Maatalouden kriisi­paketin pitäisi jäädä viimeiseksi, sanoo MTK:n Marttila

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari sanoo, että maatilojen tukemiselle toinen vaihtoehto olisi ollut, että tiloja olisi päästetty konkurssiin. Sitä hän ei halua.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ja kansanedustaja Anne Kalmari (kesk).

23.1. 15:54

Maataloudelle tulossa olevan sadan miljoonan euron kriisipaketin pitäisi jäädä viimeiseksi, sanoo Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton (MTK) puheenjohtaja Juha Marttila.

”Ensisijainen vaihtoehto on, että tämä nyt oli viimeinen kriisipaketti”, Marttila sanoo.

”Että oikeasti pannaan hommat kuntoon, markkinat toimii, saadaan lisää kannattavaa vientiä ja kotimarkkinatkin saadaan toimimaan niin, että tuottajan osuus kuluttajan ruokaeurosta kasvaa.”

Marttilan mukaan tulossa oleva tuki on viime vuosien lukuisista erilaisista kriisituista parhaiten kohdistuva ja ”tehokkainta julkisten varojen käyttöä”. Marttila pitää tukea nyt perusteltuna mutta myöntää, että se ei ratkaise alan kaikkia ongelmia.

”Ja kyllähän sen kaikki – myös päätöksentekijät – tietävät. Meillä on monia rakenteellisia asioita, jotka ovat johtaneet siihen, että pitkään maatalouden kannattavuus on ollut kelvoton.”

HS kertoi maanantaina kouvolalaisesta suurtilallisesta Tommi Hasusta, jonka mielestä maatalouden kriisipaketit vain pahentavat kriisiä. Hänen mielestään ne hidastavat maatalouden rakennemuutosta pitämällä pystyssä heikosti kannattavia tiloja.

Lue lisää: Maatalouden kriisi­paketit vain pahentavat kriisiä, sanoo suurtilallinen

Lue lisää: Maataloudelle tulossa sadan miljoonan euron tukipaketti

Marttila nostaa esiin, että itse asiassa MTK ei tuoreimman kriisin alussa edes lähtenyt toivomaan lisätukia. Järjestön linja oli vuoden 2021 syksyllä, että ”ei mitään kriisitukea, vaan nyt täytyy saada hintoja vain nostettua”.

”Itse asiassa se oli hallitus, joka reagoi ennemmin kuin me. Mehän emme MTK:na ehtineet edes vaatia mitään kriisipakettia ennen kuin se ensimmäinen paketti tuli.”

Keväällä 2022 maanviljelijät saivat yhteensä 300 miljoonaa euroa. Jälkeenpäin ajatellen tuet olivat Marttilan mukaan tarpeen. Nyt Marttilan mielestä pitäisi varmistaa, että tukea ei enää tarvita.

Marttilan mukaan tiedossa on, miten tuottajahintoja saataisiin nostettua ja markkinat toimimaan.

”Se on Ruotsin tie. Eli annetaan maatiloja ja elintarvikeyrityksiä kaatua. Ja kun jossain vaiheessa tulee pulaa kotimaisista tuotteista, hinnat nousevat.”

Marttila sanoo, että Ruotsissa on kuitenkin oltu nyt muutaman vuoden ajan liikaa tuonnin varassa. Siellä keskustellaan nyt siitä, miten kotimaista tuotantoa saataisiin lisättyä. Huoltovarmuuden vuoksi hän näkee, että tuotannon volyymi pitäisi säilyttää.

”Avainasia on, että maatalouden ja elintarviketeollisuuden pitää kansainvälistyä enemmän. Emme pysty pitämään tätä volyymia, jos emme menesty viennissä paremmin.”

Keskustan kansanedustaja Anne Kalmari (kesk), maanviljelijä itsekin, sanoo olevansa samaa mieltä siitä, että siihen on pyrittävä, ettei kriisitukia enää tarvittaisi. Kalmari toimii eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajana.

”Mutta se ei poissulje sitä, että silloin kun on muualta lähtevä kriisi, etteikö siihen pidä tarttua.”

Kalmarin mukaan maatalouden kannattavuuskriisin keskeisin syy on Venäjä jo vuoden 2014 Krimin valtauksesta lähtien. Hänestä Suomen täytyy kansainvälisessä kriisissä tukea maataloutta jo kilpailukyvynkin vuoksi, sillä muutkin maat tukevat.

”Olen samaa mieltä [HS:n haastatteleman] viljelijän kanssa siitä, että yleisellä pensselillä ei kannattaisi tukia kohdentaa. Meillä maisemanhoitoa tuetaan mielestäni liiankin paljon Suomessa. Maisemanhoitohan ei ole yhtään vaikeutunut, vaikka minkälainen kriisi on.”

Esimerkiksi maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitosopimukseen sitoutumalla viljelijät voivat saada 450 euroa vuodessa hehtaaria kohden, muiden tukien lisäksi.

Maatalouden kannattavuusongelmia ei pidä hoitaa kriisipaketeilla, sanoi viljelijä Tommi Hasu HS:n haastattelussa. Hän pitää Kouvolassa isoa luomutilaa.

HS:n haastattelussa Tommi Hasu sanoi, että hänen mielestään maatalous pitäisi ymmärtää normaaliksi yritystoiminnaksi, johon kuuluu myös toiminnan kaatumisen riski.

”Tehokkailla tiloilla on toiminnan kaatumisen riski myös, tätä nykyä oikein kovastikin. Se tullaan näkemään tämänkin talven aikana. Maatiloja tulee menemään konkurssiin kaikesta huolimatta”, Kalmari sanoo.

Hasun mielestä kauppa ja teollisuus kyllä nostaisivat tuottajahintoja, jos valtio ei enää jakaisi kriisitukia. Kalmarin mielestä kyse on kyllä osatotuudesta.

”Mutta kukaan ei voinut tietää, tuleeko tällaista pakettia vai ei, ja tässä on ollut mahdollisuutta maksaa parempia hintoja jo monta vuotta. Näin ei ole tapahtunut. Sitäkään riskiä ei voi ottaa, että päästetään tuotanto alas.”

Kalmarin mukaan kriisituista luopuminen voisi aiheuttaa tilojen konkursseja, jotka puolestaan vaarantaisivat huoltovarmuutta ja omavaraisuutta.

Kalmarin mielestä elintarvikemarkkinoita pitäisi korjata niin, että käyttöön otettaisiin niin sanottuja kustannusindeksejä, joiden avulla kuluttajahintojen noususta hyötyisivät paremmin myös tuottajat.

Lisäksi hänestä jalostajien pitäisi antaa kasvaa niin suuriksi, että ne olisivat riittävä vastavoima kaupalle.

Kalmari toivoisi myös, että Suomessa perustettaisiin tuottajaorganisaatioita, jotka voisivat neuvotella hinnoista yhdessä. Tämä tarkoittaisi kuitenkin hänen mukaansa, että ruoan hinta kuluttajalle hieman kasvaisi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat