Haavisto: Tunteet käyvät kuumina, mutta keskustelu­yhteys Turkkiin on säilynyt

Saksan hiljaisuus Leopard-panssarivaunuista varjostaa EU:n ulkoministerikokousta. Haaviston mukaan Suomen osuus Leopardeista voisi olla ajajien koulutusta, huollon koulutusta, varaosia, ”ehkä jokunen tankkikin”.

Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock ja Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto keskustelivat ennen maanantain EU-kokousta Brysselissä.

23.1. 13:01 | Päivitetty 23.1. 14:39

Bryssel

Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) mukaan keskusteluyhteys Ruotsin ja Turkin välillä on säilynyt huolimatta viikonlopun mielenosoituksista. Ruotsissa pidetyssä mielenilmauksessa poltettiin Koraani ja Turkissa pidetyssä poltettiin Ruotsin lippu.

”Toistaiseksi kommunikaatioyhteys Tukholman ja Ankaran välillä on säilynyt. Viikonlopunkin aikana yhteyttä on pidetty, ja olen myös itse puhunut tästä [Ruotsin] ulkoministerin Tobias Billströmin kanssa säännöllisesti”, Haavisto sanoi saapuessaan EU-maiden ulkoministerikokoukseen Brysselissä.

Lue lisää: Ruotsin ja Turkin välit äityivät uuteen kriisiin – Nato-palapelissä se lienee silti vain yksi pala

”Toivotaan, että tunnelma vähän rauhoittuu ja nukkeja ja Ruotsin lippuja ei näkyisi mielenosoituksissa. Nyt käyvät tunteet todella kuumina, ja olen sanonut, että katse pitäisi pitää pallossa. Tämä helposti leviää ihan muihin asioihin kuin itse Nato-jäsenyyteen.”

Haavisto ei ole itse ollut viime päivinä yhteydessä turkkilaisosapuoleen. Haavisto sanoo, että Turkin, Ruotsin ja Suomen seuraaville kolmikantaneuvotteluille haetaan parhaillaan kokousaikaa.

Ruotsin ulkoministerin Tobias Billströmin mukaan Ruotsin hallitus on tehnyt selväksi, ettei se hyväksy Koraanin polttamista, johon tanskalainen äärioikeistopoliitikko Rasmus Paludan syyllistyi viikonloppuna Tukholmassa. Hallitus on samaan aikaan kuitenkin korostanut, että Ruotsissa on laaja sananvapaus.

Ruotsin puolustusministerin Pål Jonsonin tälle viikolle suunniteltu vierailu Turkkiin peruuntui.

Billström sanoi maanantaina ulkoministerikokoukseen tullessaan, että yhteydet Turkkiin jatkuvat diplomaattitasolla. Hänen mukaansa Ruotsi odottaa viime kesänä allekirjoitetun Suomen, Ruotsin ja Turkin välisen yhteisymmärrysasiakirjan etenevän ”häiriöistä” huolimatta.

Ulkoministerikokouksen asialistaa hallitsee Ukraina. Ministerit keskustelevat muun muassa rakenteilla olevasta kymmenennestä pakotepaketista Venäjää vastaan. Paketissa on ennakkotietojen mukaan tarkoitus rajata Venäjän mahdollisuuksia viedä öljystä jalostettuja tuotteita.

Iltapäivällä ennen kokouksen päättymistä kerrottiin, että ministerit olivat päättäneet lisäpakotteista Irania vastaan. Ennakkotietojen mukaan pakotelistalle lisätään 37 uutta henkilöä ja organisaatiota.

EU:ssa on lisäksi pohdittu Iranin vallankumouskaartin listaamista terroristiorganisaatioksi. Se tarkoittaisi, että jo kaartin jäsenyys olisi lähtökohtaisesti rangaistava teko. Tästä ei tehty kokouksessa päätöksiä, koska listaus ei ole juridisesti yksinkertaista.

Iran on varoittanut, että 125 000-jäsenisen vallankumouskaartin liittäminen terroristilistalle voisi keskeyttää viime vuonna alkaneet neuvottelut Iranin ydinsopimuksesta.

Agendan ulkopuolella osa EU-maista on ärtynyt Saksalle, jolta on odotettu päätöstä Leopard-panssarivaunujen viennistä Ukrainaan. Monet Saksan liittolaismaista olisivat valmiita lahjoittamaan omia Leopardejaan, mutta siihen tarvitaan lupa Saksalta.

Liettuan teräväkielinen ulkoministeri Gabrielius Landsbergis sanoi kokoukseen tullessaan, että EU:ssa ongelmana on pelko.

”Emme etene pakotteissa ja sotilaallisessa avussa, koska pelkäämme sitä, mitä todella tapahtuu silloin, jos Venäjä häviää sodan. Jos voitamme tämän pelon, kaikki muuttuu helpommaksi”, Landsbergis sanoi maanantaina.

Suomi on yksi maista, jotka odottavat Saksan päätöstä panssarivaunuista.

”Odotamme sitä, että suurten maiden ryhmä, toivottavasti mukaan lukien Saksa, tekee omat ratkaisunsa, ja sitten katsotaan, miten Suomi voi liittyä tällaiseen ekosysteemiin. On se sitten ajajien koulutusta, huollon koulutusta, varaosia, ehkä jokunen tankkikin, riippuen siitä, millaiseksi paketti muodostuu”, Haavisto sanoo.

Haavisto arvioi, että Saksan haluttomuuden taustalla voi olla esimerkiksi vaunujen huollon tilanteeseen liittyviä syitä, joita ei haluta kertoa julkisuuteen.

Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock sanoi sunnuntaina televisiohaastattelussa, että Saksa ei ole esteenä, jos Puola haluaa lähettää Leopard-vaunujaan Ukrainaan. Maanantaina Baerbock ei kommentoinut asiaa suoraan.

Suomi ilmoitti perjantaina lähettävänsä Ukrainaan 12:nnen erän puolustustarvikkeita, joka on tähänastisista suurin ja arvoltaan noin 400 miljoonaa euroa. Sen sisältöä ei ole kerrottu.

Haavisto luonnehtii sen menevän ”akuuttiin apuun”.

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat