Opetus­ministeri opposition hiillostukseen oppimis­tuloksista: ”Ei ole koulutus­poliittinen ratkaisu todeta, että jotkut lapset ovat väärän­laisia”

Sekä hallitus että oppositio näkivät koulutuksen tilanteen vakavana.

"Oppilaiden perhetausta, sosioekonominen asema vaikuttaa oppimistuloksiin enemmän kuin aiemmin”, opetusministeri, vasemmistoliiton Li Andersson (keskellä) sanoi eduskunnan kyselytunnilla torstaina.

19.1. 15:41 | Päivitetty 19.1. 20:01

Eduskunnan kyselytunnilla hallitusta grillattiin heikentyneistä oppimistuloksista ja valtionvelasta.

Perussuomalaiset lisäksi kertoi torstaina jättävänsä oman epäluottamuslauseensa hallituksen velanotosta, eikä puolue ole mukana kokoomuksen välikysymyksestä aiheesta.

Lue lisää: Perussuomalaisten edus­kunta­ryhmä tekee hallitukselle oman epä­luottamus­lauseensa

Kyselytunnilla perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto aloitti tuomalla esiin Suomen menneisyyden Pisa-mallimaana, josta tultiin ottamaan oppia kaukaa.

"Nyt uutisoidaan oppimistulosten romahtamisesta. Suomen peruskoulun tila on heikentynyt katastrofaalisesti”, Puisto sanoi.

Hänen mukaansa syitä on monia, muun muassa se, että opettajat ovat jaksamisen rajoilla eikä heitä kuunnella. Myös opetussuunnitelmia on hänen mukaansa kutsuttu höttöisiksi. Myös liiallinen itseohjautuvuus ja digitaalisuus ovat Puiston näkemyksen mukaan johtaneet huonompiin oppimistuloksiin.

Hän kysyi hallitukselta, onko virheitä tehty.

Opetusministeri Li Anderssonin (vas) mukaan kyse on pidempiaikaisesta kehityksestä ja Suomen koulutuspolitiikassa on tehty virheitä.

"Kaikista suurin virhe on aivan liian pitkään jatkuneet koulutusleikkaukset, joihin useampi hallitus ennen tätä syyllistyi”, Andersson sanoo.

Anderssonin mukaan tämän takia hallitus on tehnyt ”koulutuksen kunnianpalautuksen”, jonka tarkoitus on palauttaa ja vahvistaa koulutuksen resursseja kaikilla asteilla. Yhtenä keskeisenä tavoitteena on Anderssonin mukaan koulutuksen tasa-arvon vahvistaminen.

"Oppilaiden perhetausta, sosioekonominen asema vaikuttaa oppimistuloksiin enemmän kuin aiemmin”, Andersson sanoo.

Kansanedustaja Jussi Halla-aho (ps) puolestaan sanoi, että koulutuksen ongelmia pyritään lakaisemaan maton alle. Hänen mukaansa ongelman ratkaisemiseen ei ole muita vaihtoehtoja kuin haitallisen maahanmuuton vaikeuttaminen ja heikentäminen.

"Ja se taas ei maahanmuuttohurmoksessa eläville puolueille käy. Mieluummin uhrataan koulut ja niiden oppilaat”, Halla-aho sanoi.

Hän kysyi hallitukselta, miksi oppimiserot kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten välillä ovat OECD-maiden suurimmat ja uskooko hallitus, että tilanne paranee maahanmuuttajien määrän kasvaessa.

Anderssonin mukaan ongelmia ei olisi millään tavalla hyssytelty.

"Tämä ratkaisu, jonka Halla-aho nosti esiin, ei ole mikään ratkaisu. Ei ole mikään koulutuspoliittinen ratkaisu todeta, että jotkut lapset ovat vääränlaisia”, Andersson sanoi.

Opetusministeri sanoi, että nyt puhutaan lapsista, jotka asuvat Suomessa ja joiden perheet asuvat Suomessa, mutta äidinkieli sattuu olemaan muu kuin suomi tai ruotsi.

"Nämä ongelmat eivät ole lapsen vika tai syy”, Andersson sanoi.

Hänen mukaansa kyse on siitä, että koulutusjärjestelmää pitää tukea ja kehittää niin, että koulut pystyvät vastaamaan erilaisten oppijoiden tarpeisiin.

"Nyt on tullut selväksi, että emme osaa tehdä sitä riittävän hyvin, kun kyse on vieraskielisten oppijoiden kielitaidon kehittämisestä”, hän sanoo.

Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz puolestaan nosti esiin valtionvelan korkomenot. Zyskowicz kysyi pääministeri Sanna Marinilta (sd), mitä johtopäätöksiä hallitus tekee tai on tehnyt, kun korkomenot ovat nousseet arviosta yli miljardin.

Marin ei vastannut kysymykseen, vaan ohjasi kysymyksen valtiovarainministeri Annika Saarikolle (kesk).

Saarikko vastasi, että taloudessa on tällä hetkellä vähemmän liikkumavaraa. Hän huomautti, että myös kokoomus tuki kansalaisten auttamista energiakriisissä.

"Jos täällä vaatii, että älkää velkaantuko, niin se on yhtä kuin suomeksi: ei auteta kansalaisia. Teidän on valittava, kumpaa tietä te tarkoitatte”, Saarikko sanoi.

Hän lisäsi, että aikataulusyistä nykyinen hallitus ei pysty tekemään säästölakeja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat