Opposition välikysymys varoittaa ”velkakierteestä, josta ei ole paluuta”

Kokoomus, kristillisdemokraatit ja Liike Nyt ovat huolissaan valtion nopeasti kasvaneista korkomenoista.

Petteri Orpon johtama kokoomus arvostelee hallitusta liiasta velanotosta yhdessä kristillisdemokraattien ja Liike Nytin kanssa.

24.1. 14:05 | Päivitetty 24.1. 20:55

Kolme oppositiopuoluetta kokoomus, kristillisdemokraatit ja Liike Nyt ovat jättäneet tiistaina välikysymyksen, jossa ne arvostelevat hallituksen velanottoa.

Puolueet viittaavat valtiovarainministeriön lukuihin, joiden mukaan Suomen korkomenot ovat kasvamassa viime vuoden noin 800 miljoonasta eurosta 2,6 miljardiin euroon.

Kokoomusjohtaja Petteri Orpon mielestä hallitus ei ole reagoinut nopeasti kasvaneisiin korkomenoihin riittävän rivakasti.

”Kyse on sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. [...] Nyt korkomenojen nopea nousu voi suistaa Suomen velkakierteeseen, josta ei ole paluuta”, Orpo sanoi tiedotteessa.

Välikysymys on opposition järein ase hallitusta vastaan. Hallituksen on vastattava välikysymykseen 15 päivän kuluessa, minkä jälkeen äänestetään hallituksen luottamuksesta.

Perussuomalaiset ei osallistunut välikysymykseen. Se ilmoitti esittävänsä velka-aiheesta oman epäluottamuslauseensa. Perus­suomalaiset on eri mieltä työperäisen maahanmuuton roolista Suomen talouden auttamisessa.

Lue lisää: Perussuomalaisten edus­kunta­ryhmä tekee hallitukselle oman epä­luottamus­lauseensa

”Suomi tarvitsee talouskasvua, vastuullista menojen priorisointia sekä pohjoismaisen työllisyysasteen. Se ei onnistu millään ilman työperäisen maahanmuuton lisäämistä ja sosiaaliturvan kannustinloukkujen purkamista, vaikka perussuomalaiset eivät näiden tosiasioiden takia välikysymykseen halunneetkaan yhtyä”, sanoi tiedotteessa kokoomuksen ryhmäjohtaja Kai Mykkänen.

Liike Nytin Harry Harkimo totesi välikysymyksen yhteydessä, että hänen mielestään budjetin kehykset pitäisi Suomessa ”säätää lakiin kuten Ruotsissa”. Ruotsissa budjettilaki edellyttää valtiopäiviltä budjettikehysten asettamista aina kolmeksi vuodeksi eteenpäin, vaikka mitään tiettyä velkaantumisrajaa ei laissa olekaan.

Kristillisdemokraattien Sari Essayah puolestaan varoitteli, että hyvinvointiyhteiskunta ”sellaisena kuin olemme sen tunteneet”, on velkatilanteen vuoksi vaarassa.

Hallitus on perustellut velanottoa koronapandemialla ja Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan. Ne ovat synnyttäneet terveydenhoitoon ja puolustukseen suuria lisäkuluja.

Kaikki velanotto ei kuitenkaan selity näillä yllättävillä kriiseillä.

Valtiovarainministeriön mukaan vuosille 2020–2023 tehdyistä harkinnanvaraisista menolisäyksistä runsaat 15 miljardia euroa liittyy pandemian hoitoon ja Venäjän hyökkäyksestä aiheutuviin varautumismenoihin. Menolisäyksistä yhteensä yli 10 miljardia euroa hallitus on käyttänyt muihin kohteisiin.

Suomen julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (bkt) on kasvanut vuoden 2008 alle 35 prosentista viime vuodelle ennustettuun reiluun 72 prosenttiin. Samassa ajassa Ruotsin julkinen velka on laskenut noin 38 prosentista noin 32 prosenttiin.

Oikaisu 24. tammikuuta kello 20.55: Perussuomalaiset ei ilmoittanut esittävänsä omaa välikysymystään vaan oman epäluottamuslauseen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat