huolta aiheuttaa maataloustuotannon pitkään jatkunut heikko kannattavuus, vuoden 2021 kasvukauden heikko sato sekä Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset, Kurvinen kirjoitti vastauksessaan. Kurvinen vetoaa samaan hallitusohjelman kirjaukseen, jossa todetaan, ettei maatalousyrittäjille tule aiheuttaa lisäkustannuksia.
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk)
Ruokaviraston henkilöstön keskuudessa pelätään, että rahapula johtaa tulevaisuudessa toiminnan heikkenemiseen ja työpaikkojen karsimiseen.
Erityisesti huolta on aiheuttanut se, että Ruokaviraston työntekijöiden töiden määrä on lisääntynyt, koska eläköityvien tilalle ei ole aina voitu palkata uusia työntekijöitä ja nyt päällä oleva rekrytointikielto estää määräaikaisten työsuhteiden jatkamisen, kertoo Ruokaviraston laboratorioinsinööri ja JHL:n varapääluottamusmies Mira Kankare.
Samaan aikaan henkilöstön edustajien mukaan tehtäviä on tullut lisää esimerkiksi huoltovarmuuteen liittyvissä asioissa.
Henkilöstöpula lisää Kankareen mukaan muun muassa riskejä elintarviketurvallisuudessa sekä eläintautien leviämisessä. Hänen mukaansa tilanne on myös kuormittanut henkilöstöä merkittävästi. Viime vuonna työsuojeluvaltuutettujen teettämässä kyselyssä kyselyssä joka toinen Ruokaviraston työntekijä koki, että töiden kasautuminen ja aikapaine aiheuttaa heille vaaraa tai haittaa.
Ruokaviraston luottamusmiehet JHL:stä, ammattiliitto Prosta sekä Jukosta ovat tehneet tehneet oikeuskanslerille kantelun maa- ja metsätalousministeriön toiminnasta liittyen Ruokaviraston maksullisten palveluiden hinnoitteluun.
Ruokaviraston johtaja Antti-Jussi Oikarinen vahvistaa, että palveluista saadut maksut eivät ole vastanneet kustannuksia. Kaikista maksullisista toiminnoista virasto ei kuitenkaan päätä itse, vaan niistä päättää maa- ja metsätalousministeriö.
”Huolemme budjetin tasapainottamisesta, taloushaasteista ovat ilmeisiä. Pyrkimys kaikkien maksullisen toiminnan suoritteiden kustannusvastaavuuteen on yhteinen. En osaa kuitenkaan lähteä tarkemmin kommentoimaan toisen toimijan toimivallallaan tekemien ratkaisujen perusteita”, Oikarinen vastaa sähköpostilla.
Hänen mukaansa viraston suurimmat taloushuolet liittyvät tietojärjestelmien ylläpitomenoihin, joita tehdään myös muiden käyttäjien tarpeisiin.
Ministeri Kurvinen ei vastannut HS:n haastattelupyyntöön.
Suomessa on 15 suurta teurastamoa, joista suurimpia ovat Atria, HK Scan ja Snellman.
