”Hyvin epätodennäköistä”, sanoo Li Andersson yhteis­työstä kokoomuksen kanssa

Valtiovarainministeriö vaatii liian kovaa talouden sopeuttamista, sanoo vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson HS:n haastattelussa. Haastattelemme kaikki eduskuntaan viime vaaleissa valittujen puolueiden puheenjohtajat eduskuntavaalien alla.

Li Anderssonin mukaan kokoomus esittää valtion budjettiin liian suuria leikkauksia.

31.1. 2:00 | Päivitetty 31.1. 7:05

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ei usko, että vasemmistoliitto ja kokoomus voisivat hallitusneuvotteluissa löytää yhteistä linjaa.

”Se on hyvin epätodennäköistä.”

Kokoomus johtaa tällä hetkellä kannatusmittauksia. Uusimmassa Helsingin Sanomien mielipidemittauksessa perussuomalaiset nousi toiseksi Sdp:n edelle.

Andersson on jo aiemmin kertonut, että vasemmistoliitto ei ole menossa samaan hallitukseen perussuomalaisten kanssa.

”Jos katsoo, minkälaisilla linjauksilla nämä oikeistopuolueet ovat lähteneet vaaleihin, siellä on hyvin rajuja leikkauksia sosiaaliturvaan ja hyvinvointipalveluihin. En pidä mahdollisena, että sellaisista leikkauslistoista löydettäisiin yhteistä säveltä.”

Anderssonin haastattelu on osa HS:n sarjaa, jossa tavataan puoluejohtajia eduskuntavaalien alla. Julkaisemme heistä myös henkilökuvat, joissa kerrotaan, millainen kukin on ihmisenä ja johtajana.

Voit lukea Anderssonin profiilin tästä.

Lue lisää: Tällainen on vasemmistoliiton Li Andersson: Älykäs poliitikko kammoaa hierarkioita ja tuskastuu helposti

Huumeiden käyttäjien rankaiseminen ei ole hyvää päihdepolitiikkaa, Andersson sanoo.

”Nuorten huumekuolemat olisivat valtaosin estettävissä paremmalla politiikalla.”

Anderssonin mukaan yhteiskunnan palveluista ei pidä leikata, vaan monet niistä vaativat päinvastoin lisää rahaa.

Vasemmistoliitto esittää vaaliohjelmassaan esimerkiksi Suomen päihdelainsäädännön kokonaisuudistusta.

”Pidän aika outona, miten vähän Suomessa keskustellaan nuorten huumekuolemien suuresta määrästä. Ne kuolemat olisivat valtaosin estettävissä paremmalla politiikalla”, Andersson sanoo.

Parempi politiikka tarkoittaa Anderssonin mukaan huumeiden käytön rangaistavuudesta luopumista. Samalla päihdepalveluihin täytyy ohjata huomattavasti lisää rahaa, Andersson sanoo. Nykyään esimerkiksi katkaisuhoitoon ja korvaushoitoon pääsyä voi joutua odottamaan pitkään.

”Toivon, että tämä löytyy seuraavasta hallitusohjelmasta.”

Päihdepolitiikan uudistamisen lisäksi vasemmistoliiton vaaliohjelmasta löytyy esimerkiksi esitys lastensuojelun sijaishuollon voitontavoittelun rajoittamisesta.

”Pidän hyvin huolestuttavana, että Suomessa uppoaa yhä enemmän julkista rahaa voittoa tavoittelevien, suurten yritysten tuottamiin lastensuojelun sijaishuollon palveluihin – samaan aikaan kun tiedetään, että lastensuojelu kärsii todella isosta resurssipulasta.”

Puolue esittää myös merkittävää lisärahoitusta koulutukseen. Vasemmistoliitto laittaisi 200 miljoonaa euroa oppimisen tukeen. Rahoituksen lisäksi tarvitaan lisää pakottavaa lainsäädäntöä kunnille, Andersson sanoo.

Anderssonin mukaan kouluihin tarvitaan esimerkiksi eritysopettajamitoitus ja lainsäädännöllä pitää nykyistä tiukemmin ohjata koulut järjestämään oppilaille tarvittaessa pienryhmäopetusta.

Andersson sanoo olevansa tyytyväinen niihin toimiin, mitä hallitus tällä kaudella teki koulutuksen ja sote-palvelujen eteen.

”Ylimitoitettujen leikkauksien ongelma on se, että ne hyvin helposti heikentävät kasvun edellytyksiä ja työllisyyttä.”

Suomen taloutta voisi vasemmistoliiton mukaan sopeuttaa seuraavan hallituskauden aikana kolmella miljardilla eurolla. Verotuloilla puolue keräisi 2,5 miljardia euroa ja leikkauksilla 0,5 miljardia euroa. Lisää veroja puolue keräisi ennen kaikkea listaamattomien yritysten omistajien osinkoverotuksen kiristämisellä.

Suorat leikkaukset vasemmistoliitto kohdistaisi yritystukiin. Puolue poistaisi teollisuuden sähkötuen ja esittää vähennyksiä osaan Business Finlandin myöntämistä tuista.

Valtiovarainministeriö on esittänyt, että valtiontaloutta pitäisi sopeuttaa yhdeksällä miljardilla eurolla kahden seuraavan hallituskauden aikana. Tähän vasemmistoliitto ei sitoudu.

”Me emme ole valmiita niin suureen sopeutukseen.”

Yhdeksän miljardin euron sopeutus kääntyisi itseään vastaan, koska se rampauttaisi yhteiskuntaa, Andersson sanoo.

”Tuon mittakaavan sopeutus, jos se tehtäisiin pääosin menoja leikkaamalla, aiheuttaisi peruuttamatonta vahinkoa suomalaiselle koulutusjärjestelmälle ja sosiaali- ja terveydenhuollolle.”

Anderssonin mukaan pitäisi puhua siitä, että valtion velkasuhteeseen vaikuttaa merkittävästi työllisyysaste.

”Ylimitoitettujen leikkauksien ongelma on se, että ne hyvin helposti heikentävät kasvun edellytyksiä ja työllisyyttä. Siksi meidän mielestämme sopeutukset täytyy kohdistaa sellaisiin veroreformeihin, joilla ei ole työllisyyttä heikentäviä vaikutuksia.”

Mutta entä jos työllisyysaste ei nouse vaan laskee esimerkiksi viennin sakkaamisen takia? Jos taloutta ei saada kasvamaan työllisyydellä, pitääkö vasemmistoliiton mielestä jossain vaiheessa turvautua leikkaustoimiin?

”Jos käy niin, että koko Suomi ja euroalue ajautuvat vakavaan taantumaan, koko sopeutustarve täytyy katsoa uudestaan. Jos taantumassa tai lamassa aletaan voimakkaasti leikata julkisia menoja, niin se hyvin todennäköisesti vain syventää taantumaa. Nykyisessä tilanteessa on mahdollista sopeuttaa, koska työllisyys on hyvällä tasolla.”

Vasemmistoliiton politiikassa tärkeää on ajaa lisärahoitusta hyvinvointivaltion keskeisille instituutioille.

Näiden instituutioiden tilanteesta on viime aikoina saatu lukea huolestuttavia uutisia. Koululaisten oppimistulokset ovat laskeneet, hoitajapula uhkaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, nuoret kärsivät aiempaa enemmän mielenterveysongelmista ja lastensuojeluilmoitukset ovat lisääntyneet.

Lue lisää: Terveyden­huolto on akuutissa kriisissä: Nämä lukemat näyttävät, kuinka tiukka umpisolmu on

Lue lisää: Lastensuojelutapausten taustat ovat yhä mutkikkaampia, sanoo pitkän linjan asiantuntija – ”Aika paljon on tilanteita, joissa huostaanotto on nuoren toivomus”

Miksi hyvinvointivaltion instituutiot rapautuvat tilanteessa, jossa viimeiset neljä vuotta hallituksessa on istunut vasemmistoliitto yhdessä Sdp:n kanssa?

”Ei tämä tilanne ole syntynyt tämän hallituskauden aikana”, Andersson sanoo.

”Jos ajatellaan esimerkiksi oppimistuloksia, niiden kehittymisestä viimeisen neljän vuoden ajalta ei vielä edes ole tutkimustietoa. Kun puhutaan oppimistuloksista tai sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimapulasta, niin ne ovat pitkäaikaisia kehityksiä eivätkä todellakaan ole alkaneet tämän hallituskauden aikana.”

Andersson sanoo olevansa tyytyväinen siihen, mitä nykyinen hallitus on tehnyt koulutuksen ja sote-palveluiden vahvistamiseksi. Hallitus teki sote-uudistuksen ja lisäsi koulutuksen rahoitusta.

”Mutta eivät tulokset näy heti, vaan vasta vuosien päästä. Tällä hetkellä esimerkiksi hoitojonoissa näkyvät vielä pandemian seuraukset.”

Fakta

Kolme kysymystä Li Anderssonille

  1. Jos johtamasi hallitus voisi edistää vain kolmea asiaa, mitkä ne olisivat? ”Koulutuksen resurssien vahvistaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimapulan ratkaiseminen parantamalla myös työehtoja. Ja loisimme hiilinielujen pelastamisohjelman.”

  2. Minkä virheen puolueesi viimeksi teki hallituksessa ollessaan? ”Minua pitää eniten öisin hereillä kulttuurialan kohtelu pandemia-aikana. Teimme ison virheen, kun emme huomioineet kulttuurialan olevan elinkeino samalla tavalla kuin esimerkiksi ravintola-ala.”

  3. Mihin laittaisit ylimääräisen miljardin? ”Koulutukseen, vanhuspalveluihin ja reilun vihreän siirtymän vauhdittamiseen.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat