Uudistus toisi palveluja monille, jotka eivät niitä nyt saa – Lain kohtalosta päätetään pian

Sote-valiokunta jatkaa lain käsittelyä tällä viikolla. HS:n tietojen mukaan valiokunta saattaa mietinnössään puuttua asiakasmaksuihin, joita vammaisilta ihmisiltä jatkossa perittäisiin.

Hallituksen esityksen mukaan uudistus lisäisi vammaispalvelujen kustannuksia runsaalla 20 miljoonalla eurolla. Laki laajentaisi palveluja huomattavasti nykyistä suuremmalle joukolle ihmisiä.

23.1. 17:27

Vammaispalvelulain uudistuksen läpivieminen tällä vaalikaudella on edelleen epävarmaa. Perustuslakivaliokunta antoi hallituksen esityksestä aiemmin tammikuussa lausuntonsa, jossa se vaati useita muutoksia.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan Markus Lohen (kesk) mukaan valio­kunta pyrkii saamaan mietintönsä valmiiksi tällä viikolla. Mietintö menee vielä uudestaan perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi ennen kuin se voi edetä suureen saliin äänestettäväksi.

Lakiesitys aiheuttaa epävarmuutta useammassa puolueessa.

Hallituspuolue vihreiden kansanedustaja, sote-valiokunnassa istuva Noora Koponen sanoo, että ei voi luvata äänestää valiokunnassa lain edistämisen puolesta. Koposta huolettaa aikataulu, jolla perustuslain vaatimia muutoksia nyt esitykseen sorvataan.

”Esityksen puutteet täytyy korjata riittävän hyvin”, hän sanoo.

Eduskunnan istuntokausi on tänä keväänä vaalien takia tynkä. HS:n tietojen mukaan vammaispalvelulain uudistusta kannatetaan puolueissa sinänsä laajasti, mutta valmistelun aikataulu herättää huolta. Sote-valiokunta sai viime viikolla sosiaali- ja terveysministeriön vastineen perustuslakivaliokunnan vaatimuksiin. Nyt lakia siis rukataan tämän vastineen pohjalta.

Vihreiden kansanedustaja Noora Koponen.

”Toivon, että asia käsitellään valiokunnassa aikataulupaineesta huolimatta huolellisesti ja kuullaan myös asiantuntijoiden näkemyksiä siitä, ovatko valiokunnan ja ministeriön tässä vaiheessa esittämät korjaukset riittäviä”, Koponen sanoo.

Hän kertoo olevansa eniten huolissaan siitä, miten laki kohtelisi eri vammaisryhmiä. Yksi lakiesityksen tuomista isoimmista muutoksista olisi se, että oikeus saada tukea ei perustuisi enää lääketieteelliseen diagnoosiin, vaan yksilölliseen tarpeeseen.

Jatkossa siis jokaisen vammaisen ihmisen kohdalla arvioitaisiin erikseen, mitä palveluita hän tarvitsee ja kuinka paljon. Perustuslakivaliokunnan mukaan laissa kuitenkin jää epäselväksi, mitä palveluja pitäisi tarjota ja keille kaikille.

”Lopputulos ei voi olla se, että joidenkin vammaisryhmien asema heikkenee, vaan lain täytyy aidosti vahvistaa vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta. Toivon, että voisin äänestää lain puolesta, mutta jos korjauksista ei saada riittävän hyviä, en voi luvata niin tehdä”, Koponen sanoo.

Sote-valiokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho sanoo kantavansa huolta uudistuksen kustannuksista. Laki laajentaisi palveluja huomattavasti nykyistä suuremmalle joukolle ihmisiä.

”Miten pystytään säilyttämään palvelujen taso, kun lain soveltamisala laajenee?” Laiho sanoo.

Hallituksen esityksen mukaan uudistus lisäisi vammaispalvelujen kustannuksia runsaalla 20 miljoonalla eurolla. Lisäksi perustuslakivaliokunnan esittämät vaatimukset lisäävät kustannuksia jonkun verran.

Laihon mukaan lisäkuluihin ei ole hyvinvointialueiden rahoituksessa varauduttu.

”Tämä käytännössä vaatisi lisäbudjetin. Rahoitus vaikuttaa riittämättömältä jo ennen perustuslakivaliokunnan vaatimuksiakin.”

Kokoomuksen kansanedustaja Mia Laiho.

Laiho on huolissaan myös lain toimeenpanon aikataulusta.

”Hyvinvointialueet ovat vasta aloittaneet. Niillä on paljon haasteita, ja hoitojonot ovat pitkät. Tämä olisi iso muutos, joka vaatisi virkakunnalta paljon valmistelutyötä.”

Myös Laiho pitää uudistusta joka tapauksessa tärkeänä.

”Haluaisimme viedä tätä eteenpäin, mutta on harmillista, että tämä tuli näin myöhään. Kun tiedettiin, että laki ei ole helpoimmasta päästä käsiteltävä.”

Vammaispalvelulain uudistus on varsin laaja kokonaisuus, jonka eri kohdista on ollut eriäviä mielipiteitä myös järjestökentällä.

Kehitysvammaisten Tukiliiton juristin Tanja Salisman mukaan lakiesitys ei ole täydellinen. Järjestö toivoo silti, että uudistus saataisiin nyt läpi, kunhan tarvittavat muutokset tehdään.

”Lakiuudistus toisi paljon parannuksia nykytilanteeseen. Kyllä vammaisjärjestöt pitkälti kautta linjan varmasti pettyvät, jos lakia ei tällä hallituskaudella saada”, Salisma sanoo.

”Vaikka ensi hallituskaudella ryhdyttäisiin heti jatkamaan uudistusta, niin varovaisestikin arvioiden menisi ainakin vuosi, ja todennäköisesti aika paljon kauemmin, että se saataisiin voimaan.”

Salisman mukaan yksi tärkeä muutos olisi se, että tuen saanti ei perustuisi diagnoosiin.

”YK:n vammaissopimuksen pohjalta ei voi pitää perusteltuna, että tuen tarve lähtisi diagnoosista, vaan sen pitää olla tarvelähtöistä.”

”Jos ihminen lopettaa toiminnassa käymisen matkakulujen takia, sillä on nopeasti vaikutuksia hyvinvointiin.”

Laki antaisi oikeuden esimerkiksi tuettuun päätöksentekoon. Se tarkoittaa, että vammainen ihminen voisi saada tukihenkilön, joka auttaisi omia asioita koskevassa päätöksenteossa.

Laki avaisi myös vaikeasti kehitysvammaisille ihmisille mahdollisuuden vapaa-ajan apuun. Tällä hetkellä niin sanottu voimavararajaus jättää heidät avun ulkopuolelle, sillä rajaus edellyttää, että ihmisellä on voimavaroja määritellä itse avun sisältö ja toteutus­tapa.

Uudistuksessa kohtaa on lievennetty niin, että vammaisen ihmisen olisi kyettävä ”itsenäisesti tai tuettuna muodostamaan ja ilmaisemaan tahtonsa avun sisällöstä”. Tähän kykenemättömät vammaiset ihmiset voisivat saada vapaa-ajan apua uuden, erityisen osallisuuden tuen palvelun muodossa.

Salisman mukaan parannus olisi merkittävä.

”Varsinkin, jos erityisen osallisuuden tuen minimituntimäärää laissa vielä korotettaisiin.”

Tukiliitto on yhdessä monien muiden järjestöjen kanssa kritisoinut sitä, että hallituksen lakiesityksen mukaan vammaisilta ihmisiltä olisi jatkossa mahdollista periä maksuja, joita ei nyt peritä.

”Matkojen toimintakeskuksiin tai työ- ja päivätoimintaan pitäisi olla ilmaisia. Moni vammainen ihminen elää takuueläkkeellä, ja jos toiminnassa käydään joka päivä, tulee matkoista iso summa. Jos ihminen lopettaa toiminnassa käymisen matkakulujen takia, sillä on nopeasti vaikutuksia hyvinvointiin”, Salisma sanoo.

HS:n tietojen mukaan sote-valiokunta saattaa mietinnössään puuttua joihinkin asiakas­maksuihin. Pöydällä on ainakin se, että jatkossa maksuttomia palveluja olisivat lasten aamu- ja iltapäivätoiminta sekä kaikkien vammaisten ihmisten matkat päivätoimintaan.

Lain läpisaaminen vaatinee myös, että sote-valiokunta tekee perustuslakivaliokunnan vaatimat korjaukset. Valiokunnan mukaan esitys on kirjoitettu niin epämääräisesti, etteivät esimerkiksi tarjottavat palvelut ja se, ketkä niihin ovat oikeutettuja, käy yksi­selitteisesti ilmi laista. Oikeutta palvelujen saamisen täytyy siis tarkentaa.

Lisäksi esityksestä täytyy perustuslakivaliokunnan mielestä poistaa niin sanottu ikääntymisrajaus. Esityksen mukaan vammaispalvelulain oikeuttamien palvelujen ulkopuolelle jäisivät ne, joiden tuen tarve on alkanut yli 65-vuotiaana ja johtuu sellaisesta sairaudesta, jota esiintyy tyypillisesti iäkkäillä.

Lisäksi perustuslakivaliokunta vaatii, että hengityshalvauspotilaiden hoidon tulee jatkossakin olla maksutonta, toisin kuin hallituksen esityksessä ehdotetaan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat