Voisiko Marin nousta EU-vaalien kärki­ehdokkaaksi ja komission johtoon? Tiellä on monta jos-sanaa

Viime kerralla kärkiehdokkaana olleet eivät lopulta kelvanneet jäsenmaille ja parlamentille, vaan komission johtoon valittiin Saksan puolustusministeri Ursula von der Leyen.

Pääministeri Sanna Marin (sd) oli tiistaina Davosin talousfoorumissa yhdysvaltalaisen uutiskanavan CNN:n toimittajan haastateltavana.

19.1. 15:31

Bryssel

Suomen pääministeri Sanna Marin (sd) kiinnostaa Euroopan sosiaalidemokraatteja mahdollisena puolueen kärkiehdokkaana seuraavissa EU-parlamenttivaaleissa.

Vaalit ovat puolentoista vuoden päästä alkukesästä 2024, joten paljon ehtii vielä tapahtua ennen kuin edes ehdokasasettelusta on päätetty.

Maaseudun Tulevaisuus kertoi torstaina, että Euroopan parlamentin S & D -ryhmässä on heitetty esiin ajatus Marinista kärkiehdokkaana ja komission mahdollisena seuraavana puheenjohtajana.

Lue lisää: MT: Euroopan demarit havittelevat Sanna Marinia EU-komission johtoon

Parlamenttiryhmä ei kuitenkaan päätä ehdokkuudesta, vaan sen tekee Euroopan sosiaalidemokraattinen puolue PES.

Sosiaalidemokraattien EU-parlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri vahvistaa, että EU-parlamentissa kollegat ovat kyselleet häneltä Marinin halukkuudesta lähteä vaaleihin. Kyse on toistaiseksi epävirallisesta kuhinasta.

”Virallisista tahoista minulla ei ole tietoa”, Kumpula-Natri sanoo.

Asia nousee ajankohtaiseksi aikaisintaan syys–lokakuussa 2023, kun PES alkaa valmistautua vaaleihin.

Demareiden kärkiehdokas oli viimeksi hollantilainen Frans Timmermans, joka on nyt ilmastoasioista vastaava komission varapuheenjohtaja.

Timmermans saattaa hyvin olla demareiden kärkiehdokas tälläkin kertaa, koska hänen näkyvään toimintaansa komissiossa ollaan tyytyväisiä. Paljon riippuu siitä, millaisella profiililla sosiaalidemokraatit haluavat lähteä vaaleihin: luotetaanko entiseen vai satsattaisiinko uuden sukupolven poliitikkoon, joka tunnetaan koko Euroopassa.

Ennen viime vaaleja demareilla oli keskustelua siitäkin, että kärkiehdokkaana olisi pohjoismainen nainen.

Kyselyissä on toistaiseksi kyse epävirallisesta kuhinasta.

Tarkoituksena on, että EU-vaaleissa eurooppalaiset puolueet asettavat vaaleihin kärkiehdokkaan ja eniten ääniä saaneen puolueen ehdokkaasta tulisi seuraavan komission puheenjohtaja.

Menettely on epävirallinen, eikä mennyt viimeksikään näin suoraviivaisesti. Suurimmaksi puolueeksi nousseen EPP:n kärkiehdokas Manfred Weber ei saanut vaalituloksen takia parlamentista selvää enemmistöä taakseen. Weber ei myöskään kelvannut jäsenmaille muun muassa siksi, ettei hänellä ole ministerikokemusta.

Toiseksi suurimman puolueen S & D:n kärkiehdokas Timmermans ei puolestaan käynyt itäisen Euroopan jäsenmaille.

Virallisesti prosessi menee niin, että jäsenmaat eli Eurooppa-neuvosto ehdottaa komission puheenjohtajaa EU-parlamentille, joka valitsee puheenjohtajan jäsentensä enemmistöllä. Komission puheenjohtajalla pitää siis olla sekä jäsenmaiden määräenemmistön että parlamentin enemmistön tuki.

Komission puheenjohtajaksi valittiin lopulta jäsenmaiden ja erityisesti Ranskan ja Saksan kompromissina Saksan puolustusministeri Ursula von der Leyen, joka on kristillisdemokraatti eli EPP-läisestä puolueesta. Von der Leyen ei ollut edes ehdolla eurovaaleissa.

Puheenjohtajalla pitää olla jäsenmaiden määräenemmistön ja parlamentin enemmistön tuki.

Se, että Sanna Marinista tulisi komission puheenjohtaja, on siis monen kynnyksen ja jos-sanan takana.

Marin käy parhaillaan edus­kunta­vaali­kampanjaa, jossa hänen tavoitteensa on pitää Sdp suurimpana puolueena ja saada pääministerin paikka.

Eduskuntavaalien jälkeen Marinin pitäisi lähteä ehdolle vuoden 2024 EU-vaaleissa. Vaikka von der Leyenin esimerkki osoittaa, ettei se ole välttämätöntä, se olisi kuitenkin piirun verran varmempi tie. Myös Euroopan demareilla on ollut lähtökohtana, että kärkiehdokkaan pitäisi olla ehdolla EU-vaaleissa.

Lisäksi Marinin pitäisi päästä Euroopan demareiden kärkiehdokkaaksi, minkä jälkeen hänen puolueensa S & D:n olisi hyvä nousta vaaleissa EPP:n ohi parlamentin suurimmaksi puolueeksi.

Viime kerran perusteella toiseksi suurimmalla ryhmällä voi tosin teoreettisesti olla saumoja komission johtoon silloin, jos ykköseksi nousseen puolueen kärkiehdokas ei kelpaa kenellekään.

Lopuksi Marinin pitäisi saada enemmistö taakseen sekä jäsenmaista että parlamentista.

Lisäksi hänen pitäisi selvittää sekin este, että Suomessa perinteisesti eduskuntavaalien suurin puolue on valinnut komissaarin omista riveistään.

Suurin puolue eduskuntavaalien jälkeen saattaa olla kokoomus. Kokoomus ehkä suostuisi nimittämään demarin, jos tarjolla olisi historiallisesti komission puheenjohtajan paikka. Mutta voisi olla eri asia, jos Marin ei pääsisi puheenjohtajaksi vaan tarjolla olisi esimerkiksi varapuheenjohtajan tai korkean edustajan salkku.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat