HS:n tiedot: Sdp:n toive 700 miljoonan euron tuesta hoitojonojen purkuun tuskin toteutuu

Myös maatalouden tukeen kaavailtu 120 miljoonaa euroa saattaa pienentyä.

Hoitojonot kasvoivat koronapandemian aikana. Asiakkaita odottamassa pääsyä vastaanotolle Kivelän terveysasemalla joulukuussa 2022.

22.1. 15:32 | Päivitetty 22.1. 21:05

Hallituspuolueiden välisissä rahaneuvotteluissa on käynyt loppusuoralla entistä selvemmäksi, että puolueiden ja ministeriöiden rahatoiveista joudutaan leikkaamaan merkittävä osa pois.

Hallituksen lisätalousarvioneuvottelujen poliittisesti herkimmät ja kansalaisten kannalta keskeisimmät erät ovat Sdp:n ja sosiaali- ja terveysministeriön (STM) vaatima 700 miljoonaa euroa uusien hyvinvointialueiden sote-palveluiden hoitojonojen purkuun, suoraan sähkötukeen varattu 400 miljoonaa euroa ja maatalouden tukeen kaavailtu 120 miljoonaa euroa.

Eniten kiistaa näistä on hoitojonotuesta.

HS:n tietojen mukaan jo nyt on jokseenkin varma, ettei Sdp saa haluamaansa 700 miljoonaa euroa. Päätöksiä asiasta ei ole tehty.

Eri hallituslähteiden mukaan hoitojonoihin annetaan todennäköisesti tukisumma, jossa on kolme numeroa, mutta se on merkittävästi vähemmän kuin 700 miljoonaa euroa. Yksi esitetty arvio on 200–300 miljoonaa euroa.

Eniten tukea ajavat Sdp:n lisäksi vasemmistoliitto ja vihreät, mutta myös keskusta ja Rkp ymmärtävät tarpeen.

Myös maatalouden 120 miljoonan euron tuki saattaa jäädä aikaisemmin arveltua pienemmäksi. HS:n tietojen mukaan tukimäärä saattaa laskea, sillä kustannukset eivät ole nousseet niin paljon kuin alun perin arveltiin.

Nuorisoväkivallan ehkäisyyn ministeriöt pyytävät yhteensä 49 miljoonaa euroa, mutta se tuskin toteutuu. Valtiovarainministeriö (VM) on esittänyt siihen 6 miljoonaa euroa, mutta vielä ei ole selvää, kuinka paljon rahaa jaetaan.

Hallituspuolueiden erityisavustajien sopima alustava ratkaisu pitäisi olla valmiina tiistaina. Koko hallitus neuvottelee lisäbudjetista keskiviikkona, ja eduskuntaan sen on määrä lähteä 26. tammikuuta.

Lue lisää: Kiuru: Hoito­velan purkamiseen tarvitaan 700 miljoonaa euroa jo ensi vuonna

Pääsyy niukkuuteen on se, ettei rahaa yksinkertaisesti ole, vaikka hallituspuolueet haluavat tehdä äänestäjiä tyytyväiseksi erilaisilla tuilla ennen 2. huhtikuuta pidettäviä eduskuntavaaleja.

Hallituspuolueiden vaakakupissa painaa nyt myös, se, etteivät ne halua enää kasvattaa silmiinpistävän paljon valtion velkataakka. Se näyttäisi ikävältä, kun kaikki puolueet puhuvat vaalikentillä valtion menojen leikkauslistoista.

VM on tehnyt oman ehdotuksensa lisätalousarviosta. Siinä ei ole varattu euroakaan hoitojonojen purkuun.

VM:n alkuperäisessä ehdotuksessa jäi 250 miljoonaa euroa käyttäväksi lisämenoihin. Sen oli määrä riittää hoitojonotukien lisäksi lukuisiin muihin pienempiin menoihin.

Nyt jakovara on jonkin verran kasvanut, koska osa aikaisemmin budjetoiduista menoista on pienentynyt.

Lopulta valtion menoista ei päätä VM, vaan hallituspuolueet.

ValtiovarainministeriöN luottamus STM:n rahaesityksien perusteluihin on perinteisesti ollut kehnonlainen, ja niin se on nytkin.

Neuvotteluissa on käynyt ilmi, että nykyisten sote-lakien mukaan rahan jakaminen suoraan hoitojonoihin on teknisesti vaikeaa. Juridisesti ne pitänee jakaa aloitusvuoden muutoskustannuksiin alueiden esittämien perustelujen ja hakemuksien mukaan. Näin monimutkaiseen järjestelmään nyt ei ole tarkoitus mennä.

Toinen ongelma on se, ettei kukaan täsmällisesti tiedä, paljonko rahaa tarvitaan. Ja menisivätkö rahat hoitojonojen purkuun, jos ei ole edes tarjolla työntekijöitä, joita rahalla voisi palkata?

Sote-palveluja tarjoavien hyvinvointialueiden yhteenlasketun alijäämän arvioidaan alustavasti olevan noin 900 miljoonaa euroa, mutta se selviää vasta, kun kuntien tilinpäätökset valmistuvat.

Lue lisää: HS selvitti: Yhtä lukuun ottamatta kaikki hyvinvointi­alueet tekevät ensi vuonna tappiota

Hallituksessa on myös pohdittu, onko nyt liian aikaista päättää rahoista, kun tarvetta ei vielä tiedetä tarkalleen.

Hyvinvointialueet puolestaan haluavat tietää mahdollisimman aikaisin, paljonko niillä on varaa esimerkiksi palkata väkeä.

Jopa oppositio on valittanut hyvinvointialueiden liian vähäisestä rahoitusta ensimmäisenä vuotena, joten hallituksen voi olla vaikea siirtää tukipäätös seuraavalle hallitukselle.

Ongelma on ennen kaikkea tänä vuonna aloittaneen sote-uudistuksen aloitusvuosista, sillä sote-rahoitusjärjestelmä tasoittaa osin ongelmia myöhemmin.

Rahaa menee ehkä noin sata miljoonaa euroa myös siihen, että Puolustusvoimat voivat korvata Ukrainalle luovutettua kalustoa.

Mahdollista on, että hallitus päättää jakaa nyt osan hoitojonorahoista. Seuraava hallitus päättää jos päättää, annetaanko lisää, kunhan todellinen rahantarve selviää.

Sekin vaihtoehto on, että hallituspuolueiden puheenjohtajat lopulta päättävät antaa sen minkä STM vaatii, mutta tätä pidetään tällä hetkellä epätodennäköisenä.

Ministeriöt ovat pyytäneet erilaisiin Nato-menoihin rahaa joitakin kymmeniä miljoonia euroja. Hallituksessa on käyty keskustelua, kannattaako rahat jakaa jo nyt, vaikka Nato-jäsenyys ei näytä kovin ripeästi toteutuvan.

Hallituksen todennäköisesti viimeisestä lisätalousarviosta tulee mittava.

VM on esittänyt omassa pohjaesityksessään noin 1,7 miljardin euron menolisäyksiä, mutta esityksessä ei ole mukana esimerkiksi euroakaan hoitojonoihin.

Lue lisää: Valtiovarain­ministeriö esittää 1,7 miljardin euron lisäbudjettia – yli miljardi menee valtion­velan korkoihin

Lisätalousarvion merkittävin menoerä on korkojen noususta johtuva noin miljardi euroa nousseet korkomenot. Ne ovat hallituspuolueiden itselleen asettaman menokehyksen ulkopuolista menoa.

VM:n ehdotuksessa on jo mukana kotitalouksille kaavailtu 400 miljoonan euron sähkön kertahyvitys. Rahamäärästä hallitus päätti jo joulukuussa.

Tämä ei kuulu menokehyksiin.

Sote-rahojen lisäksi rahaneuvottelujen vaikein asia on ylipäätään päättää, mitkä kuuluvat niin sanottuun sovittuun menokehykseen ja mitkä sen ulkopuolelle.

Kyseessä on budjettikuritekninen kysymys, sillä kansalaisten kannalta valtion velka lisääntyy, kirjattiin uusi menoerä sitten kehyksen sisä- tai ulkopuolelle.

Hallitus on kautensa aikana päättänyt, että muun muassa koronapandemiasta ja Ukrainan sodasta suoraan johtuvat yllättävät menot ovat sovitun kehyksen ulkopuolella.

Koronapandemia-poikkeuslauseke ei ole enää voimassa, mutta sähkötuki menee Ukraina-poikkeuksen piiriin. Hallituksessa neuvotellaan lausuntokierroksella olevasta sähkötuesta maanantaina. Energia-asioita seuraavat ministerit ovat koolla tiistaina.

Oikaisu 22.1.2023 kello 18.20: Kirjoituksessa kutsuttiin alun perin hyvinvointialueita sote-alueiksi, joka ei ole alueiden virallinen nimitys.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat