Opetusministeri Andersson: Vieraskielisten heikot oppimis­tulokset ovat olleet odotettavissa

Perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran mukaan yksi syy oppimistulosten laskulle on ”oppilasaineksen” muutos. Anderssonin mukaan Purra syyllistää kommentillaan maahanmuuttajataustaisia lapsia.

Opetusministeri Li Andersson (vas) vaatii kouluihin lisää rahaa.

17.1. 15:54 | Päivitetty 17.1. 16:20

Opetusministeri Li Andersson (vas) sanoo, että tiedot S2-oppilaiden heikoista kirjoitustaidoista eivät tulleet yllätyksenä.

”Se on ollut tiedossa, että emme ole riittävän hyviä tukemaan vieraskielisiä oppilaita”, Andersson sanoo.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tiistaina julkaistun tutkimuksen mukaan S2-oppilaat eli suomea toisena kielenä opiskelevat lapset jäävät muista jälkeen. Erot koulujen välillä kasvavat, ja etenkin oppilaiden kirjoitustaidossa on huolestuttavan isoja.

Lue lisää: ”S2-pojat” aiheuttavat suurta huolta – Näin kirjoitus­taito jakaa lapset eri kasteihin

Ryhmän sisällä on eroja: osa S2-oppilaista pärjää keskiarvoa paremmin. Kirjoitustaidon suhteen kuitenkin kaikkein heikoimmin pärjäävät S2-oppimäärän pojat.

Joissakin kouluissa S2-oppilaat eivät kolmannen luokan alussa yltäneet edes sille tasolle, jolla osa heidän luokkatovereistaan aloitti koulunkäynnin. Osaamisen kehittyminen oli keskiarvoa heikompaa niissä kouluissa, joissa suomea tai ruotsia toisena kielenä opiskelevia oppilaita oli yli 5,3 prosenttia.

Tutkimustulos on yhteydessä alueiden eriytymiseen. Karvin projektipäällikön Annette Ukkolan mukaan S2-oppilaita asuu eniten sellaisilla alueilla, joilla koko väestön sosioekonominen asema on keskimääräistä heikompi.

Valtion täytyy tasata tilannetta tasa-arvorahoituksen avulla, ministeri Andersson sanoo. Tasa-arvoraha on valtion maksama avustus, jonka tarkoitus on tasata eroja ja vahvistaa opetusta niissä kouluissa ja päiväkodeissa, joissa on eniten ongelmia.

”Se on tutkitusti tärkeä väline oppimiserojen tasaamiseen, erityisesti tilanteissa, joissa eriytyminen on olemassa oleva tosiasia.”

Tällä hallituskaudella tasa-arvoraha on vakiinnutettu lainsäädäntöön. Vuosille 2022–2023 tasa-arvorahaan on varattu yhteensä 90,4 miljoonaa euroa.

”Tällä kaudella on jaettu historiallinen määrä tasa-arvorahaa kouluille, ja pidän erittäin tärkeänä, että tämä linja jatkuu. Lisäksi meidän pitäisi saada nykyistä suurempi pysyvä rahoitusosuus tasa-arvorahan kohdalle budjettiin, koska se mahdollistaisi pitkäjänteisemmän työn kouluissa.”

Segregaatio eli alueiden eriytyminen sosioekonomisten tekijöiden perusteella on asia, jonka hillitseminen pitkälti kuntien vastuulla. Kunnat voivat kaavoituksella sekoittaa asuntorakentamista niin, että esimerkiksi kaupungin vuokra-asunnot eivät keskity vain harvoille alueille.

Lisäksi koulujen eriytymistä voi yrittää ehkäistä muuttamalla oppilaaksiottoalueita.

”Eri kunnissa on erilaisia keinoja. Helsingissä on esimerkiksi kehitetty lähiöitä ja investoitu niihin. Joissakin kunnissa taas oppilaita on pyritty ohjaamaan eri kouluihin esimerkiksi niin, että yhdelle alueelle kuuluu kolme eri lähikoulua.”

Anderssonin mukaan painotetun opetuksen roolia on syytä tarkastella.

”Tutkijat ovat nostaneet esiin, että se on eriytymistä lisäävä tekijä.”

Jotta painotettu opetus ei lisäisi eriarvoisuutta koulun sisällä, se voitaisiin Anderssonin mukaan järjestää esimerkiksi niin, että painotetussa opetuksessa olevat oppilaat sekoitettaisiin eri luokille.

Anderssonin mukaan on myös tärkeää, että S2-opetukseen ei laiteta automaattisesti kaikkia maahanmuuttajataustaisia oppilaita, vaan vain ne oppilaat, joilla todella on kielitaidossa ongelmia.

”Aina käytännön ratkaisut kouluissa eivät ole vastanneet tätä periaatetta.”

Oppimistulosten lasku on noussut viime aikoina vahvasti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Viime viikolla julkaistiin opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) raportti, jonka mukaan oppimistulokset ovat Suomessa laskeneet kansainvälisesti vertailtuna poikkeuksellisen nopeasti. Raportin mukaan on epäselvää, mistä tulosten lasku johtuu.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kommentoi Twitterissä, että yksi syy oppimistulosten laskuun on ”oppilasaineksen” muutos, millä hän viittasi erityisesti maahanmuuttajiin.

Andersson sanoo, että Purra syyllistää kommentillaan maahanmuuttajataustaisia lapsia.

”Varsin erikoinen tapa nähdä asia niin, että osa lapsista olisi vääränlaisia.”

Anderssonin mukaan on näyttöä siitä, että oppimistuloksissa korostuu yleisesti oppilaiden sosioekonominen asema.

”Jos on matalasti koulutetut vanhemmat tai perheitä, joissa ei lueta, nämä tekijät korostuvat yhä vahvemmin. Eli suomalainen koulu ei pysty yhtä hyvin kuin joskus aiemmin tasoittamaan oppilaiden perhetaustasta johtuvia eroja. Tätä asiaa ei voi tarkastella maahanmuutto-ongelmana.”

Mitä Anderssonin mukaan sitten pitäisi tehdä, että S2-oppilaat pidetään aiempaa paremmin muiden oppilaiden kehityksessä mukana?

Opetusministerin mukaan ongelma vaatii lisää veronmaksajien rahaa.

”Tarvitaan enemmän resursseja S2-opetukseen. Pitää myös käydä läpi, tuetaanko ja koulutetaanko S2-opettajia tarpeeksi. Varhaiskasvatuksessa pitää edistää lukutaitoa nykyistä enemmän.”

Anderssonin mukaan tuoreissa tutkimustuloksissa näkyy se, että koulutuksesta on leikattu. OKM:n raportin mukaan vuonna 1990 koulutuksen julkiset kulutusmenot olivat 4,6 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vuonna 2020 vastaava luku oli 4,4 prosenttia.

Samaan aikaan yhteiskunta on eriarvoistunut ja oppilaiden ongelmat ovat muuttuneet entistä monimutkaisemmiksi, Andersson sanoo.

”Emme me tällaisessa tilanteessa voi olla yllättyneitä siitä, että oppilaat eivät pääse parempiin oppimistuloksiin.”

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat