Tutkija: Jos Turkki ratifioisi vain Suomen jäsenyyden, edessä voisi olla sisä­poliittinen ongelma ja kunnon riita

HS kysyi turvallisuuspolitiikan asiantuntijoilta, mitä Ruotsin ja Turkin välien kiristyminen ja ulkoministeri Pekka Haaviston tiistaiset lausunnot tarkoittavat Suomen Nato-hakemukselle.

Tutkijat Charly Salonius-Pasternak ja Hanna Ojanen kommentoivat Suomen Nato-hakemuksen tilannetta.

25.1. 2:00 | Päivitetty 25.1. 6:58

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) totesi tiistaina Suomen jatkavan Nato-jäsenyysprosessia yhdessä Ruotsin kanssa. Samalla hän piti mahdollisena, että pysyvän esteen ilmaantuessa Suomi voisi hakeutua sotilasliiton jäseneksi myös ilman länsinaapuria.

Tutkija Charly Salonius-Pasternakin mukaan Haaviston viestin pihvi oli juuri siinä, että Suomi voisi liittyä Natoon yksinkin.

”Sitä ovea ei ole koskaan suljettu. Sitä ei vain ole sanottu ääneen.”

Salonius-Pasternak työskentelee Ulkopoliittisessa instituutissa ja on erikoistunut Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.

Charly Salonius-Pasternak

Tutkijan mukaan Haaviston tiistaiset lausunnot voi tulkita myös vastauksena Turkille.

Ruotsin, ja samalla Suomen, Nato-jäsenyyshakemuksen käsittely otti maanantaina monien mielestä taka-askelia Recep Tayyip Erdoğanin ilmoitettua jyrkkäsanaisesti, ettei Turkki voi puoltaa Ruotsin hakemusta sen jälkeen, kun Tukholmassa oli harjoitettu ”jumalanpilkkaa” eli poltettu Koraania maan suurlähetystön edessä.

Salonius-Pasternak nostaa esiin erityisesti Haaviston maininnat turvatakuista, joita Suomi on saanut Britannian ja Yhdysvaltojen kaltaisilta Nato-mailta, sekä tavan, jolla Haavisto viittasi keskusteluihinsa Yhdysvaltain ulkoministerin Antony Blinkenin kanssa.

”Ne olivat hyvä muistutus Venäjälle, mutta myös yleisesti ja jopa Turkille siitä, että emme ole huolissamme ja että meitä ei kannata kiristää, koska meillä on tämä toinen järjestely myös”, Salonius-Pasternak sanoo.

Lue lisää: Haavisto: Vaikka Nato-jäsenyys viivästyy, USA:n ja Britannian lupaama turva Suomelle on voimassa

Lue lisää: Ulkoministerin puheista nousi kohu – Näin Haavisto tarkalleen sanoi

Lue lisää: Turkkilaismedia: Turkki perunut toistaiseksi neuvottelut Suomen ja Ruotsin kanssa

Kansainvälisen politiikan asiantuntijan Hanna Ojasen mielestä on hankalaa arvioida, miten viime päivien tapahtumat olisivat vaikuttaneet juuri Suomen Nato-prosessiin.

”Voiko Nato-prosessista edes puhua, kun mitään ei ole tapahtunut muutenkaan vähään aikaan?” Ojanen ihmettelee.

”Nato-prosessi kuuluu sanana viime vuoteen.”

Tutkimusjohtaja Hanna Ojanen

Ojanen työskentelee tutkimusjohtajana Tampereen yliopistossa. Hän on tutkinut erityisesti eurooppalaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Ojasen mukaan on selvää, että Ruotsin ja Turkin välien kiristyminen ei ole Suomelle syy muuttaa valittua linjaa.

”Eikä myöskään ole syytä muuttaa tapaa puhua asioista. Kaikki nimittäin hyödyttää Turkkia”, hän varoittaa.

”Turvallisuuspolitiikkamme pohja on se, että Suomen ja Ruotsin on syytä olla molempien samalla puolella Nato-rajaa, joko ulkona tai sisällä. Maiden keskinäinen puolustusyhteistyö on joka tapauksessa olennaista eikä sitä kannata ryhtyä vaarantamaan.”

Haavisto puhui tiistaiaamuna ensin Ylelle ja täsmensi sanojaan aamupäivän kuluessa. Ylen haastattelun jälkeen Haaviston tulkittiin väläyttäneen Suomen mahdollisuutta hakeutua Natoon eri tahdissa kuin Ruotsi.

”Ulkoministeriössä ehkä huomattiin, miten ensimmäisen kannanoton spekulatiivinen ääni hävisi, kun Haaviston lausunto levisi Ruotsiin ja kansainväliseen mediaan”, Salonius-Pasternak sanoo.

”On myös mahdollista, että tämä oli koepallo, että on haluttu katsoa reaktioita ja signaloitu samalla. Tätä kansainvälisesti tehdään, mutta Suomessa harvemmin.”

Lue lisää: Haaviston Nato-kommentit nousivat isoksi uutiseksi Ruotsissa

Tutkimusjohtaja Ojasen mielestä Suomella ei ole järkisyitä pyrkiä Natoon ilman Ruotsia. ”Mitä se edes muuttaisi”, hän kysyy.

”Jos Suomi olisi huomenna Naton jäsen, en näe sitä ehdottoman suurena muutoksena. Se kuulostaa hassulta, sillä sotilasliiton jäsenyys on totta kai iso muutos. Mutta en näe siinä mitään hyötyä, että Suomi olisi jäsen mutta Ruotsi ei – etenkin, jos haittana olisi se, että Turkki saa mitä haluaa ja Ruotsissa harmistutaan.”

Ojasen mukaan Suomen ja Ruotsin Nato-matka pitäisi pystyä kampeamaan nyt toiselle uralle kuin se on ajautunut.

”En keksi muuta ulospääsyä kuin kylmästi odottaa. Vaarana on, että Turkin vaalitkaan eivät muuta mitään”, hän sanoo. Turkissa järjestetään parlamentti- ja presidentinvaalit toukokuussa.

Suomi ja Ruotsi vakuuttivat tiistaina hakevansa sotilasliiton jäseneksi yhtä jalkaa. Rinnan kulkemista ovat painottaneet myös Nato ja Yhdysvallat.

”Vaikea sanoa, kuinka paljon Naton ulostuloissa painaa se, että ei haluta Turkin ohjailevan ja miten paljon on painoa sillä, että Ruotsia ja Suomea on markkinoitu Natoa hyödyttävänä yhdistelmänä”, Ojanen huomauttaa.

”Tältä puheeltahan putoaa pohja, jos jäsenyyshakemukset eivät etene.”

Ulkopoliittisen instituutin Salonius-Pasternakin mukaan Suomi voisi päätyä Naton jäseneksi ilman Ruotsia kahta eri reittiä. Turkki voi päättää ratifioida vain Suomen-hakemuksen. Toisessa skenaariossa Suomi tekisi aktiivisen päätöksen pyrkiä jäseneksi yksin.

”Jälkimmäisessä vaihtoehdossa työtä tehtäisiin aluksi varmasti salassa. Tämä vaihtoehto ei oikein istu Suomen ulkopolitiikan pitkään linjaan. Se koettaisiin hähmäisenä”, Salonius-Pasternak arvioi.

Toinen tie, jossa Turkki hyväksyisi vain Suomen-jäsenyyden, voisi Salonius-Pasternakin mukaan johtaa rajuun sisäpoliittiseen ongelmaan Suomessa. Suomi joutuisi tilanteeseen ”pakotettuna”, ja sisäpoliittista kiistaa olisi Salonius-Pasternakin mukaan odotettavissa erityisesti tilanteessa, jossa hallitus edelleen päättäisi julkilausutun tavoitteen mukaisesti jäädä odottelemaan Ruotsia.

”Riita olisi siinä tilanteessa hallituksen ja opposition välillä ihan kunnollinen riippumatta siitä, kuka olisi hallituksessa. Myös presidentti saisi kuraa enemmän kuin pitkään aikaan”, Salonius-Pasternak ennustaa.

”Venäjälle tilanne olisi sitä vastoin mitä mainioin. Kompromissin myötä Nato olisi osoitettu hajanaiseksi ja signaali olisi selvä myös Pekingiin. Eli voi kysyä, miksei Erdoğan tekisi näin? Miksei, ellei hän jo tiedä, että jos hän vielä jatkaa, hän saa hävittäjiä Yhdysvalloista ja niin edelleen.”

Ulkoministeri Haavisto painotti tiistaina, että Suomi voi pyrkiä Natoon jäseneksi myös yksin mutta vain tilanteessa, jossa ”pysyvä este” sitä vaatii.

”Tässä näkyy Haaviston diplomaattinen kokemus. Pysyvä este kuulostaa selvältä, mutta mitä se lopulta tarkoittaa? Kukaan ei tiedä”, Salonius-Pasternak sanoo.

Pysyväksi esteeksi voisi tulkita vaikkapa Erdoğanin maanantaisen lausunnon, jossa Turkki tyrmäsi Ruotsin jäsenyyden suorasanaisesti. Salonius-Pasternakin arvion mukaan Turkin presidentin lausuntoa voi tulkita turkkilainen basaari -vertauksen kautta, jossa sanotaan yhtä ja tarkoitetaan toista.

”Luulen, että lausunto oli sitä eikä pysyvä lukko. Voi myös olla, että Ruotsin tie on kiinni ja että Erdoğan sanoi, mitä tarkoitti.”

Salonius-Pasternak sanoo, että asiat eivät useinkaan ole kovin selviä, kun puhutaan kansallisesta turvallisuudesta. ”Yhteistyötä pitää joskus tehdä nenästä kiinni pitäen”, tutkija muistuttaa.

Suomen ja Ruotsin jäsenyyshakemusten viivästyminen on saanut monet epäilemään Naton avoimien ovien politiikkaa.

Tutkimusjohtaja Ojanen kysyy, pitäisikö myös päätöksentekoa Natossa nyt nähdyn valossa uudistaa.

”Suomen ja Ruotsin kohtelu pistää miettimään Naton toimintaperiaatteita ja sitä, miten Nato toimii. Olisiko päätöksentekoa sotilasliitossa syytä jotenkin ryhdistää?”

Nykymuodossaan Nato toimii sillä periaatteella, että Yhdysvallat on keskeinen toimija, Ojanen sanoo.

”Kaikki haluavat huolehtia suhteistaan Yhdysvaltoihin. Nato toimii, kun kaikilla on riittävän selkeä kuva siitä, mitä järjestö tekee ja kun kaikki kokevat hyötyvänsä siitä.”

Lue lisää: Puolustusministeri Savola ja puolustus­valio­kunnan Häkkänen: Nato-jäsenyyksissä on edettävä Ruotsin kanssa yhtä aikaa

Lue lisää: Niinistö Turkin keskeyttämistä Nato-neuvotteluista: Niissä ei ratkaisua olisi syntynytkään

Lue lisää: Ruotsin ja Turkin välit äityivät uuteen kriisiin – Nato-palapelissä se lienee silti vain yksi pala

Lue lisää: Haavisto puhui varomattomasti, mutta teki suomalaisille palveluksen

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat