Yhdys­valtalais­asian­tuntija: Turkki tuskin saa hävittäjiä, jos Nato-viivytys ei lopu

Yhdysvaltalaiset asiantuntijat pitävät toistaiseksi vaikeana arvioida, voisiko F-16-hävittäjäkauppa Turkkiin saada tukea Yhdysvaltojen kongressissa.

Yhdysvaltojen ulkoministeri Antony Blinken ja Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu tapasivat toukokuussa 2022 YK:n päämajassa New Yorkissa.

18.1. 18:28

Ei ole mitenkään mahdollista, että F-16-koneita tarjottaisiin Turkille, jos se jatkaisi Ruotsin ja Suomen [Nato-jäsenyyksien] torjumista.”

Näin uskoo yhdys­valtalais­asian­tuntija Max Bergmann.

Bergmann toimii Eurooppa-ohjelman johtajana yhdysvaltalaisessa Center for Strategic and International Studies -ajatushautomossa (CSIS).

Aiemmin urallaan hän on työskennellyt muun muassa eri tehtävissä Yhdysvaltojen ulkoministeriön palveluksessa.

Bergmann muistuttaa, että vaikka Yhdysvaltojen kongressi hyväksyisi Turkin toivoman hävittäjien myynnin, ei asekaupan hyväksyminen vielä tarkoita järjestelmän toimitusta. Toimitus kestää usein kauan ja se voidaan pysäyttää milloin tahansa.

Vipuvarsi on siis laajasti Yhdysvaltojen käytettävissä.

Max Bergmann

Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu vierailee keskiviikkona Yhdysvalloissa ulkoministeri Antony Blinkenin vieraana. Ministerit tapaavat illalla Suomen aikaa.

Korkean tason vierailu on herättänyt Suomessa huomiota muun muassa juuri siksi, että odotuksena on, että sen aikana keskustellaan F-16-hävittäjien 20 miljardin dollarin kaupasta Turkkiin ja oletettavasti myös Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksistä.

Ministerien agendalla on uutistoimisto Reutersin tietojen mukaan myös muun muassa keskustelua Syyriasta ja Ukrainan tilanteesta.

Yhdysvaltalaislehti The Wall Street Journal (WSJ) kertoi perjantaina, että presidentti Joe Bidenin hallinto aikoo asian pitkän valmistelun jälkeen pyytää kongressilta lupaa myydä Turkille kyseisiä hävittäjiä.

Lehden mukaan Bidenin hallitus toivoo, että asekauppa saisi Turkin lopettamaan Naton uusien jäsenten vastustamisen.

Bergmann uskoo, että Yhdysvallat tekee vierailulla Turkille jälleen kerran selväksi, että se odottaa Turkin hyväksyvän Suomen ja Ruotsin jäsenyydet.

Hävittäjäkauppojen etenemisen hän uskoo riippuvan siitä, missä määrin niillä arvioidaan olevan tukea kongressissa.

Asekauppojen hyväksyminen on Yhdysvalloissa monimutkainen prosessi, joka myös vie jonkin aikaa.

Bergmann sanoo, että on ”kolikon heittoa” arvioida, voisiko kauppa saada tällä haavaa kongressin tuen.

Hän suhtautuu joka tapauksessa epäillen siihen, että niin voisi käydä ilman jonkinlaisia takeita siitä, että Suomen ja Ruotsin jäsenyys etenee.

Kongressissa kaupalla on vaikutusvaltaisiakin vastustajia, kuten senaatin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Bob Menendez, joka on viitannut esimerkiksi Turkin ihmisoikeus- ja demokratiaongelmiin.

Yhdysvalloissa Turkkiin liittyy huolia myös esimerkiksi kurdikysymyksen, Kreikka-suhteiden ja taannoisen S-400-ilmatorjuntajärjestelmän kaupan Venäjältä vuoksi.

Kongressi voi estää asekaupat ulkomaille, mutta se ei Reutersin mukaan ole aiemmin kerännyt molemmissa kamareissa vaadittavaa kahden kolmasosan enemmistöä, jolla presidentin veto-oikeus asiassa voitaisiin kumota.

Olisi kuitenkin epätodennäköistä, että Biden edistäisi kauppaa, jos sen näkyvin vastustaja Menendez ei luopuisi vastustuksestaan, Reutersin haastattelema virkamieslähde arvioi.

Asekauppojen hyväksyminen on USA:ssa monimutkainen prosessi.

Myös toinen yhdysvaltalaisasiantuntija Christopher S. Chivvis pitää vaikeana arvioida, voisiko kauppa läpäistä Yhdysvaltojen kongressin.

Chivvis toimii Carnegie Endowment for International Peace -ajatushautomon vanhempana asiantuntijana ja American Statecraft -ohjelman johtajana.

Chistopher S. Chivvis

Chivvis muistuttaa, että vaikka hävittäjien myynti on nähty Yhdysvalloissa Turkille osoitettuna kannusteena lopettaa Nato-viivytys, se ei ole ollut virallinen Yhdysvaltojen linja.

”Epäilen, että kulissien takana olisi annettu mitään nimenomaista lupausta siihen liittyen”, Chivvis sanoo.

Hän sanoo samalla olevansa vakuuttunut, että yhdysvaltalaisten virkamiesten mielissä asiat ovat yhteydessä.

Sitä, missä määrin kauppa olisi ratkaiseva Nato-jäsenyyksien etenemiselle, on hänen mielestään niin ikään vaikeaa sanoa.

Mitä tulee jäsenyyden aikatauluun, hän sanoo, että viivytys ”voisi jatkua loputtomasti”.

”Ajattele sitä [presidentti Recep Tayyip] Erdoğanin näkökulmasta, mitä voitettavaa hänellä on Suomen ja Ruotsin liittymisestä Natoon juuri nyt? Hyvin vähän, erityisesti, jos F-16-kauppa viivästyy”, Chivvis sanoo.

Hän toteaa, että kauppa on melko hyvä kannustin, koska Turkki tarvitsee koneita ja niihin liittyviä varaosia.

Hän ei kuitenkaan näe, miksi Erdoğan muuttaisi kantaansa, jollei kauppa toteudu. Chivvis viittaa muun muassa siihen, etteivät Suomen ja Ruotsin itsenäiset oikeuslaitokset voi taipua Turkin vaatimuksiin terrorismista epäiltyjen luovutuksista, eikä asia siis etene Turkin toiveiden mukaisesti.

Ulkoministeri Çavuşoğlun vierailusta Yhdysvalloissa Chivvis sanoo, ettei usko ministerin olevan sellaisessa asemassa, että voisi yksin muuttaa Erdoğanin linjaa.

”Johtaako se [vierailu] jonkinlaiseen edistymiseen – se on mahdollista”, hän sanoo ja jatkaa, ettei silti panisi päätään asian pantiksi.

Suomessa Turkin ja myös Unkarin Nato-viivyttely on luonnollisesti hyvin keskeinen poliittinen kysymys.

Chivvis muistuttaa, ettei kysymys Yhdysvalloissa ole laajan julkisen keskustelun teema, vaikka kongressissa tuki jäsenyyksille on yhä vahvaa.

Bergmann puolestaan toteaa, että viivytykseen suhtaudutaan Yhdysvalloissa toistaiseksi tietyllä kärsivällisyydellä, mutta Turkin vaalien jälkeen sävy voi kiristyä huomattavasti.

Hän uskoo, että Suomi ja Ruotsi pääsevät jäseniksi vielä tänä vuonna.

”Ja jos se ei tapahdu tänä vuonna, niin luulen, että turhautuminen Turkkiin tulee todella kiehumaan yli.”

Tämä herättäisi myös yhä enemmän kysymyksiä Turkin roolista Natossa, hän arvioi.

”Naton kaltaisen suuren klubin jäsenyys ei saisi olla täysin helppoa.”

Mitä jäsenyyksien viivästyminen edelleen sitten tarkoittaisi Naton uskottavuudelle? Entä Naton avoimien ovien politiikalle?

Bergmann sanoo, ettei hän välttämättä koe asian vielä heikentävän Natoa sotilasliittona tai sen sotilaallista uskottavuutta. Hän viittaa muun muassa siihen, että maat ovat tarjonneet Suomelle ja Ruotsille erilaisia turvavakuutuksia.

Naton ovienkin voi vielä Bergmannista sanoa olevan avoinna.

Prosessi kestää, vaikka Suomi ja Ruotsi ovatkin eturivin kandidaatteja. Niin on ollut myös muiden jäsenien kohdalla, hän muistuttaa.

”Minkä tahansa Naton kaltaisen suuren klubin jäsenyys ei saisi olla täysin helppoa ja yksinkertaista.”

Chivvisinkään mielestä Naton avoimien ovien politiikka ei ole vielä viivytyksen vuoksi pelissä.

”En usko, että sillä on vaikutuksia Naton avoimiin oviin, mutta se on osoitus Naton todellisista sisäisistä ongelmista.”

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat